Lauri Lavantin blogikirjoituksethttps://laurilavanti.fi/https://laurilavanti.fi/fi/blog/62/vihreat-markkinatalouden-aito-puolustaja/https://laurilavanti.fi/fi/blog/62/vihreat-markkinatalouden-aito-puolustaja/Markkinatalous on tehokkain tunnettu tapa jakaa resursseja. Vihreät on sen ainoa aito puolustaja Suomessa – ei kamreritaloutta, vaan aitoja markkinoita.Tue, 26 May 2026 00:00:00 GMT<p>Vihreiden puoluekokous kokoontui Turussa 24.–25. toukokuuta 2026 vahvistamaan uuden puolueohjelman. Tein muutosesityksen 36/Lavanti, jolla olisin lisännyt ohjelman johdantoon lauseen: <em>Vihreille markkinatalous on työkalu, jolla näitä päämääriä voidaan tehokkaasti edistää.</em> Esitys sai vahvan tuen, mutta ääniä ei riittänyt johdantoon saakka – lause lisättiin ohjelman talousosaan. Pidin kokouksessa myös puheenvuoron, joka on kokonaisuudessaan alla.</p> <p>Arvon puoluekokous</p> <p>Markkinatalous on yksi ihmiskunnan voimakkaimmista keksinnöistä. Mikään muu keino ei ole yhtä tehokas jakamaan resursseja, oli sitten kyse palveluista tai materiaalista, ja meidän Vihreiden on aika sanoa se nyt ääneen.</p> <p>Tämän hallituskauden jälkeen pitäisi viimeistään olla kaikille selvää, että Kokoomus ei aja markkina-, vaan kamreeritaloutta. Vaihtoehto sille ei ole Vasemmistoliitto, joka keskittyy lähinnä vastustamaan muutoksia ja ajaa sosialismia. Markkinat eivät toimisi sen paremmin, jos kieltäisimme ja sääntelisimme kaiken. Vaihtoehto ei ole myöskään SDP, joka tekisi kaiken samoin kuin Kokoomus, mutta reilummin. Jos haluamme markkinataloutta, joka huomioi ulkoisvaikutukset ja kestävyyden, ei Vihreitä parempaa vaihtoehtoa ole.</p> <p>Myös äänestäjät selvästi tietävät sen. Vaikka puolueen viestintä keskittyy lähinnä vasemmalle liitettyihin teemoihin, on meiltä valunut kannatusta meistä vasemmalla oleviin puolueisiin. Samaan aikaan kasvu tulee lähinnä oikealta ja keskeltä. Toisin sanoen kansa hakee nyt selvästi vaihtoehtoa Kokoomukselle. Paras vaihtoehto siihen on Vihreät. Markkinat toimivat parhaiten, kun saastuttaminen maksaa. Kun ulkoisvaikutukset on hinnoiteltu. Kun kilpailu on reilua eikä rahalla voi ostaa monopoliasemaa. Se ei ole ideologiaa — se on tervettä järkeä.</p> <p>Markkinatalous ei tietenkään voi olla vapaa kaikesta sääntelystä — vaan vapaa epäreilusta kilpailusta. Se ei ole suuryritysten etuoikeus, vaan pienten ja uusien yritysten mahdollisuus. Se ei ole lyhyen tähtäimen voittojen tavoittelua, vaan pitkän tähtäimen kestävää kasvu. Kun verot kerätään haitoista, ei työstä. Kun markkinat ovat läpinäkyvät ja reilut.</p> <p>Nostakaamme markkinatalous poliittisen ohjelmamme johdantoon — mihin se kuuluu, kuten esitin muutosesityksessä 36/Lavanti.</p> <p>Me haluamme Suomen, jossa talous kasvaa, mutta luonto ei tuhoudu. Me haluamme Suomen, jossa innovaatiot kukoistavat, eivätkä monopolit hallitse. Me haluamme Suomen, jossa kilpailu on reilua ja jokainen pääsee toteuttamaan itseään.</p> <p>Tämä on meidän hetkemme. Olkaamme se puolue, joka huolehtii taloudesta ja hyvinvoinnista.</p> <p>Kiitos.</p> <h2>Miksi Vihreät on markkinatalouden aito puolustaja?</h2> <p>Vihreä talouspolitiikka rakentuu kolmelle periaatteelle: haitat maksavat, kilpailu on reilua, ja markkinat ovat läpinäkyvät. Olen kirjoittanut tästä tarkemmin aiemmin: <a href="/fi/blog/61/velkajarrun-ulkopuolelta-ei-tehda-vihreaa-talouspolitiikkaa/">velkajarrussa tehdään vihreää talouspolitiikkaa</a>. Markkinatalous ja kestävyys eivät ole vastakkaisia – ne ovat saman asian kaksi puolta. Katso myös, <a href="/fi/blog/60/tekoaly-auttaa-palvelujen-turvaamisessa-mutta-se-ei-ole-ilmaista/">miten tekoäly muuttaa julkisten palvelujen taloutta</a> ja mitä se tarkoittaa markkinoiden kehitykselle. Kaikki talouteen liittyvät kirjoitukseni löydät <a href="/fi/category/economy">talous-kategoriasta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/62/vihreat-markkinatalouden-aito-puolustaja/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/61/velkajarrun-ulkopuolelta-ei-tehda-vihreaa-talouspolitiikkaa/https://laurilavanti.fi/fi/blog/61/velkajarrun-ulkopuolelta-ei-tehda-vihreaa-talouspolitiikkaa/Velkajarrusopimuksesta poistuminen ei muuta sopeutuksen määrää — se poistaa Vihreiden mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten sopeutus tehdään.Wed, 20 May 2026 00:00:00 GMT<p>Viime syksynä <a href="https://kirkkonummenvihreat.fi/2025/10/29/vihreat-turvasivat-talousarvioneuvotteluissa-kulttuuria-ja-ymparistoa/">edustin Vihreitä Kirkkonummen talousarvioneuvotteluissa</a> valtuustoryhmämme puheenjohtajana. Saimme ilmastokoordinaattorin puolipäiväisestä kokopäiväiseksi. Saimme korkeammat tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle. Saimme järjestöavustukset palautettua edellisen vuoden tasolle. Hävisimme koulujen resurssien osalta, ja Kirkkonummella ei vakinaistettu aiemmin määräaikaisia kouluvalmentajia. Kompromisseja oli, ja osa niistä kirpaisi.</p> <p>Mutta pöydässä oltiin. Ja siellä saatiin se, mitä saatiin.</p> <p>Vihreiden puoluekokouksessa on käsittelyssä aloite, jossa 45 jäsentä esittää, että Vihreiden tulisi irtautua parlamentaarisesta velkajarrusopimuksesta. Aloite on sama valinta, mutta paljon isommassa mittakaavassa: olemmeko mukana vaikuttamassa asioihin vai emme?</p> <h2>Mikä velkajarrusopimus on?</h2> <p>Aloitteen huoli on aito ja hyvin perusteltu. Tällä hallituskaudella on nähty, miten vastuun valtion talouden tilanteen parantamisesta kantavat lapset, vammaiset ja heikosti toimeen tulevat. Eikä velkajarru millään tavalla estä samanlaisen politiikan jatkumista. Samaan aikaan usko siihen, että velkajarru pannaan sellaisenaan täytäntöön, vaikuttaa heikolta. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011998581.html">Kuten Fatim Diarra tiivisti</a>: "En usko, että löytyy semmoista poliittista pohjaa, jolla niin suuria leikkauksia tullaan toteuttamaan".</p> <p>Onkin syytä katsoa tarkasti, mitä on tullut sovittua. Puolueet <a href="https://yle.fi/a/74-20212104">sitoutuivat</a> sopeuttamaan julkista taloutta 8–11 miljardilla eurolla ensi vaalikaudella. Numerot ovat suuria. On kuitenkin tärkeä huomata, kuten <a href="https://atteharjanne.fi/2026/05/13/vihreita-tarvitaan-velkajarrussa/">Atte Harjanne muistuttaa</a>, että velkajarru "ei ole jäykkä leikkauspakko, eikä se poista hallituksen valtaa ja vastuuta talouspolitiikasta". Tai kuten <a href="https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/taloutta-on-vahvistettava-jotta-meilla-on-hyvinvointivaltio-huomennakin/">Saara Hyrkkö korosti</a>, että "taloustehostaminen ei ole synonyymi leikkauksille". Toisin sanoen, määrä on päätetty, mutta tapaa ei. Jokainen tuleva hallitus päättää, miten tavoitetta kohti kuljetaan.</p> <h2>Mitä tapahtuu, jos Vihreät irtautuvat?</h2> <p>Mikäli Vihreät poistuvat sopimuksesta, sopeutuksen määrä ei muutu — mutta sisältö muuttuu, olennaisesti. Tai kuten puolueen <a href="https://www.instagram.com/p/DYSDSZhCqOG/?img_index=2&#x26;igsh=aWVlMzBhM3N0ejRu">varapuheenjohtaja Allu Pyhälammi asian sanoi</a>: “Kun kävi kuitenkin selväksi, että valtaosa muista puolueista tulisivat siihen [velkajarruun] lähtemään mukaan joka tapauksessa, eduskuntaryhmämme teki päätöksen lähteä mukaan neuvottelemaan sovusta – ja saikin sinne useita parannuksia”.</p> <p>Toki velkajarru sitoo tulevien hallitusten käsiä toimien etumerkin ja suuruuden suhteen. Parlamentaarisilla sopimuksilla nimenomaan haetaan pitkäjänteisyyttä, kuten <a href="https://www.verdelehti.fi/2026/05/11/onko-parlamentaarinen-sopiminen-demokratian-vastaista/">Oras Tynkkynen asiaa kuvasi</a>. Ne ovatkin käytännössä ainoa keino, jolla ylivaalikautisia ongelmia voidaan ratkoa. Suomen julkisen velan suunnan taittaminen on sellainen ongelma. Toinen vastaava on ilmastonmuutoksen torjuminen. Ratkaisut molempiin vaativat sitoutumista yli yksittäisten hallitusten, eikä sellaisten kanssa haluta neuvotella, jotka eivät pidä sovitusta kiinni.</p> <p>Kun olemme mukana, voimme edistää vihreää talouspolitiikkaa. Kuten markkinoiden tehokasta käyttöä, ulkoisvaikutusten hinnoittelua ja niiden kannattelua, joita markkinat eivät palvele. Tämä raami on kirjattu myös puolueen ohjelmiin. <a href="https://www.vihreat.fi/ohjelmat/periaateohjelma-2020-2028/">Periaateohjelman mukaan</a> veroja peritään maksukyvyn ja aiheutuvien haittojen mukaan. Ulkoisvaikutukset hinnoitellaan, jotta markkinat toimivat oikein.</p> <h2>Mitä vihreä talouspolitiikka tarkoittaa käytännössä?</h2> <p><a href="https://www.vihreat.fi/ohjelmat/talouspoliittinen-ohjelma/">Vihreiden talouspolitiikka</a> on vastasyklistä. Siinä vastataan kroonisiin alijäämiin rakenteellisilla uudistuksilla ja siirretään verotusta työstä haittoihin — tinkimättä hyvinvointivaltion perustasta.</p> <p><a href="/fi/blog/58/aanestin-vastraa-vastaan/">Olen kirjoittanut aiemmin</a> siitä, miten nämä periaatteet näkyvät myös kuntatasolla, kun talousarvioneuvotteluissa joudutaan valitsemaan, mihin rajalliset resurssit suunnataan. Sama logiikka pätee valtiontasolla: ilman pöydässä istumista valinnat tekevät muut.</p> <p>Nevanperä <a href="https://www.threads.com/@laurinevanpera/post/DYOXPLtCPoS">tiivisti asian Threadsissa</a> osuvasti:</p> <blockquote> <p>Suomi ei tarvitse uutta puoluetta, joka väistää julkisen talouden kysymykset. Velkaantuminen ja hyvinvointivaltio pitää ottaa vakavasti. Nykyhallitus leikkasi vain köyhimmiltä, ja teki ekonomistien kritisoimia veronalennuksia. Tämä tie on kuljettu loppuun. Vihreiden pitää olla vaihtoehto, joka uskaltaa sanoa, että kaikkien pitää osallistua. Heikompiosaiset ovat osansa tehneet. Vihreiden pitää olla vaihtoehto, jonka politiikkaa ohjaa taloustiede, ei eturyhmät tai vaalimatematiikka.</p> </blockquote> <p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009741581.html">Vihreät on Suomen johtava markkinaliberaali puolue</a>. Ja velkajarrussa on kysymys suomalaisen talouspolitiikan suunnasta seuraavalla vaalikaudella.</p> <p>Haluammeko vaikuttaa, vai olla ulkopuolella?</p> <p>Kuntabudjetin reunaehdoista kirjoitin tarkemmin tekstissä <a href="/fi/blog/60/tekoaly-auttaa-palvelujen-turvaamisessa-mutta-se-ei-ole-ilmaista/">Tekoäly auttaa palvelujen turvaamisessa, mutta se ei ole ilmaista</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/economy/">talousaiheisista kirjoituksistani</a> ja <a href="/fi/category/national-politics/">kansallisen politiikan kirjoituksistani</a>.</p> <hr><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/61/velkajarrun-ulkopuolelta-ei-tehda-vihreaa-talouspolitiikkaa/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/60/tekoaly-auttaa-palvelujen-turvaamisessa-mutta-se-ei-ole-ilmaista/https://laurilavanti.fi/fi/blog/60/tekoaly-auttaa-palvelujen-turvaamisessa-mutta-se-ei-ole-ilmaista/Konnevedellä tekoäly lyhensi käsittelyajan kahdesta kuukaudesta päiviin. Kirkkonummi on liian pieni yksin — mutta yhteistyöllä muutos on mahdollinen.Wed, 13 May 2026 00:00:00 GMT<h2>Mitä tekoäly on jo saavuttanut kuntien palveluissa?</h2> <p>Koska viimeksi olet tarvinnut Kirkkonummen kunnan palveluita? Konnevedellä kokeiltiin tekoälyn käyttöä yksityistieavustusten hakemisessa ja maksattamisessa. Automatisoinnilla lyhennettiin keskimääräinen käsittelyaika kahdesta ja puolesta kuukaudesta päiviin.</p> <p>Sitran rahoittamassa hankkeessa tekoäly valmistelee päätösehdotuksen, jonka jälkeen viranhaltija tarkistaa ehdotuksen ja tekee päätöksen. Pienellä kunnalla ei yksinään olisi ollut resursseja tällaiseen, mutta yhteistyössä seitsemän muun kunnan kanssa hanke onnistui. Tekoälyä ei voi lisätä kunnan toimintaan ilman merkittäviä panostuksia.</p> <p>Yksi merkittävimmistä syistä, miksi lähdin kunnallispolitiikkaan, on palvelujen turvaaminen. On tärkeää varmistaa, että yhteisiä varoja käytetään vastuullisesti ja järkevästi. Yhtä lailla on tärkeää, että kirkkonummelaiset saavat niitä palveluita, mitä varten maksamme veroja. Sekä suomeksi että ruotsiksi.