Mitä jos terveyskeskusta ei olisikaan?

Mitä jos terveyskeskusta ei olisikaan?

Mitä jos Jorvin ensiapu olisi koko läntisen Uudenmaan ainoa päivystys? Mitä jos Jorvissa pitäisi aina jonottaa monta tuntia? Entä jos siitä tulisi jälkikäteen lasku, jossa olisi pari nollaa enemmän kuin nykyään? Mitä jos hoitohenkilökunnalla olisi vieläkin huonompi olla ja muuta henkilöstöä, kuten siivoojia, ei olisikaan? Mitä jos hoitohenkilökunta ei ehdi paikalle, vaikka painaisit kutsunappia? Äärimmäisen epätodennäköistä, mutta kuitenkin mahdollista vuodesta 2023 alkaen, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi.

Useimmille päivystys on ensimmäinen kosketus sairauden tai vamman hoitoon. Mitä aiemmin oikeaa hoitoa saa, sen paremmin se tehoaa. Parhaassa tapauksessa matalan kynnyksen hoitoon pääsyllä vältytään myös ikävämmiltä ja kalliimmilta toimenpiteiltä. Kun lapsella nousee kuume, on itse tapaturmassa tai tulee todella paha olo, on yleensä suuntana lähin terveyskeskus.

Eli mitä jos se lähin terveyskeskus olisikin siinä lähellä? Jos näkisit nettisivuilta paljonko nyt on ruuhkaa, eikä siellä koskaan tarvitsisi jonottaa pariakymmentä minuuttia pidempään? Ja jälkikäteen ei tulisi laskua lainkaan? Entä jos hoitohenkilökunnalla olisi hyvä olla, ja heidän ei tarvitsisi tehdä muita kuin hoitotöitä? Kuulostaako hyvältä? Eikä se ole mahdotonta.

Kun tammikuussa valitaan uudelle hyvinvointialueelle aluevaltuusto, lähtee koko sote-alan suuri rakenneuudistus tosissaan liikkeelle. Silloin meistä jokainen pääsee vaikuttamaan siihen, millaista tulevaisuuden hyvinvointi Länsi-Uudellamaalla on. Vaikka koko uudistus tuntuukin kovin byrokraattiselta ja omasta elämästä irralliselta, on kyseessä äärimmäisen tärkeät vaalit, sillä vaaleissa valitut aluevaltuutetut pääsevät suunnittelemaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen alueellamme juuri sellaiseksi kuin he haluavat.

Sinä päätät, tehdäänkö aluevaltuustossa leikkauksia vai investointeja.

Mitä jos terveyskeskuksemme olisivat Suomen parhaita?

Julkaistu alun perin Kirkkonummen Sanomissa 14.11.2021.

Muita kirjoituksia