</p> <h2>Miten tekoälyn käyttöönotto kunnassa kannattaa tehdä?</h2> <p>Tekoäly on lunastamassa odotuksia automatisaatiosta ja nopeista muutoksista. Konneveden hanke on malliesimerkki tästä. Ensin sähköistetään lomakkeet, sitten tekoäly valmistelee ehdotukset, ja lopulta ihminen tarkistaa ne. Hyvä nyrkkisääntö on, että kone ei saa koskaan tehdä kielteistä päätöstä. Epäselvät tapaukset menevät aina ihmisen tarkistettavaksi.</p> <p>Tekoäly ei ole kuitenkaan työkalu, jota voitaisiin sisältää kunnan toimintaan noin vain, vaan kyse on pitkäjänteisestä investoinnista. Pitää tunnistaa, mitä palveluja halutaan kehittää. Lisäksi ne tulisi suunnitella automatisoitaviksi. Vasta sitten voidaan ottaa kone mukaan. Pikavoittoja tekoälyn avulla ei ole tarjolla, vaan se vaatii rahaa. Kirkkonummella onkin pitkään ollut talouden kanssa haasteita. Lähivuosina ei näyttäisi olevan helpompia aikoja luvassa, tarpeellisten kouluhankkeiden ja huonon työllisyystilanteen myötä.</p> <h2>Miksi pienten kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä tekoälyssä?</h2> <p>Kirkkonummi ei ole riittävän suuri, että meidän kannattaisi itse kehittää omia tekoälypohjaisia palveluita. Koko Suomen kannalta olisi parasta levittää Konneveden kaltaisia uudistuksia laajasti kuntien keskuudessa. Näin yksittäisen kunnan resurssit eivät olisi este palveluiden parantamiselle. Samalla vapautuisi kallisarvoista osaamista monimutkaisempien tapausten hoitamiseen ja palvelujen jatkokehittämiseen.</p> <p>Tekoäly on täällä jäädäkseen. Nyt kysymys kuuluu, miten kirkkonummelaiset haluavat ottaa sitä osaksi kunnan palveluita. <a href="/fi/blog/57/tekoaly-ei-korvaa-koodareita-vaan-muuttaa-sen-mista-heille-maksetaan/">Tekoäly muuttaa myös yksityisen sektorin työtä</a> — ohjelmistokehittäjäkin teki saman matkan epäilystä hyväksyntään. Digitaalinen kehitys ei tapahdu tyhjiössä: <a href="/fi/blog/53/digitaalinen-itsenaisyys-rakennetaan-askel-kerrallaan/">digitaalinen itsenäisyys rakentuu askel kerrallaan</a>, ja <a href="/fi/blog/47/vuosi-2026-on-tekoalyn/">vuosi 2026 on tekoälyn vuosi</a> myös kuntien palveluissa.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/60/tekoaly-auttaa-palvelujen-turvaamisessa-mutta-se-ei-ole-ilmaista/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/59/valtuustoaloite-kirkkonummen-digitaalisen-huoltovarmuuden-vahvistaminen/https://laurilavanti.fi/fi/blog/59/valtuustoaloite-kirkkonummen-digitaalisen-huoltovarmuuden-vahvistaminen/Kirkkonummi nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin järjestelmiin. Aloite esittää riippuvuuksien kartoitusta ja siirtymistä avoimiin tiedostomuotoihin.Mon, 11 May 2026 00:00:00 GMT<p><em>Vihreä valtuustoryhmä ja Lauri Lavanti 11.5.2026</em></p> <p>Kirkkonummen kunta nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin järjestelmiin — etäkokouksista ja arkistointipalveluista sähköposteihin ja koulujen ja kodin väliseen yhteydenpitoon. Jos nämä palvelut eivät olisi saatavilla, suuri osa kunnan ja sen asukkaiden toiminnasta halvaantuisi tai vaikeutuisi merkittävästi. Globaalin turvallisuusympäristön muutokset ovat osoittaneet, että digitaaliseen itsenäisyyteen on kiinnitettävä aiempaa suurempaa huomiota.</p> <h2>Miksi digitaalinen huoltovarmuus koskee kuntia?</h2> <p>Useat Euroopan maat — Ranska, Alankomaat ja Saksa — pyrkivät aktiivisesti rajaamaan digitaalisia riippuvuuksiaan Euroopan ulkopuolisista toimijoista. Saman työn aloittaminen myös Suomessa on välttämätöntä, ja asukkaita lähimpänä olevat palvelut ovat siinä ensiarvoisen tärkeässä asemassa.</p> <p>Täysi irtautuminen Euroopan ulkopuolisista palveluista ei ole realistista eikä edes tavoiteltavaa. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä hyötyjä voidaan saavuttaa ottamalla eurooppalaisia palveluita käyttöön nykyjärjestelmien rinnalle. Pitkällä aikavälillä kuntien kysyntä eurooppalaisille palveluntarjoajille tukee eurooppalaisen tarjonnan kehittymistä entistä vahvemmaksi.</p> <p>Toinen tärkeä näkökulma on data. Suurin osa kunnassa käytettävistä tiedostoista tallennetaan ja jaetaan suljetuissa tiedostomuodoissa — mikä tarkoittaa, että kunta on myös siltä osin riippuvainen kyseisten muotojen palveluntarjoajista. Saksan liittovaltio on reagoinut tähän asettamalla vaatimukseksi avoimiin standardeihin nojaavat tiedostomuodot: joko ODF-standardin mukaisesti tai PDF/UA.</p> <h2>Mitä aloitteessa esitetään?</h2> <p>Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kirkkonummi selvittää riippuvuutensa Euroopan ulkopuolisista tietojärjestelmistä ja digiyhtiöistä sekä laatii tarkoituksenmukaiset varautumissuunnitelmat tilanteisiin, joissa palvelu ei olisi saatavilla. Lisäksi Kirkkonummi siirtyy käyttämään tiedostojen jakamisessa avoimiin standardeihin perustuvia tiedostomuotoja, kuten ODF:ää ja PDF/UA:ta.</p> <p>Vihreä valtuustoryhmä</p> <p>Olen kirjoittanut digitaalisesta itsenäisyydestä enemmän: <a href="/fi/blog/51/digitaalinen-itsenaisyys-on-valttamattomyys/">miksi se on välttämättömyys</a> ja <a href="/fi/blog/53/digitaalinen-itsenaisyys-rakennetaan-askel-kerrallaan/">mitä se tarkoittaa arjen hankintapäätöksissä</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/digital-independence/">digitaalista itsenäisyyttä käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/59/valtuustoaloite-kirkkonummen-digitaalisen-huoltovarmuuden-vahvistaminen/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/58/aanestin-vastraa-vastaan/https://laurilavanti.fi/fi/blog/58/aanestin-vastraa-vastaan/Äänestin Västra-rannikkoyhteistyötä vastaan. Valtuusto päätti liittyä. Perusteluni: rahat kuuluvat sivistyspalveluihin, ei sopimukseen josta ei pääse irti.Mon, 11 May 2026 00:00:00 GMT<p>Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti 11.5.2026 liittymisestä Västra-yhteistyöhön Siuntion, Inkoon, Raaseporin ja Hangon kanssa. Tein esityksen sopimuksen hylkäämisestä, mutta hävisimme äänestyksen.</p> <h2>Miksi äänestin Västraa vastaan?</h2> <p>Kirkkonummen menestys rakentuu pääkaupunkiseudun läheisyyden varaan. Meillä on jo toimivat kanavat vaikuttaa lähialueen kehitykseen: HSL-joukkoliikenne, MAL-yhteistyö (maankäyttö, asuminen ja liikenne pääkaupunkiseudulla), naapurikunnat Siuntio ja Inkoo. Västra ohjaa huomion ja rahat väärään suuntaan.</p> <p>Kustannus on yli 38 000 euroa vuodessa. Sopimuksesta ei voi irtautua ennen vuotta 2029, eikä irtautuminen edes silloin onnistu yksipuolisesti – se vaatii muiden kuntien hyväksynnän. Lisäksi sopimus sisältää mahdollisuuden yllättäviin lisäkuluihin, joista ei äänestettäisi valtuustossa.</p> <p>Samaan aikaan sivistys, koulutus ja varhaiskasvatus ovat joka vuosi leikkausuhkien alla. Nämä ovat palveluja, joihin asukkaat odottavat meidän panostavan, ja joissa jokainen euro näkyy suoraan lapsen arjessa. Näihin meidän pitää ohjata varamme, varsinkin tiukassa taloustilanteessa.</p> <p><em>Alla puheenvuoroni asiasta päättäneessä kunnanvaltuustossa 11.5.2026.</em></p> <h2>Puheenvuoroni valtuustossa 11.5.2026</h2> <p>Kiitos puheenjohtaja, tack ordförande.</p> <p>Kirkkonummi on kunta, jonka menestys ja tulevaisuus ovat kiinteästi sidoksissa pääkaupunkiseutuun. Asukkaamme työskentelevät, opiskelevat ja käyttävät palveluja pääkaupunkiseudulla. Kirkkonummesta tekevät halutun asuinpaikan luonto, elinympäristö, hyvät liikenneyhteydet ja laadukkaat palvelut. Nämä ovat vahvuuksiamme, ja niihin meidän tulisi panostaa.</p> <p>Västra-yhteistyö ohjaa meidän huomiomme ja resurssimme pois pääkaupunkiseudulta. Meidän tulisi keskittää voimavaramme siihen, mikä on jo todistettu toimivaksi: yhteistyö pääkaupunkiseudun suuntaan ja oman kuntamme kehittäminen.</p> <p>Samaan aikaan kunnan taloustilanne vaatii meiltä vastuullisia ja harkittuja päätöksiä. Joka vuosi joudumme tekemään talousarvion yhteydessä kipeitä päätöksiä. Lisäksi kunnan palvelurakenteen kannalta välttämättömät investoinnit vaativat talouden tarkkaa suunnittelua.</p> <p>Västra-yhteistyön kirjatut kustannukset Kirkkonummelle ovat yli 38 000 euroa vuodessa, ja sopimuksesta ei voi irtautua ennen vuotta 2029. Lisäksi yhteistyöhön sisältyy mahdollisuus yllättäviin lisäkuluihin, joista ei päätettäisi valtuustossa. Myöskään irtautuminen ei ole yksipuolisesti mahdollista, vaan vaatii muiden kuntien hyväksynnän.</p> <p>Me voisimme käyttää näitä rahoja tärkeämpiin ja asukkaitamme suoremmin palveleviin tarkoituksiin. Esimerkiksi sivistys, koulutus ja varhaiskasvatus ovat jatkuvasti erinäisten leikkausuhkien alla. Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka ovat keskeisiä kunnan strategiassa ja joihin asukkaamme odottavat meidän panostavan.</p> <p>Meillä on jo paljon toimivia kanavia vaikuttaa lähialueen kehitykseen sekä yhteistyöhön lähialueiden kuntien, kuten Siuntion ja Inkoon, kanssa. Meillä on mahdollisuus osallistua pääkaupunkiseudun liikennehankkeisiin, palvelujen kehittämiseen ja alueelliseen suunnitteluun.</p> <p>Meidän tulisi myös muistaa, että Kirkkonummi on kasvanut ja menestynyt juuri siksi, että olemme osanneet hyödyntää pääkaupunkiseudun läheisyyttä. Meidän tulisi jatkaa tätä linjaa ja varmistaa, että teemme päätöksiä, jotka vahvistavat asemaamme pääkaupunkiseudun osana.</p> <p>Esitän, että valtuusto hylkää Västra-yhteistyösopimuksen. Tämä päätös olisi taloudellisesti vastuullinen ja strategisesti järkevä. Se varmistaisi, että voimme keskittää rahamme ja huomiomme siihen, mikä on tärkeää Kirkkonummen asukkaille ja yrityksille: pääkaupunkiseudun yhteistyön vahvistaminen ja oman kuntamme palveluiden ja elinvoiman kehittäminen.</p> <p>Kiitos, tack.</p> <p>Valtuusto <a href="https://kirkkonummi.fi/kirkkonummen-kunta-lahtee-mukaan-rannikkokuntien-vastra-yhteistyohon-valtuusto-paatti-poydata-tilinpaatoksen-ja-arviointikertomuksen/">päätti liittyä Västraan</a>. Onko tässä kyse vain 38 000 eurosta, vai siitä, mihin suuntaan Kirkkonummi katsoo tulevaisuudessa? Vastaava päätöksentekohaaste nousi esiin myös <a href="/fi/blog/46/aanestin-lansiradan-puolesta/">Länsirata-päätöksessä</a>. Kunnan taloudellisesta liikkumavarasta kirjoitin laajemmin tekstissä <a href="/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/">Joukkoliikenne ei voi kallistua loputtomiin</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/western-uusimaa/">Länsi-Uusimaa-aiheisista kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/58/aanestin-vastraa-vastaan/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/57/tekoaly-ei-korvaa-koodareita-vaan-muuttaa-sen-mista-heille-maksetaan/https://laurilavanti.fi/fi/blog/57/tekoaly-ei-korvaa-koodareita-vaan-muuttaa-sen-mista-heille-maksetaan/Tekoäly tekee kahdessa minuutissa sen, mihin kehittäjältä meni kaksi viikkoa. Koodin hinta romahtaa — mutta mistä kehittäjille sitten maksetaan?Wed, 22 Apr 2026 00:00:00 GMT<p>Tekoäly ei korvaa koodareita. Se muuttaa sen, mistä heille maksetaan. Ohjelmistoala on ensimmäinen ala, jossa tämä erottelu näkyy jo euroina ja irtisanomisina.</p> <p>Istun tietokoneeni äärellä ja tarkistan koodia, jonka tekoäly on kirjoittanut kahdessa minuutissa. Sama työ olisi aiemmin vienyt minulta viikkoja. En enää kirjoita koodia — määrittelen, arvioin, päätän ja vastaan tekoälyn kysymiin kysymyksiin.</p> <h2>Miksi koodin tuottamisen hinta romahtaa?</h2> <p>Tampereen yliopiston professori Pekka Abrahamssonin mukaan tekoäly suorittaa kahdessa minuutissa sen, mihin ohjelmistokehittäjältä aiemmin meni kaksi viikkoa. Se tarkoittaa, että koodin tuottamisen hinta on romahtanut. Ohjelmistoala on jo reagoinut: Etteplan ja Vincit ovat ilmoittaneet irtisanomisista, jotka yhtiöt itse kytkivät tekoälyn aiheuttamiin rakenteellisiin muutoksiin. Nordea ilmoitti irtisanovansa arviolta 1 500 työntekijää vuoden 2026 loppuun mennessä — syiksi mainittiin tekoäly ja prosessien optimointi. Ohjelmistokehitys on ensimmäinen ala, jossa tämä muutos näkyy euroina ja irtisanomisina. Se ei tule olemaan viimeinen.</p> <h2>Mistä kehittäjälle maksetaan jatkossa?</h2> <p>Olen itse käynyt muutoksen läpi. Epäilyn, vastustuksen ja lopulta hyväksymisen kautta. Yksi ketterän manifestin tekijöistä, Kent Beck, kiteyttää sen niin, että valtaosa taidoista, joissa ihminen oli etulyöntiasemassa, on nyt arvottomia. Se, mitä ei voi delegoida, on osoittautunut arvokkaammaksi kuin koskaan: kyky tehdä päätöksiä, tunnistaa konteksti ja kantaa vastuu. Koodin tuottaminen ei enää erottele senioria juniorista — <a href="/fi/blog/47/vuosi-2026-on-tekoalyn/">tekoäly</a> tekee sen nopeammin kuin kokenutkaan kehittäjä, ja riittävän laadukkaasti. Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että kehittäjästä maksetaan entistä enemmän — mutta eri perusteella kuin ennen. Ohjaammeko tätä siirtymää vai reagoimmeko sen seurauksiin perästä?</p> <h2>Mitä käy junioriohjelmoijien polulle?</h2> <p>Teknologiaoptimistit esittävät, että ohjelmistojen kysyntä kasvaa kokonaisuudessaan, kun tuotanto halpenee — ja olen samaa mieltä. Kun <a href="/fi/blog/44/tekoaly-ei-pysty-mihin-tahansa/">tekoäly muuttaa työn luonnetta</a>, auki jäävät kysymykset siitä, keille hyödyt muutoksesta kasautuvat ja ketkä oppivat niistä eniten. Kun rutiinituotanto automatisoituu, monelta kehittäjältä katoaa se, mistä heille maksetaan. Kaikkein vaikeimmat taidot, kuten päätöksenteko, vastuu ja kokonaisuuksien hahmottaminen, kasvattavat arvoaan entisestään. Ongelma ei ole, etteikö taitaville kehittäjille olisi kysyntää. Ongelma on, että ala on rakentunut siten, että ensin ohjelmoidaan ja vasta sitten hallitaan kokonaisuuksia. Jos junioripolku kaventuu, mistä seuraavan vuosikymmenen seniorit kasvavat?</p> <h2>Mitä Suomi tarvitsee nyt?</h2> <p>Sama mullistus ei koske vain koodia. Jokainen ala, jossa on toistuvaa tietotyötä, kohtaa saman rakenteellisen muutoksen. Suomessa on yksittäisten alojen yksittäisiä vastauksia, mutta ei juuri lainkaan koordinoituja aloitteita. Ei siitä, miten osaamista uudistetaan, eikä siitä, miten turvaverkkoja sovelletaan uuteen tilanteeseen. <a href="/fi/blog/53/digitaalinen-itsenaisyys-rakennetaan-askel-kerrallaan/">Digitaalinen itsenäisyys</a> ja osaamispolitiikka kuuluvat samaan kokonaisuuteen — kumpikaan ei etene koordinoidusti. Teknologinen murros ei odota, kunnes olemme valmiita, eikä yksikään kilpailijamme odota meidän puolestamme.</p> <p>Milloin suomalaiset yritykset ja päättäjät sopivat, mistä kehittäjälle maksetaan — ja kuka vastaa siitä, että seuraava sukupolvi kasvaa?</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/57/tekoaly-ei-korvaa-koodareita-vaan-muuttaa-sen-mista-heille-maksetaan/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/56/lahteela-yhteinen-helmi-kirkkonummen-rannikolla/https://laurilavanti.fi/fi/blog/56/lahteela-yhteinen-helmi-kirkkonummen-rannikolla/Kirkkonummi osti Lähteelän rannikkokohteen. Se on yksi harvoista paikoista, jonne pääsee myös ilman omaa venettä — nyt se on pysyvästi kaikkien saavutettavissa.Wed, 15 Apr 2026 00:00:00 GMT<p>Porkkalan lintuviikolla seurataan merilintuja, kuljetaan opastetuilla retkillä Räfsöön ja tarkkaillaan muuttoa Haahkan tornista. Kirkkonummi on rannikkokunta, jossa luonto, meri ja saaristo ovat tärkeä osa arkea ja identiteettiä. Juuri tässä ympäristössä sijaitsee Lähteelä — laaja ja monimuotoinen alue rantaa ja saaria, jonka Kirkkonummen kunta on nyt hankkinut omistukseensa.</p> <h2>Miten Lähteelä tuli kunnan omistukseen?</h2> <p>Lähteelä on pitkään ollut helsinkiläisten omistuksessa. Kun Helsinki luopui rajojensa ulkopuolisista virkistysalueista, Kirkkonummella nähtiin mahdollisuus toimia. Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti ostaa Lähteelän. Päätös on ilahduttava ja kertoo vahvasta yhteisestä tahdosta turvata alueen tulevaisuus ja varmistaa toiminnan jatkuminen mahdollisimman pian.</p> <h2>Mitä Lähteelä tarjoaa?</h2> <p>Alueella on vierasvenesatama, saunoja, kahviokioski sekä Stora Svartön saari lähisaarineen. Vielä tärkeämpää kuin yksittäiset rakenteet on kuitenkin se, mitä Lähteelän hankinta merkitsee periaatteellisella tasolla.</p> <p>Se tarkoittaa, että <strong>Kirkkonummen rannikko säilyy aidosti kaikkien saavutettavissa</strong>. Lähteelä on yksi harvoista paikoista, jonne pääsee myös ilman omaa venettä. Rannikkokunnassa tämä ei ole itsestäänselvyys — ja onkin todella hienoa, että myös veneettömät pääsevät nauttimaan tästä monien suosikkipaikasta.</p> <h2>Luonto vetää ihmisiä puoleensa</h2> <p>Porkkalan luonto vetää puoleensa vuodesta toiseen. Saaristo, rannikon reitit ja tapahtumat kuten lintuviikko kertovat aidosta kiinnostuksesta ja tarpeesta yhteisille luontokokemuksille. Lähteelä vastaa tähän tarpeeseen konkreettisesti. Se on rannikko, joka on oikeasti yhteinen.</p> <h2>Kohti kestävää kehitystä</h2> <p>Kun Lähteelää kehitetään, on tärkeää vaalia sen luontoarvoja ja ainutlaatuista merellistä ympäristöä. Samalla on syytä olla rohkea ja antaa tilaa myös uusille ideoille, jotka lisäävät alueen viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta kestävällä tavalla. Näin Lähteelä voi palvella kuntalaisia sekä muita kävijöitä nyt ja tulevaisuudessa.</p> <h2>Rannikko kuuluu kaikille</h2> <p>Kirkkonummi on rannikkokunta. On hyvä, että tämä näkyy myös siinä, miten meri ja rannat ovat kaikkien käytettävissä. Lähteelän hankinta on askel kohti kuntaa, jossa luonto yhdistää ja yhteinen ympäristö koetaan aidosti yhteiseksi.</p> <p>Lue lisää Kirkkonummen luonnosta ja yhteisistä tiloista: <a href="/fi/blog/17/luontomme-on-valttimme-vuodesta-toiseen/">luontomme on valttimme vuodesta toiseen</a>, <a href="/fi/blog/12/lahiluontoa-pitaa-vaalia/">lähiluontoa pitää vaalia</a> sekä <a href="/fi/blog/35/kasvava-kunta-tarvitsee-elinvoimaisen-keskustan/">kasvava kunta tarvitsee elinvoimaisen keskustan</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/56/lahteela-yhteinen-helmi-kirkkonummen-rannikolla/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/55/kirkkonummi-sanoo-sina-kuulut-tanne/https://laurilavanti.fi/fi/blog/55/kirkkonummi-sanoo-sina-kuulut-tanne/Sateenkaarinuorten kiusaaminen kasvaa. Kirkkonummi äänesti 30–14 liputuksen puolesta — pieni ele, jolla on mitattavia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin.Thu, 09 Apr 2026 00:00:00 GMT<p>THL:n kouluterveyskyselyn luvut eivät ole pelkkiä tilastoja. Ne ovat nuoria, jotka istuvat luokissa, käyvät harrastuksissa ja kulkevat kunnassamme päivittäin. Maaliskuun 10. päivänä 2026 Kirkkonummen valtuusto äänesti 30–14 sateenkaariliputuksen puolesta. Päätös on pieni. Sen merkitys niille nuorille, joita varten se tehtiin, ei ole.</p> <h2>Mitä THL:n kouluterveyskysely kertoo sateenkaarinuorista?</h2> <p><a href="https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset">THL:n kouluterveyskysely</a> osoittaa, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvista yläkoululaisista joka viides on kokenut toistuvaa koulukiusaamista, vähintään kerran viikossa. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvista joka seitsemäs. Verrattuna muihin nuoriin kiusaaminen on kaksin- tai kolminkertaista.</p> <p>Nämä luvut ovat huolestuttavia jo sinänsä. On myös tärkeää huomata, että kyse on nuorista, jotka ovat uskaltaneet vastata kyselyyn omalla identiteetillään. Kaikki eivät sitä tee.</p> <p>Vuoden 2023 jälkeen tilanne ei ole parantunut. Se on pahentunut. Tämä ei tapahdu tyhjiössä: yhteiskunnallinen ilmapiiri on monessa maassa ja myös Suomessa koventunut sateenkaareviin ihmisiin kohdistuvassa puheessa. Kun suvaitsemattomuus normalisoidaan julkisessa keskustelussa, se heijastuu suoraan myös kirkkonummelaisten nuorten arkeen.</p> <h2>Miksi liputus ei ole pelkkää symboliikkaa?</h2> <p>Tutkimus osoittaa johdonmukaisesti, että sateenkaarinuorten hyvinvointia tukee ennen kaikkea kaksi asiaa: hyväksytyksi tulemisen kokemus ja näkyvyys — tieto siitä, ettei ole yksin.</p> <blockquote> <p>Kun nuori näkee, että hänen kuntansa tunnustaa hänen olemassaolonsa, se ei ole tyhjä ele. Se on viesti: sinä kuulut tänne.</p> </blockquote> <p>Yhteisöllinen hyväksyntä on tutkitusti yhteydessä alentuneeseen masennusriskiin, vähentyneeseen yksinäisyyteen ja parempaan koulunkäyntiin. Kun kunta näkyvästi osoittaa arvostavansa kaikkia asukkaitaan, se tekee ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ilman erillistä ohjelmaa tai budjettiriviä.</p> <p>Lippu ei ole sisäinen raportti tai strategiakirjaus. Se on näkyvä, fyysinen viesti, jonka jokainen ohikulkija voi havaita. Juuri siksi sen merkitys on suurempi kuin sen koko antaa ymmärtää.</p> <h2>Miten liputuspäätös syntyi Kirkkonummella?</h2> <p>Liputuspäätös syntyi <a href="/fi/blog/39/valtuustoaloite-vuosittainen-pride-liputus-kirkkonummelle/">valtuustoaloitteestani vuosittaisesta sateenkaariliputuksesta</a>, jonka valtuusto hyväksyi maaliskuussa. 10. maaliskuun valtuustossa pidin asiasta <a href="/fi/blog/52/kirkkonummi-on-tanaan-tasa-arvoisempi-kuin-eilen/">puheenvuoron</a> ja toistin saman argumentin, jonka toistan tässäkin: pienen eleen kustannus on minimaalinen, mutta sen vaikutus niille nuorille, joita se koskee, voi olla mittaamaton. Kuten olen kirjoittanut aiemmin: <a href="/fi/blog/14/puheilla-muovaamme-todellisuutta/">puheilla muovaamme yhteistä todellisuuttamme</a> — tämä liputus on yksi tällainen ele.</p> <p>Äänestystulos 30–14 kertoo, että enemmistö valtuutetuista ymmärsi luvut ja teki päätöksen niiden pohjalta. Kirkkonummen strategia lupaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, kuntalaki velvoittaa edistämään asukkaiden hyvinvointia. Liputuspäätös vie nämä lupaukset käytäntöön.</p> <h2>Mitä pieni ele maksaa verrattuna syrjäytymisen kustannuksiin?</h2> <p>Lippu maksaa muutaman kymmenen euroa. Syrjäytyneen nuoren yhteiskunnalliset kustannukset (menetetyt työvuodet, sosiaalipalvelut, terveydenhuolto) ovat kymmenien tuhansien euron luokkaa per henkilö, joissain laskelmissa huomattavasti enemmän.</p> <blockquote> <p>Ennaltaehkäisy on aina halvempaa. Tämä pätee niin terveydenhuollossa kuin nuorisotyössäkin.</p> </blockquote> <p>En väitä, että liputus yksin ratkaisee sateenkaarinuorten hyvinvointihaasteen. Se ei tee sitä. Tarvitaan kouluihin kohdistuvaa konkreettista kiusaamisen vastaista työtä, riittävästi kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yhteisöllinen kulttuuri, jossa erilaisuus on hyväksyttyä, ei pelkästään sallittua. Lippu on alkupiste. Se viestii, millaiseen suuntaan kunta haluaa kehittyä, ja velvoittaa jatkamaan samaan suuntaan.</p> <p>Kirkkonummi on tänään tasa-arvoisempi kuin eilen. Se ei ole loppupiste — se on lähtölaukaus. Montako muuta pientä elettä odottaa vielä tekemistään?</p> <p>{/* [SCHEMA: BlogPosting required] */}</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/55/kirkkonummi-sanoo-sina-kuulut-tanne/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/54/chat-control-parlamentti-toimi-oikein/https://laurilavanti.fi/fi/blog/54/chat-control-parlamentti-toimi-oikein/Chat control -lain jatkoaika kaatui Euroopan parlamentissa. KRP:n luvut ovat todellisia, mutta parlamentti toimi silti oikein — ja tässä syy, miksi.Sat, 04 Apr 2026 00:00:00 GMT<p>Euroopan parlamentti hylkäsi <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/PV-10-2026-03-26-VOT_EN.html">26. maaliskuuta 2026 äänin 331–228</a> jatkoajan chat control -nimellä tunnetulle väliaikaislainsäädännölle, joka antoi palveluntarjoajille oikeuden skannata käyttäjiensä viestejä lasten seksuaalisen hyväksikäyttömateriaalin (CSAM) varalta. Suomessa päätöksestä huolestui <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011909198.html">Keskusrikospoliisi</a>: sen mukaan palveluntarjoajat tekivät viime vuonna lähes 14 500 ilmoitusta epäillystä materiaalista, mikä vastaa noin viidennestä kaikista uusista rikostutkinnassa avatuista jutuista. Luvut ovat todellisia ja ongelma on vakava. Juuri siksi se ansaitsee paremman ratkaisun kuin kohdentamaton massavalvonta — ja juuri siksi parlamentin päätös oli oikea.</p> <h2>Mitä parlamentti kielsi — ja mitä se ei kieltänyt?</h2> <p>Parlamentti ei kieltänyt lasten hyväksikäyttömateriaalin tunnistamista. Se kieltäytyi jatkamasta väliaikaista poikkeusta, joka koski ainoastaan salaamattomia alustoja. Raukeava laki ei käsittänyt lainkaan salattua viestintää: WhatsApp-viestit eivät olleet sen piirissä, toisin kuin esimerkiksi Instagramin salaamattomat yksityisviestit. Tämä ei ole juridinen pikkuseikka. Viestit joko ovat päästä päähän salattuja tai sitten eivät ole — välitilaa ei ole. Salatun kanavan avaaminen valvonnalle tarkoittaa salauksen murtamista kaikilta sen käyttäjiltä, ei vain rikoksista epäillyiltä.</p> <p>Laajempi, käynnissä oleva chat control -liike tähtää kuitenkin myös salatun viestinnän murtamiseen. Parlamentti hylkäsi polun, joka olisi avannut oven siihen suuntaan. Siinä on äänestyksen todellinen merkitys.</p> <blockquote> <p>Oikeusvaltion minimi on, että konkreettinen epäily edeltää skannausta — ei toisin päin.</p> </blockquote> <h2>Voivatko yritykset silti tunnistaa lasten hyväksikäyttö­materiaalia?</h2> <p>Kyllä voivat. Lain rauetessa yritykset menettävät oikeudellisen suojan ilmoitusten tekemiselle — eivät kykyä tunnistaa materiaalia. Tekniset työkalut ja osaaminen säilyvät ennallaan. Suurilla alustoilla on sekä kaupallinen että eettinen kannustin jatkaa vapaaehtoisesti: mainehaitta CSAM-materiaalin levittämisestä on valtava, ja monilla alustoilla vapaaehtoinen valvonta on ollut käytössä vuosia ennen väliaikaislainsäädäntöä.</p> <p>Tämä ei tarkoita, että nykyinen tilanne on riittävä. Vapaaehtoinen toiminta ilman oikeudellista kehikkoa on epätasaista ja altis muutoksille. Pienet alustat eivät välttämättä investoi tunnistustyökaluihin ilman juridista velvoitetta, ja suuret toimijat voivat muuttaa käytäntöjään liiketoimintapäätösten mukaan. Mitä tarvitaan on uusi ja kunnolla rajattu oikeudellinen pohja. Sen on annettava yhtiöille selkeä suoja ilmoitusten tekemiselle — ilman, että se samalla avaa tietä laajaan massaskannaukseen. Parlamentin äänestys ei sulkenut tätä tietä; se ainoastaan sanoi, ettei vanha, huonosti rajattu väliaikaisratkaisu saa jatkoaikaa.</p> <h2>Miksi kohdentamaton massaskannaus ei toimi?</h2> <p>Konkreettinen epäily ennen skannausta ei ole yksityisyyden suojan erikoiskohtelua — se on oikeusvaltion minimi. Tämä periaate on jo vakiintunut muualla: poliisi ei saa kotietsintälupaa ilman perusteltua syytä, ja puhelinkuuntelua varten tarvitaan tuomioistuimen päätös. Samat periaatteet kuuluvat digitaaliseen ympäristöön. Olen kirjoittanut samasta logiikasta <a href="/fi/blog/45/perusoikeuksia-ei-pida-purkaa-perusteettomasti/">tiedustelulainsäädännön</a> ja <a href="/fi/blog/48/passien-biometristen-tunnisteiden-kayttoa-ei-pida-laajentaa/">biometristen tunnisteiden</a> yhteydessä: valvonnan laajentaminen ilman yksilöityä epäilyä ei ole tehokkuuskysymys, vaan periaatekysymys. Sama logiikka koskee <a href="/fi/blog/53/digitaalinen-itsenaisyys-rakennetaan-askel-kerrallaan/">digitaalista itsemääräämisoikeutta</a>: perusoikeuksien suojaaminen ja digitaalinen suvereenisuus kulkevat käsi kädessä.</p> <p>Massaskannaus on myös käytännössä tehotonta. Järjestäytynyt rikollisuus on jo siirtynyt kanaviin, joita avoin skannaus ei tavoita — pimeään verkkoon ja salattuihin sovelluksiin, joihin väliaikaislainsäädäntö ei ulottunut eikä laajempikaan chat control -asetus välttämättä ulottuisi. Laajentuneen valvonnan kohteeksi jäisivät tavalliset käyttäjät, eivät järjestäytyneet verkostot. Tehoton työkalu ei muutu hyväksi sillä, että tavoite on oikea.</p> <h2>Mitä Suomi voi tehdä seuraavaksi?</h2> <p>Suomella on mahdollisuus olla muotoilemassa ratkaisua, joka oikeasti toimii. Malli on selkeä: kohdistettua valvontaa, jossa skannausta edeltää konkreettinen epäily ja tuomioistuimen lupa. Sama standardi kuin puhelinkuuntelussa, ei enempää eikä vähempää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uudessa laissa skannausoikeus sidottaisiin yksilöityyn epäilyyn ja ennakkoon hankittavaan tuomioistuinlupaan — ei automaattiseen kaikkien viestien skannaukseen ilman syytä. Tällainen järjestelmä suojelee lapsia tehokkaammin, koska se kohdistuu sinne missä epäilyt ovat, ja pitää samalla kiinni oikeusvaltioperiaatteesta — eikä luo pohjaa laajemmalle massavalvonnalle.</p> <p>Luottamus eurooppalaisiin instituutioihin rakentuu samalla logiikalla: se ei synny kohdentamattomasta valvonnasta, vaan siitä, että Euroopan unionin jäsenenä kansalaisten oikeuksia suojataan myös silloin, kun se on hankalaa.</p> <p>Euroopan kilpailuetu ei synny halvoista palveluista, vaan luottamuksesta — siitä, että täällä yksityisyys on aito perusoikeus. Sitä luottamusta ei voi rahalla ostaa.</p> <p>Parlamentti toimi oikein. Seuraava kierros on jo tulossa — ja Suomen on oltava valmiina muotoilemaan siitä parempi. Vaihtoehto on jättää kenttä muille, jolloin seuraava asetus on taas huono kompromissi oikeusvaltion kustannuksella.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/54/chat-control-parlamentti-toimi-oikein/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/53/digitaalinen-itsenaisyys-rakennetaan-askel-kerrallaan/https://laurilavanti.fi/fi/blog/53/digitaalinen-itsenaisyys-rakennetaan-askel-kerrallaan/Digitaalinen itsenäisyys rakentuu jokaisessa hankintapäätöksessä. Helsinki valitsi suomalaisen UpCloudin julkisten palveluiden ydinjärjestelmän alustaksi.Sat, 28 Mar 2026 00:00:00 GMT<p>Helsinki valitsi julkisten palveluidensa ydintietojärjestelmän alustaksi kotimaisen UpCloudin — ei yhdysvaltalaista IT-jättiä. Se ei ollut ideologinen ele, vaan tietoinen lähtökohta: digitaalinen itsenäisyys rakennetaan yksittäisissä hankintapäätöksissä, ei yhdellä suurella linjauksella. Olen kirjoittanut digitaalisen itsenäisyyden <a href="/fi/blog/51/digitaalinen-itsenaisyys-on-valttamattomyys/">välttämättömyydestä aiemmin</a>. Tässä kirjoituksessa katsomme konkreettisesti, mitä se tarkoittaa arjen hankintapäätöksissä.</p> <h2>Miksi Helsinki valitsi suomalaisen pilven kansainvälisen sijaan?</h2> <p>Kodan kehittää Helsingille kriittistä julkisten palveluiden ydintietojärjestelmää. Pilvipalvelutarjoajaksi valikoitui suomalainen <a href="https://upcloud.com/">UpCloud</a> — valintakriteereinä korostuivat tekninen suorituskyky, tietoturva ja kotimainen infrastruktuuri. Data pysyy ensisijaisesti Suomessa, varmistuskopiot Ruotsissa. Valinnassa ei ollut kyse siitä, ettei kansainvälisiä toimijoita olisi arvioitu — ne arvioitiin ja todettiin sopimattomiksi.</p> <p>Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja <a href="https://www.kauppalehti.fi/lehdistotiedotteet/a/03d3872a-561c-5db8-a269-961fd49e1530">Hannu Heikkinen</a> tiivisti valinnan merkityksen: on hienoa, että kaupungille kriittinen ydintietojärjestelmä voidaan toteuttaa suomalaisen toimijan moderneilla pilviratkaisuilla niin, että palvelun saatavuus poikkeuksellisissa olosuhteissa turvataan ja täysi kontrolli tiedonhallintaan säilyy.</p> <p>Valinta tehtiin tietoisena vastauksena muuttuneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Kun geopoliittinen ympäristö muuttuu, julkisen sektorin on voitava luottaa siihen, että kriittiset järjestelmät pysyvät omassa hallinnassa. Se on vaatimus, johon eurooppalainen toimija pystyy vastaamaan. Yhdysvaltalainen toimija taas kytkeytyy väistämättä maan poliittiseen tilanteeseen — ja kuten viime vuodet ovat osoittaneet, se tilanne voi muuttua silmänräpäyksessä.</p> <h2>Mitä tapahtuu, kun polkuriippuvuus on jo syntynyt?</h2> <p>Helsingin tapaus on kuitenkin kahtiajakoinen. Samalla kun kaupunki rakentaa uutta oikein, se kantaa mukanaan muistutusta siitä, kuinka vaikeaa on irtautua jo olemassa olevista, syvälle integroituneista järjestelmistä.</p> <p><a href="https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2025-010396?paatos=78224496-5475-47a6-a4e1-03b61b1b8884">Kaupunginhallitus</a> myönsi alkuvuodesta, että Microsoftin pilvipalveluista irtautuminen olisi "erittäin haastavaa" ja vaatisi merkittäviä taloudellisia investointeja sekä "huomattavia käytettävyyshäviöitä". Riippuvuus ei koske vain yhtä ohjelmistoa: se ulottuu pilvi-infrastruktuurista toimistosovelluksiin ja käyttöjärjestelmiin — kokonaisuudesta, jonka jokainen osa tukeutuu seuraavaan.</p> <blockquote> <p>Tässä on nykyisen digitaalisen riippuvuuden ydin: se on rakentunut pala kerrallaan, ilman ohjausta, ja nyt polkuriippuvuus on suuri.</p> </blockquote> <p>Helsinki ei ole silti jäänyt odottamaan: ICT-hankintaohjeita päivitetään eurooppalaisia toimittajia suosiviksi, ja kriisitilanteiden varalta on neuvoteltu eurooppalaisesta varasuunnitelmasta. Oikea suunta on löytynyt, mutta matka on pitkä. Sama tilanne toistuu sadoissa kunnissa ympäri Suomen.</p> <h2>Ovatko eurooppalaiset vaihtoehdot riittäviä?</h2> <p>Eurooppalaiset vaihtoehdot ovat riittäviä useimpiin julkisen sektorin tarpeisiin — ja usein myös hinnaltaan kilpailukykyisiä. Kriitikko voi perustellusti huomauttaa, että niillä on paikoin suppeampi valikoima ominaisuuksia kuin suurilla yhdysvaltalaisilla alustoilla. Se on totta. Mutta oikea kysymys kuuluu: tarvitaanko kaikkia niitä ominaisuuksia?</p> <p>Olen työssäni ollut rakentamassa ja ylläpitämässä ohjelmistojärjestelmiä, joissa pohjalla on ollut ison kansainvälisen toimijan alusta. Olen nähnyt toistuvasti, miten paljon kehutut erityisominaisuudet jäävät käyttämättä. On lähestulkoon poikkeuksellista nähdä järjestelmiä, jotka eivät olisi toteutettavissa vähemmilläkin ominaisuuksilla. <a href="/fi/blog/44/tekoaly-ei-pysty-mihin-tahansa/">Sama logiikka pätee tekoälyyn julkisissa palveluissa</a>: tekniset mahdollisuudet ja todelliset tarpeet ovat eri asioita.</p> <p>Kun järjestelmä rakennetaan alusta, voidaan valita juuri se, mitä tarvitaan — ilman vuosien kertymää tai toimittajan asettamia rajoitteita. Olemassa olevista järjestelmistä irtautuminen on kallista, eikä muutosta kannata tehdä hätiköidysti. Mutta uudet hankinnat ovat eri asia: ne pitää rakentaa alusta oikein, eikä toistaa aiempaa virhettä.</p> <h2>Miten digitaalinen itsenäisyys rakentuu käytännössä?</h2> <p>Digitaalinen itsenäisyys rakentuu kuten energiahuoltovarmuus: rauhallisesti ja ennakoiden, ennen kuin tilanne pakottaa. Se ei ole yhden suuren päätöksen asia, vaan jokaisen hankinnan asia.</p> <p>UpCloudin perustaja <a href="https://www.kauppalehti.fi/lehdistotiedotteet/a/03d3872a-561c-5db8-a269-961fd49e1530">Joel Pihlajamaa</a> tiivisti sen hyvin: eurooppalaisen toimijan valinta ei ole pelkkä tekninen kysymys — se on tietoinen arvovalinta digitaalisen omavaraisuuden ja eurooppalaisen riippumattomuuden puolesta. Julkinen organisaatio, joka tekee tämän valinnan nyt, ei ainoastaan hallinnoi omia riskejään. Se rakentaa samalla markkinaa eurooppalaisille vaihtoehdoille ja edesauttaa niiden valintaa tulevissakin tilanteissa.</p> <p>Tarvitaan myös kokonaisnäkemys siitä, mitä kohti ollaan menossa. Yksittäiset hankintapäätökset eivät riitä, jos kukin organisaatio tekee ne omassa siilossaan ilman yhteistä suuntaa. Nyt tarvitaan kansallinen tavoite ja sen toteuttamiseen tarvittava ohjaus. <a href="https://digitaalinenitsenaisyys.fi/">Digitaalisen itsenäisyyden kansalaisaloite</a> vaatii juuri tätä — ja on jo kerännyt tuhansia allekirjoituksia.</p> <p>Hankintojen yhteydessä tehtävät valinnat ovat halvempia kuin kriisitilanteen pakottamat muutokset — niin taloudellisesti kuin strategisesti. Energiahuoltovarmuudesta opimme, että varautuminen kannattaa aloittaa ennen kuin on pakko. Digitaalinen infrastruktuuri ei ole erilainen.</p> <p>Mitä tapahtuisi, jos jokainen kunta päättäisi, että seuraava järjestelmähanke rakennetaan ensisijaisesti eurooppalaiselle alustalle? Lue samasta teemasta: <a href="/fi/blog/47/vuosi-2026-on-tekoalyn/">vuosi 2026 on tekoälyn vuosi — ja samalla valintojen vuosi</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/53/digitaalinen-itsenaisyys-rakennetaan-askel-kerrallaan/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/52/kirkkonummi-on-tanaan-tasa-arvoisempi-kuin-eilen/https://laurilavanti.fi/fi/blog/52/kirkkonummi-on-tanaan-tasa-arvoisempi-kuin-eilen/Kirkkonummen kunnnavaltuusto hyväksyi 9.3. aloitteeni Pride-liputuksen aloittamisesta Kirkkonummella, kahdesti vuodessa!Tue, 10 Mar 2026 00:00:00 GMT<p>Valtuusto käsitteli 9.3. tekemääni <a href="/fi/blog/39/valtuustoaloite-vuosittainen-pride-liputus-kirkkonummelle/">valtuustoaloitetta</a> Pride-liputuksen aloittamisesta Kirkkonummella. Aloitteessa toivoimme alunperin liputusta Helsinki Pride-viikon yhteydessä, mutta viranhaltijat esittivät tämän lisäksi liputusta myös Kirkkonummen seurakuntien sateenkaarimessun yhteydessä. Pidin valtuustossa myös puheenvuoron, jonka löydät alta.</p> <h2>Puheenvuoroni valtuustossa</h2> <p><em>Kiitos puheenjohtaja, tack ordförande.</em></p> <p><em>Kuntalain mukaan kunnan tehtäviin kuuluu edistää asukkaidensa hyvinvointia. Tämä ei ole vain tavoite — se on lakisääteinen velvollisuus. Kirkkonummen strategia vie tätä velvoitetta käytäntöön lupaamalla, että kunta on lapsi-, nuori- sekä ikäystävällinen, ja että Kirkkonummi edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja huomioi eri väestöryhmien tarpeita.</em></p> <p><em>THL:n kouluterveyskysely kertoo kuitenkin karua kieltä. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista yläkoululaisista joka viides ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista joka seitsemäs kertoi joutuneensa koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Ne sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret, jotka uskaltavat kertoa siitä, että kuuluvat näihin vähemmistöihin, olivat kokeneet kaikkia mitattuja koulukiusaamisen muotoja kaksin- tai jopa kolminkertaisesti muihin nuoriin <a href="https://seta.fi/2026/02/02/uusin-kouluterveyskysely-sateenkaarinuorten-hyvinvointi-ei-parantunut/">verrattuna</a>. Eikä Kirkkonummi ole tässä mikään poikkeus.</em></p> <blockquote> <p>Vain osa nuorista uskaltaa edes kertoa kuuluvansa sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön. Kertoneiden kohtaama kiusaaminen on kaksin- tai jopa kolminkertaista muihin verrattuna.</p> </blockquote> <p><em>Vuoden 2023 jälkeen sateenkaarinuorten kiusaaminen on jopa lisääntynyt. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on monessa paikassa koventunut. Kun sateenkaarevien ihmisten oikeuksia polkevaa puhetta kuulee eduskunnasta ja valtuustosalista asti, heijastuu se suoraan sateenkaarinuorten kokemuksiin ja <a href="https://www.nyyti.fi/kouluterveyskysely-ja-sateenkaarinuorten-kiusaaminen/">hyvinvointiin</a>.</em></p> <p><em>Mitä me täällä Kirkkonummella voimme sitten tehdä? Sateenkaarinuorille suunnattu toiminta on viime vuosina yleistynyt, ja sen on <a href="https://seta.fi/2026/02/02/uusin-kouluterveyskysely-sateenkaarinuorten-hyvinvointi-ei-parantunut/">havaittu</a> vähentävän yksinäisyyttä. Näkyvyys ja hyväksyntä eivät ole pelkkää symboliikkaa — ne ovat konkreettista ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.</em></p> <p><em>Viranhaltijat esittävät aloitteen hyväksymistä. Liputus toteutettaisiin kahdesti vuodessa: Helsinki Pride-viikon aikana sekä Kirkkonummen seurakunnan kaksikielisen sateenkaarimessun yhteydessä syyskuussa. Kirkkonummi on jo päättänyt vuonna 2022, että vesitorni valaistaan sateenkaaren värein messun aikaan. Liputus on luonteva jatko tälle. Kustannuskin on lähestulkoon huomaamattoman pieni.</em></p> <p><em>Pieni ele, jolla on suuri merkitys. Esitän suurella ilolla ja lämmöllä, että valtuusto hyväksyy viranhaltijoiden esityksen.</em></p> <h2>Miten Pride-keskustelussa kävi?</h2> <p>Erittäin värikkäästä ja tunteikkaasta väittelystä huolimatta valtuusto hyväksyi aloitteen lopulta selvin luvuin. 30 puolesta ja 14 vastaan. Kiitos tästä kaikille puolesta äänestäneille kollegoille valtuustossa!</p> <p>Lue lisää tasa-arvosta ja pienten eleiden merkityksestä: <a href="/fi/blog/39/valtuustoaloite-vuosittainen-pride-liputus-kirkkonummelle/">valtuustoaloite vuosittaisesta sateenkaariliputuksesta</a>, <a href="/fi/blog/55/kirkkonummi-sanoo-sina-kuulut-tanne/">Kirkkonummi sanoo kaikille: sinä kuulut tänne</a> sekä <a href="/fi/blog/14/puheilla-muovaamme-todellisuutta/">puheilla muovaamme yhteistä todellisuuttamme</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/52/kirkkonummi-on-tanaan-tasa-arvoisempi-kuin-eilen/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/51/digitaalinen-itsenaisyys-on-valttamattomyys/https://laurilavanti.fi/fi/blog/51/digitaalinen-itsenaisyys-on-valttamattomyys/Venäjän naapurina Suomi on oppinut varautumaan. Kuitenkaan käsitteet huoltovarmuudesta ja suvereniteetista eivät ole levinneet digitaalisiin palveluihin.Thu, 05 Mar 2026 00:00:00 GMT<p>Suomi on liian riippuvainen yhdysvaltalaisista pilvipalveluista — ja koska USA ei ole enää luotettava kumppani, digitaalinen itsenäisyys on välttämätön turvallisuuskysymys. Venäjän naapurina Suomi on oppinut varautumaan. Huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus ovat politiikassamme keskeisiä termejä – paitsi digitaalisessa maailmassa. Vaikka yhteiskuntamme toiminta riippuu yhä enemmän ulkomaisista ohjelmistoista ja pilvipalveluista, emme ole riittävästi varautuneet niiden äkilliseen loppumiseen. Suurimman osan näistä palveluista tuottaja, Yhdysvallat, ei ole enää luotettava kumppani. Sen piittaamattomuus kansainvälisistä sopimuksista ja arvaamaton voimapolitiikka koskevat myös digitaalisia palveluita.</p> <h2>Miksi digitaalinen huoltovarmuus on tärkeää?</h2> <p>Valtiovarainministeriön muistion mukaan merkittävä osa julkishallinnon digitaalisista palveluista nojaa juuri näihin yhdysvaltalaisiin alustoihin – Amazoniin, Microsoftiin, Googleen ja Oracleen. Muistiossa todetaan myös suoraan, että näiden palveluiden estyminen voisi johtaa kriittisten järjestelmien käyttökatkoksiin ja viranomaistoiminnan lamaantumiseen. Silti toimenpiteiksi ehdotetaan lähinnä kartoituksia ja suosituksia. Esimerkiksi aiemmin käynnistetty Turvasatama-konsepti pysähtyi asiakkaiden kiinnostuksen ja rahoituksen puutteeseen.</p> <blockquote> <p>Vaikka digitaalisen itsenäisyyden saavuttaminen ei ole helppoa, se on välttämätöntä.</p> </blockquote> <p>Digitaalinen itsenäisyys ei ole utopiaa, vaan konkreettinen tavoite, joka vaatii investointeja kotimaiseen ja eurooppalaiseen digitaaliseen infrastruktuuriin sekä avoimen lähdekoodin käyttöön. Esimerkiksi Saksa ja Viro ovat jo panostamassa järjestelmällisesti digitaaliseen suvereniteettiin. Suomella on pitkä historia ja laaja osaaminen digitaalisten palveluiden tuotannossa. Markkinoilla on kysyntää eurooppalaisille vaihtoehdoille, joita Suomi voisi tarjota. Suomi voisi rakentaa maineen ja järjestelmät luotettaville digitaalisille ratkaisuille.</p> <h2>Mitä digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa?</h2> <p>Digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa, että hallitsemme yhteiskuntaamme. Vaikka todennäköisyys sille, että Yhdysvallat tai jokin muu valtio käyttäisi riippuvuuttamme hyväkseen, on pieni, toteutuessaan tämän riskin seuraukset olisivat katastrofaalisia. Siksi sitä ei voi ohittaa. Yhteiskunnan kriittisten palveluiden osalta päätösvallan palveluiden saatavuudesta ja tietoon pääsystä pitää sijaita Suomessa. Muuten itsenäisyytemme on vajavaista, ellei jopa näennäistä.</p> <p>Teema kytkeytyy laajempaan kysymykseen siitä, kuka hallitsee digitaalista infrastruktuuriamme: <a href="/fi/blog/43/kuka-paattaa-mista-puhumme/">algoritmit ja poliittinen vaikuttaminen</a>, <a href="/fi/blog/44/tekoaly-ei-pysty-mihin-tahansa/">tekoälyn käyttö julkisissa palveluissa</a> ja <a href="/fi/blog/47/vuosi-2026-on-tekoalyn/">tekoälyn vaikutus arkeemme vuonna 2026</a> ovat saman kokonaisuuden osia. Lue lisää <a href="/fi/category/digitaalinen-itsenaisyys/">digitaalista itsenäisyyttä koskevista kirjoituksistani</a>.</p> <p><em>Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloitteesta löydät lisää tietoa aloitteen <a href="https://digitaalinenitsenaisyys.fi/">nettisivuilta</a>. Voit myös allekirjoittaa sen <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16691">kansalaisaloite.fi-palvelussa</a>.</em></p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/51/digitaalinen-itsenaisyys-on-valttamattomyys/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/50/lansirata-paatos-nosti-esiin-ongelmia-kirkkonummen-pitkajanteisessa-strategisessa-kehittamisessa/https://laurilavanti.fi/fi/blog/50/lansirata-paatos-nosti-esiin-ongelmia-kirkkonummen-pitkajanteisessa-strategisessa-kehittamisessa/Länsirata-päätöstä tehdessä mitattiin päättäjien kykyä tehdä koko kunnalle strategisesti tärkeitä, tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja.Thu, 19 Feb 2026 00:00:00 GMT<p>Kirkkonummen valtuuston päätös vetäytyä Länsirata-hankkeesta tehtiin ilman vaikutusten arviointia — ja kunta saa näillä näkymin Länsiradan haitat ilman hyötyjä. Viimeaikaisissa uutisissa on kirjoitettu siitä, että joukko asukkaita selvittää Veikkolan eroa Kirkkonummesta. Selvitys kertoo osaltaan, miten pettyneitä asukkaat ovat Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätökseen vetäytyä Länsirata-hankkeesta ja hylätä yksi Kirkkonummen merkittävimmistä kehitysinvestoinneista vuosikymmeniin.</p> <p>Pohjois-Kirkkonummen suunnittelu on pitkään nojannut aseman mahdollisuuteen. Aseman kannalta keskeinen päätös vetäytyä Länsirata-hankkeesta tehtiin kuitenkin ilman arviointia päätöksen vaikutuksista ja vastoin viranhaltijoiden esitystä. Nyt on tiedossa, että Länsiradan kunnat ja valtio jatkavat hanketta ilman Veikkolan asemaa. Länsirata-sopimusta vastustaneiden esittämää jatkoneuvottelun mahdollisuutta ei todellisuudessa ollut ja Kirkkonummi tulee näillä näkymin saamaan Länsiradan haitat, mutta ei hyötyjä.</p> <blockquote> <p>Luuloista huolimatta, ei erillisneuvotteluita Länsiradan kanssa ole näillä näkymin tulossa.</p> </blockquote> <h2>Mitä Länsirata-päätös tarkoittaa Kirkkonummen strategialle?</h2> <p>Kirkkonummi on asettanut tavoitteekseen olla metropolialueen halutuin, virein ja elinvoimaisin kunta. Laadukas asuminen ja toimivat yhteydet pääkaupunkiseudulle ovat jo pitkään olleet Kirkkonummen tärkeimpiä vetovoimatekijöitä. Pohjois-Kirkkonummen asema olisi vastannut strategian tavoitteisiin tarjoamalla asumista lähellä palveluita ja toimivan joukkoliikenteen äärellä sekä uusia mahdollisuuksia yritystoimintaan.</p> <h2>Ketkä kannattivat hanketta?</h2> <p>Päätöstä tehdessä mitattiin päättäjien kykyä tehdä koko kunnalle strategisesti tärkeitä, tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja. Vihreät oli ainoa Kirkkonummen suurista puolueista, jonka enemmistö kannatti Länsirata-sopimusta ja sen myötä Pohjois-Kirkkonummen asemaa. Sen sijaan SDPn valtuutetuista vain yksi, ja esimerkiksi RKP:n, Pro Kirkkonummen ja perussuomalaisten valtuutetuista ei yksikään. Me, jotka kannatimme hanketta, näimme sen osana pitkäjänteistä kunnan kehittämistä ja koko Kirkkonummen tulevaisuutta. Nyt meillä Kirkkonummen päättäjillä on näytön paikka varmistaa, että koko Kirkkonummi pysyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa ja palauttaa Pohjois-Kirkkonummen asukkaiden luottamus päätöksentekoon.</p> <p>Ennen päätöstä kirjoitin, miksi <a href="/fi/blog/46/aanestin-lansiradan-puolesta/">äänestin Länsiradan puolesta</a>. Joukkoliikenteen rahoituskriisin laajempi kuva löytyy kirjoituksesta <a href="/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/">Joukkoliikenne ei voi kallistua loputtomiin</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/lansirata/">Länsirata-kategoriasta</a> ja <a href="/fi/category/infra/">infra-kategoriasta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/50/lansirata-paatos-nosti-esiin-ongelmia-kirkkonummen-pitkajanteisessa-strategisessa-kehittamisessa/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/49/sivistyksen-talo-lyyra-avaa-uusia-mahdollisuuksia-ja-nayttaa-suuntaa/https://laurilavanti.fi/fi/blog/49/sivistyksen-talo-lyyra-avaa-uusia-mahdollisuuksia-ja-nayttaa-suuntaa/Kirkkonummen keskustan remontti rakentaa Fyyrin, Lyyran ja Rovastinpuiston sivistyksen keskittymän. Se luo edellytyksiä kasvulle vuosikymmeniksi.Wed, 04 Feb 2026 00:00:00 GMT<p>Kirkkonummen keskustaa remontoidaan nyt kattavasti. Vaikka sen aiheuttamat tilapäiset ratkaisut ovatkin hankalia, on tehtävän remontin vaikutus laskettavissa vuosikymmenissä. Kirkkonummen tulevaisuutta rakennetaan tänään, ja meillä on harvinainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen se tulee olemaan.</p> <h2>Miksi Kirkkonummi on harvinaisen vahvassa asemassa?</h2> <p>Pääkaupunkiseudun kupeessa, hyvien junayhteyksien varrella, Kirkkonummen asema on harvinaisen vahva. Samalla kun suurin osa Suomesta kärsii väestökadosta, Kirkkonummi ja laajemmin Helsingin metropolialue houkuttelee yhä enemmän uusia asukkaita. Vaikka kuntien välinen kilpailu uusista asukkaita ei olekaan nollasummapeliä, osa kunnista pärjää tässä kilpailussa paremmin kuin toiset. Useimmille ihmisille kunnan keskusta on se sydän, johon kunta tiivistyy ja juuri sen takia sen kehittäminen on niin tärkeää.</p> <blockquote> <p>Kirkkonummen asema on harvinaisen vahva.</p> </blockquote> <p>Sain kunnian olla mukana sivistyksen talo Lyyran harjannostajaisissa. Ensi vuodesta alkaen Lyyra tulee tarjoamaan tilat Kirkkonummen molemmille lukioille, musiikkiopistolle, kuvataidekoululle ja kansalaisopistolle. Vierekkäin olevat Lyyra ja pääkirjasto Fyyri tulevat muodostamaan Rovastinpuiston kanssa Kirkkonummen kulttuurin, sivistyksen ja tapahtumien keskittymän, jollaiselle ei lähialueilla ole verrokkia. Moderneja, hienoja puitteita niin sisä- kuin ulkotapahtumien järjestämiseen ei ole joka kunnassa.</p> <p>Elinvoimainen kunta ei ole pelkästään paikka, jossa käydään töissä tai nukkumassa. Siellä pitää myös viihtyä. Tässä kulttuurilla ja yhteisöllisyydellä on äärimmäisen tärkeä tehtävä. Nyt sille on valmistumassa hyvät tilat – seuraavaksi meidän pitää alkaa käyttää niitä. Suurista maata kiertävistä tuotannoista aina paikallisyhdistyksiin.</p> <blockquote> <p>Lähialueilla ei ole verrokkia.</p> </blockquote> <h2>Mitä Lyyra tarjoaa Kirkkonummelle?</h2> <p>Lyyra ei ole pelkkä oppilaitos, vaan se on investointi koko kunnan, ja erityisesti siellä opiskelevien nuorten, tulevaisuuteen. Se tarjoaa nuorille modernit oppimisympäristöt, mutta myös koko yhteisölle tilan kohtaamisille, tapahtumille ja yhteisöllisyydelle. Lyyra voi toimia kunnan elävöittäjänä, joka houkuttelee alueelle uusia asukkaita ja yrityksiä. Nyt meillä on tilaisuus rakentaa Kirkkonummesta Uudenmaan helmi.</p> <p>Olen kirjoittanut Kirkkonummen kehittämisestä lisää: <a href="/fi/blog/35/kasvava-kunta-tarvitsee-elinvoimaisen-keskustan/">kasvavan kunnan tarpeesta elinvoimaiselle keskustalle</a>, <a href="/fi/blog/15/kunnan-pitaa-suunnitella-pitkajanteisesti/">kunnan pitkäjänteisen suunnittelun tarpeesta</a> sekä <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">koulutuksesta kunnan tärkeimpänä tehtävänä</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/49/sivistyksen-talo-lyyra-avaa-uusia-mahdollisuuksia-ja-nayttaa-suuntaa/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/48/passien-biometristen-tunnisteiden-kayttoa-ei-pida-laajentaa/https://laurilavanti.fi/fi/blog/48/passien-biometristen-tunnisteiden-kayttoa-ei-pida-laajentaa/Kun sormenjäljet tuotiin passeihin, Suomeen perustettiin kansallinen biometrinen rekisteri. Nyt hallitus haluaa avata sen poliisin käyttöön.Fri, 23 Jan 2026 00:00:00 GMT<p>Hallituksen esitys avata passirekisterin biometriset tiedot poliisin käyttöön on erittäin ongelmallinen — kansalaiset on käytännössä pakotettu luovuttamaan sormenjälkensä, joten rekisteriä ei tule laajentaa alkuperäisen tarkoituksen ulkopuolelle. Vuosina 2006-2009 Suomessa käytiin kiivasta keskustelua EU:n passiasetuksen toimeenpanosta, joka edellytti sormenjälkien lisäämistä passien tietoihin. Lopulta useimmista EU-maista poiketen Suomessa päädyttiin asetuksen toimeenpanon yhteydessä perustamaan kansallinen passirekisteri, johon on tätä nykyä tallennettu jokaisen suomalaisen passin tai henkilökortin omaavan sormenjäljet ja kasvokuva. Esimerkiksi Saksa ja Ruotsi sen sijaan päätyivät ratkaisuun, jossa jäljet tallennettiin vain passista löytyvään siruun.</p> <blockquote> <p>Suomen kansallinen passirekisteri on poikkeus EUssa.</p> </blockquote> <h2>Miten passirekisteri syntyi?</h2> <p>Passirekisteriä perustettaessa oltiin huolissaan rekisterin käyttötarkoituksen laajentamisesta. Poliisi olisi jo tuolloin halunnut rekisterin tiedot hyödynnettäväkseen, mutta eduskuntakäsittelyssä tämä mahdollisuus rajattiin pois. Passirekisterin toimeenpanosta alkaen kansalaiset ovat siis ainakin periaatteessa voineet luottaa siihen, että rekisterin biometriset tiedot ovat vain henkilöllisyyden todistamiseen liittyvässä käytössä.</p> <p>Keskustelu rekisterin tietojen avaamisesta poliisin laajempaan käyttöön on silti jatkunut läpi vuosien. Lopulta pääministeri Orpon hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite arvioida ja parantaa edellytyksiä biometriikan käyttöön lainvalvonta- ja rikoksentorjuntatarkoituksissa. Syyskuussa hallituksen esitys lähetettiin eduskuntaan, jossa se on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä.</p> <p>Esityksen mukainen passirekisterin biometristen tietojen käytön laajentaminen olisi erittäin ongelmallista.</p> <h2>Miksi laajentaminen on ongelmallista?</h2> <p>Teknologinen kehitys on laajentanut sormenjälkien ja kasvojen merkitystä keinoina tunnistaa ihminen. Tämänkin kirjoituksen lukemiseksi merkittävä osa lukijoista on näyttänyt kasvoaan tai sormenjälkeään tietokoneelleen, tabletilleen tai puhelimelleen. Sormenjälki tai kasvot ovat korvanneet monen arjessa salasanojen käyttöä, ja periaatteessa niiden avulla voi päästä käsiksi valtavaan määrään yksityistä ja arkaluonteista tietoa.</p> <blockquote> <p>Sormenjälki on nykyään kuin salasana.</p> </blockquote> <p>Tämän kehityksen myötä biometristen tunnisteiden merkitys yksityisyyden suojaamisessa on olennaisesti kasvanut siitä, kun passirekisteri aikanaan perustettiin. Kaikki kansalaiset kattava biometrinen rekisteri on ongelma jo itsessään, ja sen käytön laajentaminen lisää tiedon haavoittuvuutta.</p> <p>Perustavanlaatuisempi ongelma on silti luottamus. Jotta yhteiskunta voi toimia, kansalaisten enemmistöllä pitää olla riittävä luottamus julkisen vallan käyttöä kohtaan. Kun Suomen kansalaiset on käytännössä pakotettu luovuttamaan viranomaisille biometriset tietonsa, on erittäin kyseenalaista avata tämän tiedon käyttöä alkuperäisen tarkoituksen ulkopuolelle. Vaikka nyt käsillä oleva esitys rajaa käytön vain erittäin vakavien rikosten selvittämiseen ja torjuntaan, on karkuun päässyttä pullon henkeä vaikea sulloa sinne takaisin. On varsin todennäköistä, että vuosien edetessä poliisin toimivaltuuksia passirekisterin hyödyntämiseen halutaan aina vain laajentaa ja kynnystä madaltaa.</p> <blockquote> <p>Karannutta pullon henkeä ei noin vain sullotakaan takaisin pulloon.</p> </blockquote> <h2>Mitä tulisi tehdä sen sijaan?</h2> <p>Passirekisterin biometristen tietojen käytön laajentamisen sijaan Suomessa tulisikin siirtyä näiden tietojen käsittelyssä Saksan tapaan toimia. Saksan mallissa sormenjälkitieto tuhotaan kaikista järjestelmistä passin luomisen jälkeen, eikä sitä siten voi jälkikäteen väärinkäyttää tai avata muuhun käyttöön. Euroopan Unionin perusoikeusvirastokin on todennut jo vuonna 2018, että kaikkien tulisi noudattaa tätä Saksan mallia.</p> <p>Niin kauan kun arkaluonteiset tiedot löytyvät jostain tietokannasta, on houkutus niiden käytön laajentamisesta olemassa. Lisäksi niin kauan kun on olemassa joku sähköinen rekisteri, on olemassa myös mahdollisuus sen tietojen varastamiseen sekä väärinkäyttöön. Rekisteri, josta löytyy lähes jokaisen suomalaisen sormenjäljet ja kasvot, onkin liian houkutteleva kohde sekä laillisille että laittomille toimijoille.</p> <p>Passirekisterin käytön laajentaminen on osa käynnissä olevaa liikehdintää, jossa yksityisyyden suojaa ollaan murtamassa turvallisuuden nimissä monin eri tavoin. Esimerkiksi Suomessa valmistellaan uudenlaisia tiedusteluoikeuksia poliisille käytettäväksi jopa ilman yksilöityä rikosepäilyä, ja Euroopan Unionissa on toistuvasti yritetty saada läpi yksityisen viestinnän suojauksen murtamista CSAM-asetuksen yhteydessä.</p> <p>Viranomaisilla on oltava riittävät keinot taata yhteiskunnan turvallisuus. Turvallisuus ei kuitenkaan saa olla perusoikeudet ohittava kaatopykälä. Suomen ja Euroopan tulisi ennemminkin tarjota kansalaisilleen arvolupaus vahvasta oikeudesta yksityisyyteen.</p> <p>Digitaalisista oikeuksista ja teknologiasta olen kirjoittanut lisää: <a href="/fi/blog/45/perusoikeuksia-ei-pida-purkaa-perusteettomasti/">perusoikeuksien purkamisesta</a>, <a href="/fi/blog/51/digitaalinen-itsenaisyys-on-valttamattomyys/">digitaalisesta itsenäisyydestä</a> sekä <a href="/fi/blog/44/tekoaly-ei-pysty-mihin-tahansa/">tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoista julkisissa palveluissa</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/teknologia/">teknologiaa käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/48/passien-biometristen-tunnisteiden-kayttoa-ei-pida-laajentaa/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/47/vuosi-2026-on-tekoalyn/https://laurilavanti.fi/fi/blog/47/vuosi-2026-on-tekoalyn/Tekoäly muuttaa yhteiskuntaamme – mutta et ehkä odottaisi, miten. Suurimmat muutokset näemme yksityiselämässä ja lasten arjessa.Sat, 10 Jan 2026 00:00:00 GMT<p>Tekoälyn suurimmat muutokset vuonna 2026 eivät tule yritysmaailmaan vaan yksityiselämään, vanhemmuuteen ja lasten arkeen. Et ehkä odottaisi, miten. Tekoälyä tullaan kyllä ottamaan käyttöön entistä laajemmin yrityksissä ja muissa organisaatioissa, mutta siellä se on lähinnä seuraava kehitysaskel. Suurimmat muutokset näemme yksityiselämässä, vanhemmuudessa sekä lasten ja nuorten arjessa.</p> <p>Vuonna 2026 alamme nähdä mitä seurauksia on sillä, kun tekoäly alkaa korvata terapeuttia, luotettua ystävää, vanhempaa, rakastettua tai muuta merkittävää ihmistä jonkun elämässä. Alamme ymmärtää, mitä käy, kun yhä harvempi lukee alkuperäisiä lähteitä, luottaen tekoälyn kirjoittamaan tiivistelmään tai selosteeseen. Saamme myös ensimmäiset maistiaiset siitä, millaista olisi elää maailmassa, jossa viihde on pääosin tekoälyn avulla tuotettua.</p> <blockquote> <p>Onko yhteiskuntamme valmis tekoälyyn?</p> </blockquote> <h2>Mitä muutoksia tekoäly tuo?</h2> <p>Vuonna 2026 lähestymme käännekohtaa, jossa meidän on valittava rajoitammeko tekoälyn käyttöä vai varmistammeko, että kaikki meistä ymmärtävät sen toimintaperiaatteet. Todennäköisimmin tekoälyn ymmärtämisestä tulee uusi kansalaistaito, jota ilman emme pärjää. Tekoäly on yksinkertaisesti niin helppokäyttöinen työkalu, ja on ihmiselle luontaista valita helpompi tie, mikäli siihen ei liity merkittäviä haittoja.</p> <p>Tulevaisuudesta olisi helppo maalata tieteiskirjallisuutta muistuttava dystooppinen kuva, jossa ihmiskunta menettää otteensa omasta kohtalostaan. Maailmassa on kuitenkin jo enemmän kuin tarpeeksi pessimismiä ja epätoivoa.</p> <h2>Miten valmistamme lapset tekoälyn muokkaamaan maailmaan?</h2> <blockquote> <p>Pelkäämisen sijaan voimme toivoa.</p> </blockquote> <h2>Mitä voimme toivoa?</h2> <p>Valitsen katsoa tilanteen suomia mahdollisuuksia. Mahdollisuutta oppia, että ihmisten välinen yhteys on korvaamaton. Mahdollisuutta ymmärtää, kuinka tärkeää meille on rakentaa maailmankuvamme jaettujen totuuksien varaan. Mahdollisuutta arvostaa kuinka ainutlaatuista ja kehittävää on taide ja kulttuuri, jonka tekijä haluaa opettaa meille jotain.</p> <p>Toivon, että samalla kykenemme valjastamaan tämän viime vuosien kenties suurimman ihmiskunnan keksinnön niihin tehtäviin, missä se on ylivertainen. Toivon kaikille hyvää vuotta 2026.</p> <p>Tekoälyn yhteiskunnallisesta puolesta olen kirjoittanut enemmän: <a href="/fi/blog/44/tekoaly-ei-pysty-mihin-tahansa/">tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoista julkisissa palveluissa</a>, <a href="/fi/blog/43/kuka-paattaa-mista-puhumme/">siitä kuka oikeasti hallitsee verkkoalustojen algoritmeja</a> sekä <a href="/fi/blog/51/digitaalinen-itsenaisyys-on-valttamattomyys/">digitaalisesta itsenäisyydestä vastauksena riippuvuuteemme ulkomaisista alustoista</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/digitalisaatio/">digitalisaatiota käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/47/vuosi-2026-on-tekoalyn/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/46/aanestin-lansiradan-puolesta/https://laurilavanti.fi/fi/blog/46/aanestin-lansiradan-puolesta/Äänestin Kirkkonummen liittymisen Länsirataan puolesta. Päätös määrittää, saako Pohjois-Kirkkonummi lähijuna-aseman vai ei.Mon, 08 Dec 2025 00:00:00 GMT<p><em>Havainnekuva Veikkolan juna-asemasta on Länsirata Oyn.</em></p> <p>Äänestin sen puolesta, että Kirkkonummi liittyisi Länsirataan.</p> <p>Kirkkonummen päätös ei vaikuta siihen, tuleeko rata vai ei. Se juna on jo mennyt. Kirkkonummen päätös sen sijaan vaikuttaa siihen, saako Pohjois-Kirkkonummi lähijuna-aseman vai ei.</p> <blockquote> <p>Kun tekee merkittäviä päätöksiä, ne tulee perustella avoimesti, tietoon perustuen.</p> </blockquote> <h2>Miksi äänestin Länsiradan puolesta?</h2> <p>Kirkkonummen osuus Länsiradasta olisi ollut yhteensä 26 miljoonaa euroa, kun taas siihen sisältyvän Kirkkonummelle rakennettavan infran kustannusarvio oli lähes 30 miljoonaa euroa. Sopimuksessa on myös perälauta kustannuksille, jonka jälkeen tarvitaan yksimielinen päätös menojen lisäämiseksi.</p> <p>Joukkoliikenne on ainoa kestävä tapa rakentaa kuntaa. Monille kuntalaisille se on myös ainoa tapa liikkua työpaikalle tai palveluiden äärelle, eikä bussiliikenne ole verrattavissa junaan. Radan valmistuttua ei Pohjois-Kirkkonummelta myöskään tule kulkemaan suoria bussiyhteyksiä Helsinkiin, vaan ne muuttuvat syöttöliikenteeksi Nummelaan ja Histaan.</p> <p>En siis nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin kannattaa Länsirataa. Koska en halua Kirkkonummen kuihtuvan. Enkä halua meidän rakentavan kuntaamme sen varaan, että jokaisella pitää olla oma auto.</p> <p><em>Alla puheenvuoroni asiasta päättäneessä kunnanvaltuustossa 8.12.2025.</em></p> <h2>Puheenvuoroni valtuustossa 8.12.2025</h2> <p>Kiitos puheenjohtaja, tack ordförande.</p> <p>Arvoisat kollegat, tässä salissa meidän päätöstemme tulisi perustua parhaaseen saatavillamme olevaan tietoon, ei luuloon tai uskomuksiin. Erityisesti nyt, kun olemme kenties suurimman päätöksen edessä, mitä tulemme Kirkkonummen valtuutettuina tekemään. Päätöksen, joka vaikuttaa kuntamme kehitykseen vuosikymmeniä ellei -satoja.</p> <p>Tärkein tieto on tieto siitä, miten päätöksemme tänään vaikuttaa Länsirataan. Suurimmat rahoittajakunnat Espoo ja Turku ovatkin jo hyväksyneet osakassopimuksen selvin lukemin. Kirkkonummen osuus radasta taas on pienempi kuin Kirkkonummelle sijoittuvan infran arvioitu kustannus. Muiden osakkaiden edustajat ovatkin sanoneet, että Kirkkonummen jättäytyessä pois, jää Kirkkonummen asema pois.</p> <p>Toisin sanoen, parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella, emme tänään päätä siitä, tuleeko Länsirataa vai ei. Päätämme siitä, tuleeko Pohjois-Kirkkonummelle lähiliikenteen juna-asemaa vai ei.</p> <p>Samojen parhaiden saatavilla olevien tietojen perusteella on selvää, että Kirkkonummen ei ole mahdollista tehdä minkäänlaista erillissopimusta Länsirata Oyn kanssa. Ei vaikka kunnanhallituksen esityksessä kunta tarjoutuu maksamaan puolet rakennettavan infran kustannuksista. Vaihtoehtomme ovat siis joko olla mukana osakassopimuksessa tai ei.</p> <p>Osakassopimukseen liittyen onkin esitetty huolia kustannusriskistä. Onkin totta, että kaikkiin infrahankkeisiin liittyy osaltaan kustannusriskejä. Tässä tapauksessa sopimuksessa on kuitenkin yksiselitteinen perälauta valtion rahoituksen osalta. Liikenne- ja viestintäministeriöstä saatu, virkavastuulla annettu kirjallinen tulkinta vahvistaa, että sama perälauta koskee tosiasiallisesti myös kuntien rahoitusosuuksia.</p> <p>Toisin sanoen, parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella riskiä siitä, että Kirkkonummi joutuisi tahtomattaan maksamaan radasta sopimuksen velvoitteita enemmän, ei ole olemassa.</p> <p>Täten tärkeimmäksi kysymykseksi jääkin, haluammeko Pohjois-Kirkkonummelle asemaa vai emme. Mikäli haluamme kehittää joukkoliikennettä Pohjois-Kirkkonummella, on juna-asema oleellinen. Hyvä joukkoliikenne tukee alueen asukkaita ja työpaikkoja. Se tuo kasvua ja elinvoimaa.</p> <p>Joukkoliikenne on monelle myös ainoa vaihtoehto. Esimerkiksi oppivelvollisuuttaan suorittavien toisen asteen opiskelijoiden, vanhusten tai sellaisten perheiden, joilla ei ole varaa yhteen tai useampaan autoon. Se ei olekaan pelkästään menoerä vaan osa kunnan palveluverkkoa siinä missä autotiet ja parkkipaikatkin.</p> <p>Täten parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella, jotta Kirkkonummi on jatkossakin lähellä ihmistä ja luontoa Porkkalasta Nuuksioon - nära människan och naturen från Porkala till Noux, en näe muuta vaihtoehtoa kuin kannattaa Länsiradan osakassopimuksen hyväksymistä.</p> <p>Valtuusto kuitenkin päätti toisin, ja kirjoitin seurauksista tekstissä <a href="/fi/blog/50/lansirata-paatos-nosti-esiin-ongelmia-kirkkonummen-pitkajanteisessa-strategisessa-kehittamisessa/">Länsirata nosti esiin ongelmia Kirkkonummen päätöksenteossa</a>. Laajempi konteksti joukkoliikenteen rahoituskriisistä löytyy kirjoituksesta <a href="/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/">Joukkoliikenne ei voi kallistua loputtomiin</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/lansirata/">Länsirata-aiheisista kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/46/aanestin-lansiradan-puolesta/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/45/perusoikeuksia-ei-pida-purkaa-perusteettomasti/https://laurilavanti.fi/fi/blog/45/perusoikeuksia-ei-pida-purkaa-perusteettomasti/Hallitus suunnittelee tiedustelulainsäädännön laajentamista rikollisuuden torjuntaan ilman yksilöityä epäilyä – tämä uhkaa perusoikeuksia vakavasti.Thu, 04 Dec 2025 00:00:00 GMT<p>Hallituksen suunnitelma laajentaa tiedustelulainsäädännön menetelmiä rikollisuuden torjuntaan ilman yksilöityä epäilyä uhkaa perusoikeuksia vakavasti — tällainen kehitys ei kuulu avoimeen demokratiaan. Hallitus aikoo avata perustuslain 10. pykälän torjuakseen järjestäytynyttä rikollisuutta. Kyseinen pykälä turvaa oikeuden yksityiselämään, kunniaan, kotirauhaan, sekä kirje- ja viestisalaisuuteen. Nämä oikeudet ovat demokratian kulmakiviä, jotka suojaavat kansalaisia valtion mielivallalta ja vallan väärinkäytöltä. Tällainen kehitys ei kuulu avoimeen demokratiaan, vaan muistuttaa autoritaaristen valtioiden valvontatoimia.</p> <h2>Mitä hallitus suunnittelee?</h2> <p>Yksi uudistuksen tärkeimmistä ja vaarallisimmista muutoksista on yksityisyyden suojan murtaminen ilman tapauskohtaisia perusteluja. Toisin sanoen poliisi voisi halutessaan käyttää tiedustelumenetelmiä esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden lähellä olevia yksilöitä kohtaan, vaikka yksilö itse ei olisi rikoksesta epäiltynä. Rajauksista huolimatta tämä mahdollistaa perusteettoman massavalvonnan, sillä yksilöityä epäilyä tai korkeaa todistustaakkaa ei enää vaadita.</p> <blockquote> <p>Oikeus yksityiselämään ja viestisalaisuus ovat demokratian kulmakiviä.</p> </blockquote> <p>Vaarallista on, että uudistus laajentaa tiedustelulainsäädännön soveltamista rikollisuuden torjuntaan. Kuten eduskunnan oikeusasiamieskin lausui, näitä menetelmiä ei ole suunniteltu tähän tarkoitukseen. Dystooppinen esimerkki tästä nähtiin elokuvassa <em>The Dark Knight</em> (2008), kun Batman muutti kaikkien Gothamin asukkaiden puhelimet mikrofoneiksi Jokerin löytämiseksi.</p> <h2>Ovatko hyödyt perusoikeuksien murtamisen arvoisia?</h2> <p>Tämän lisäksi kannattaa miettiä sitä, millaisia hyötyjä tällä perusoikeuksien murtamisella saataisiin. Vähän aikaa sitten paljastettiin maailmanlaajuinen poliisien yhteinen operaatio, jossa myytiin rikollisille salattuja puhelimia, jotka tosiasiallisesti olivat FBIn tekemiä. Onko uskottavaa, että järjestäytyneet rikolliset käyttävät asioidensa hoitamiseen salaamattomia puheluita, joita poliisi voisi kuunnella?</p> <blockquote> <p>Perusoikeuksiin koskiessa tulee miettiä tarkoin ovatko hyödyt sen arvoisia.</p> </blockquote> <p>Uudistus muistuttaa EUn CSAM-asetusehdotusta (eli ehdotusta asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi verkossa), jossa todellisia ongelmia lähdettiin ratkomaan tehottomilla ja riskialttiilla keinoilla. Keinoilla, joiden seurauksia joko vähätellään tai ei ymmärretä.</p> <h2>Miksi kiireellinen menettely on erityisen ongelmallista?</h2> <p>Erityisen kyseenalaista on, että laki aiotaan säätää kiireellisenä ilman tavanomaista kahden vaalikauden käsittelyä. Perustuslain muuttamisen kiireellisenä pitäisi olla poikkeuksellista ja hyvin perusteltua. Muussa tapauksessa on tärkeää, että kansa pystyy vaaliuurnilla kertomaan mielipiteensä asiasta.</p> <p>Haluammeko todella ottaa tällaisen harppauksen kohti valvontayhteiskuntaa ilman asiaan kuuluvaa kansalaiskeskustelua?</p> <p>Digitaalisista oikeuksista ja teknologiasta olen kirjoittanut lisää: <a href="/fi/blog/48/passien-biometristen-tunnisteiden-kayttoa-ei-pida-laajentaa/">passien biometristen tunnisteiden laajentamisesta</a>, <a href="/fi/blog/51/digitaalinen-itsenaisyys-on-valttamattomyys/">digitaalisesta itsenäisyydestä</a> sekä <a href="/fi/blog/43/kuka-paattaa-mista-puhumme/">siitä kuka päättää mistä puhumme</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/teknologia/">teknologiaa käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/45/perusoikeuksia-ei-pida-purkaa-perusteettomasti/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/44/tekoaly-ei-pysty-mihin-tahansa/https://laurilavanti.fi/fi/blog/44/tekoaly-ei-pysty-mihin-tahansa/Tekoälyä on esitetty ratkaisuna julkisten palveluiden kehittämiseen. Sillä voi olla roolinsa, mutta se ei korvaa ihmistä eikä selkeää suunnitelmaa.Fri, 07 Nov 2025 00:00:00 GMT<p>Tekoäly ei korvaa ihmistä eikä selkeää suunnitelmaa — vaikka sen mahdollisuudet julkisissa palveluissa ovat aidot. Juhani Mykkänen, yksi Woltin perustajista, on tuonut <a href="https://www.linkedin.com/posts/juhanimykkanen_uskon-ett%C3%A4-meill%C3%A4-on-juuri-nyt-k%C3%A4sill%C3%A4-mahdollisuus-activity-7386316392972754944-nf-S?utm_source=share&#x26;utm_medium=member_android&#x26;rcm=ACoAAA0UiK4BPWWJetmiXZVc5_eWwCkgab4qek4">esille</a> tekoälyn mahdollisuudet työkaluna, jonka avulla tehtäisiin Suomen julkisista palveluista maailman parhaat. Samanlaisia ajatuksia on <a href="https://agenticstate.org/paper">ollut</a> muillakin, kun tarkastelee millaisia yrityksiä on perustettu esimerkiksi <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/a/898f7fcb-3062-4905-af87-833cdac73194">tekoälyn</a> ja <a href="http://tandemhealth.ai">terveydenhuollon</a> yhdistämiseksi.</p> <h2>Mitä tekoäly voi tehdä julkisissa palveluissa?</h2> <p>Tekoäly on työkalu, jota voi hyödyntää hyvin ymmärrettyjen ongelmien ratkomiseen. Lääkärin havaintojen kirjaamisen hitaus on hyvä esimerkki tällaisesta ongelmasta. Vaikka tekoäly tarjoaakin ratkaisuja, se tuo myös haasteita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tekoälyn käyttö voi <a href="https://time.com/7309274/ai-lancet-study-artificial-intelligence-colonoscopy-cancer-detection-medicine-deskilling/">heikentää</a> lääkärien ammattitaitoa tai <a href="https://www.psychologytoday.com/us/blog/the-art-of-critical-thinking/202507/is-ai-making-us-stupider-this-study-certainly-thinks-so">huonontaa</a> opiskelijoiden oppimista.</p> <blockquote> <p>Tekoälyllä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka tulee tunnistaa mikäli sitä haluaa hyödyntää</p> </blockquote> <h2>Mitä tekoäly ei voi korvata?</h2> <p>Digitalisaatiota ja tekoälyä voitaisiin hyödyntää julkisissa palveluissa nykyistä paremmin. Avainasemassa on kuitenkin selkeät tavoitteet: huonosti määritellyt prosessit tai tavoitteet johtavat tekoälyllä vain nopeammin huonoihin tuloksiin. Tekoäly ei myöskään voi olla virkavastuussa ja yksittäisten virhetulosten inhimilliset seuraukset voivat olla valtavia, joten asiantuntijoiden arvio tarvitaan edelleen. Tekoäly ei myöskään voi korvata inhimillistä kohtaamista.</p> <h2>Miten tekoälyä tulisi ottaa käyttöön julkisissa palveluissa?</h2> <p>Mykkäsen ehdottama miljardin investointi julkishallinnon kehittämiseen on tarpeen, kunhan se kohdistetaan vaikuttaviin toimenpiteisiin, kuten palveluiden uudistamiseen, strategiseen suunnitteluun ja oikeiden työkalujen valintaan. Tekoäly tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta sen hyödyntäminen vaatii selkeää suunnitelmaa, oikeiden työkalujen valintaa ja ennen kaikkea ihmislähtöistä lähestymistapaa.</p> <p>Laajemman kuvan yhteiskunnan digitalisoitumisesta saa lukemalla, <a href="/fi/blog/43/kuka-paattaa-mista-puhumme/">miten algoritmit ohjaavat poliittista keskusteluamme</a> ja <a href="/fi/blog/47/vuosi-2026-on-tekoalyn/">millaisia muutoksia tekoäly tuo yksityiselämäämme vuonna 2026</a>. Julkisten palveluiden digitaaliset riippuvuudet kietoutuvat myös kysymykseen <a href="/fi/blog/51/digitaalinen-itsenaisyys-on-valttamattomyys/">digitaalisesta itsenäisyydestä</a>. Aiheeseen liittyvät kirjoitukseni löydät <a href="/fi/category/tekoaly/">tekoäly-kategoriasta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/44/tekoaly-ei-pysty-mihin-tahansa/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/43/kuka-paattaa-mista-puhumme/https://laurilavanti.fi/fi/blog/43/kuka-paattaa-mista-puhumme/Olemmeko valmiita siihen, että keskusteluamme ohjaavat ulkomaiset suuryritykset? Algoritmeja voidaan käyttää tarkoituksellisesti vaikuttamiseen.Mon, 06 Oct 2025 00:00:00 GMT<p>Sosiaalisen median algoritmit ohjaavat yhteiskunnallista keskusteluamme — eikä meillä ole mitään takeita siitä, ettei niitä käytettäisi tarkoituksellisesti vaikuttamiseen. Seuraatko uutisia sosiaalisen median kautta? Moni seuraa, ja sosiaalinen media vaikuttaakin yhä enemmän siihen, mistä puhumme. Usein myös uutiset kertovat siitä, mitä joku teki tai sanoi Instagramissa tai X:ssä, entisessä Twitterissä. Aika ajoin myös kauhistellaan uusinta Tiktok-trendiä. Sitten haetaan tietoa Googlesta, ja uutisia kommentoidaan Facebookissa.</p> <h2>Miten sosiaalinen media ohjaa yhteiskunnallista keskustelua?</h2> <p>Merkittävä osa kaikesta yhteiskunnallisesta ja poliittisesta keskustelusta onkin nykyään siirtynyt ulkomaisten sosiaalisen median suuryhtiöiden vaikutuspiiriin.</p> <p>Muun muassa Facebookin ja Instagramin omistava Meta-yhtiö on ilmoittanut lopettavansa poliittisen, yhteiskunnallisen ja vaaleihin liittyvän mainonnan alustoillaan Euroopan unionin alueella. Aiemmin myös Google on ilmoittanut samasta asiasta. Yhtiöt perustelevat päätöstään lokakuussa voimaan tulevalla <a href="https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/summary/transparency-and-targeting-of-political-advertising.html">EU:n asetuksella poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta</a>.</p> <p>Käytännössä vaatimuslista on kuitenkin aika yksinkertainen. Asetuksen mukaan mainoksessa on kerrottava, kuka on maksanut mainoksen, mihin vaaleihin tai muuhun menettelyyn mainos liittyy, onko mainos kohdennettu ja jos on, niin millä perusteella. Mikään näistä ei ole ylitsepääsemätön vaatimus. Esimerkiksi Facebookin poliittiset mainokset ovat jo sisältäneet lähes kaiken vaadittavan tiedon, jota ei vain ole näytetty käyttäjille.</p> <blockquote> <p>Meta ja Google lopettavat poliittisen mainonnan EU-alueella.</p> </blockquote> <h2>Mihin suuntaan alustat ovat kehittymässä?</h2> <p>Poliittisen mainonnan lopettamisen yhteydessä on syytä puhua myös sosiaalisen median laajemmasta kehityksestä. Twitterin nimenmuutoksen lisäksi alustalta on <a href="https://www.wired.com/story/twitters-moderation-system-is-in-tatters/">käytännössä lopetettu kaikenlainen sisällön valvonta</a>. Vuoden alussa <a href="https://www.bbc.com/news/articles/cly74mpy8klo">Meta ilmoitti lopettavansa sisällön faktantarkistuksen Yhdysvalloissa</a> poliittisen paineen seurauksena.</p> <p>Vaikka rahalla näkyvyyden ostaminen ei ole ollut demokratian ja kansanvallan toteutumisen kannalta ongelmatonta, nykyinen suuntaus on kestämätön. Nyt on nimittäin niin, että se, joka hallitsee sosiaalisen median algoritmeja, hallitsee poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua. Eikä meillä ole mitään takeita siitä, että algoritmeja ei käytettäisi tarkoituksellisesti.</p> <p>Nyt on jo nähtävissä, miten algoritmit vaikuttavat poliittiseen toimintaan. Yhä useampi kansanedustaja on ponnistanut maineeseen sosiaalisen median eli algoritmien myötävaikutuksella. Sosiaalisessa mediassa myös tuodaan esille jatkuvasti toinen toistaan radikaalimpia mielipiteitä ja ehdotuksia, joilla sitten pääsee jopa valtakunnan mediaan ja ihmisten tietoisuuteen.</p> <p>Tähän asti Suomen kaltaiset avoimet demokratiat ovat rakentuneet sen varaan, että kykenemme pitkäjänteiseen yhteistyöhön poliittisista suuntauksista riippumatta. Että kuuntelemme toisiamme ja keskustelemme asioista, vaikka ne eivät olisikaan helppoja saati yksinkertaisia.</p> <p>Olemmeko valmiita siihen, että yhteiskunnallista keskusteluamme ohjaavat ulkomaiset suuryritykset?</p> <p>Tekoäly tekee tästä kehityksestä entistä monimutkaisempaa — olen kirjoittanut <a href="/fi/blog/44/tekoaly-ei-pysty-mihin-tahansa/">tekoälyn rajoista julkisissa palveluissa</a> ja siitä, <a href="/fi/blog/47/vuosi-2026-on-tekoalyn/">mitä tekoälyn läpimurto tarkoittaa yksityiselämässämme</a>. Yksi konkreettinen vastaus riippuvuuteen ulkomaisista alustoista on <a href="/fi/blog/51/digitaalinen-itsenaisyys-on-valttamattomyys/">digitaalinen itsenäisyys</a>. Katso myös muut kirjoitukseni <a href="/fi/category/teknologia/">teknologiasta ja yhteiskunnasta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/43/kuka-paattaa-mista-puhumme/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/https://laurilavanti.fi/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/Maahanmuuttoon liittyy monia erittäin sitkeitä myyttejä. Erityisesti maahanmuuttoon kriittisesti tai vihamielisesti suhtautuvat tykkäävät vahvistaa niitä. Wed, 03 Sep 2025 00:00:00 GMT<p><em>Tämä on kahdeksas osa sarjasta "Esseitä maahanmuutosta". Aiemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/"><em>maahanmuuttokeskustelusta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/"><em>maahanmuuton määrästä</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/26/perhesiteeseen-perustuvasta-maahanmuutosta/"><em>perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/28/tyoperaisesta-maahanmuutosta/"><em>työperäisestä maahanmuutosta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/29/ulkomailta-opiskelemaan-tulleista/"><em>opiskelemaan tulleista</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/"><em>turvapaikan saaneista</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/"><em>turvapaikan hakijoista</em></a></em>.</em></p> <p>Maahanmuuttoon liittyvät yleisimmät myytit ovat osoitettavissa vääriksi faktoilla. Viime viikolla hallituspuolueen edustaja puhui televisiossa maahanmuutosta räikeän rasistisesti ja törkeästi. Hän myös esitti useita väitteitä maahanmuutosta, joista suurin osa on vähintäänkin kyseenalaisia ellei suorastaan valheellisia. Koska valheellinen tieto jää helposti ihmisten mieliin, on syytä kerrata miten asiat oikeasti <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011462121.html">ovat</a>.</p> <blockquote> <p>Työperäisesti Suomeen muuttaa 14 kertaa enemmän kuin turvapaikkoja myönnetään.</p> </blockquote> <h2>Myytti 1: Muuttavatko ihmiset Suomeen sosiaaliturvan perässä?</h2> <p>Ensimmäinen sitkeä myytti maahanmuutosta on, että ihmiset muuttaisivat Suomeen sosiaaliturvan perässä. Oikea vastaus on kuitenkin viime vuosien ukrainalaisia lukuunottamatta, että suurin osa muuttaa perheen tai työn perässä. Vuosittain turvapaikan saa vain murto-osa siitä määrästä, mitä tänne muuttaa töitä tekemään. Myös opiskelemaan muutetaan moninkertaisesti turvapaikan saaneihin verrattuna. Lisäksi suurin osa turvapaikan saaneistakin käy töissä.</p> <p>On myös huomioitavaa, että perheperustaisesti maahan muuttavien perheillä, mikäli he eivät ole suomalaisia, pitää olla riittävästi tuloja, että perheen yhdistäminen sallitaan. Näitä rajoja nykyinen hallitus on myös nostanut tuntuvasti.</p> <blockquote> <p>Ulkomaalaiset matalapalkka-aloilla työskentelevät joutuvat tekemään todella paljon töitä, että heidän tulonsa riittävät perheen yhdistämiseen.</p> </blockquote> <h2>Myytti 2: Tuleeko suurin osa muuttajista Afrikasta tai Lähi-Idästä?</h2> <p>Toinen sitkeästi elävä myytti on, että Suomeen muuttaisi erityisen paljon ihmisiä Afrikasta tai Lähi-Idästä. Tosiasiallisesti suurin osa Suomeen muuttavista tulee kuitenkin muualta Euroopasta tai Aasiasta. Esimerkiksi virolaiset ja venäläiset ovat suurimpia vähemmistöjä Suomessa.</p> <h2>Myytti 3: Ovatko maahanmuuttajat matalasti koulutettuja?</h2> <p>Kolmas sitkeä myytti on, että Suomeen muuttavat olisivat matalasti koulutettuja tai heidän osaamisensa olisi heikkoa. Kuitenkin <a href="https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2024/ulkomaalaistaustaisten-koulutusrakenne-samankaltainen-kuin-syntyperaisilla-suomalaisilla-taydennyskyselyilla-tutkintorekisteriin-45-000-uutta-tutkintoa">Tilastokeskuksen</a> viimeisin tilasto kertoo, että korkeasti koulutettujen osuus maahanmuuttajista on 44 prosenttia. Koko Suomen väestössä vastaava luku on 40 prosenttia. Ja suunta on alaspäin. Toki olisi parempi saada vieläkin koulutetumpaa väkeä Suomeen, mutta yhtä lailla meidän pitäisi saada koulutettua enemmän suomalaisia.</p> <blockquote> <p>Maahanmuuttajien koulutusaste on korkeampi kuin suomalaisten.</p> </blockquote> <h2>Myytti 4: Tekevätkö maahanmuuttajat erityisen paljon rikoksia?</h2> <p>Neljäs ja ehkä kaikkein sitkein myytti on, että maahanmuuttajat tekisivät erityisen paljon rikoksia. <a href="https://stat.fi/tilasto/rpk">Tilastokeskuksen rikostilastojen</a> mukaan kaikista rikoksista epäillyistä ulkomaalaistaustaisia on 15 prosenttia, kun heidän osuutensa väestöstä on 11 prosenttia. Siinä on toki pieni yliedustus, mutta kyse on kuitenkin vasta epäillyistä, ei rikollisista. Mielenkiintoisempaa olisikin tarkastella mitkä muut tekijät ovat yliedustettuna samoissa tilastoissa. Esimerkiksi köyhyys ja syrjäytyminen voivat johtaa rikollisuuteen. Maassa, jossa pelkästään ulkomaalaiselta kuulostava nimi vaikeuttaa työnsaantia, ja illan ajankohtaisohjelmassa kuulee olevansa heikkolaatuinen, on ymmärrettävästi vaikeaa kokea kuuluvansa yhteiskuntaan.</p> <p>Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa on merkittävän paljon ihmisiä, joiden mielestä maahanmuuttoon liittyy vakavia ongelmia. Tähän vastauksena julkaistiin alkuvuodesta Jussi Pyykkösen ja Osmo Soininvaaran raportti “Maahanmuuton yhteiskuntasopimus”. Raportissa esitetään selkeää ja reilua mallia siitä, miten maahanmuutto voisi Suomessa toimia.</p> <p>Koska maahanmuuttoa maailman nopeiten vanheneva maa tarvitsee.</p> <p>Lue lisää maahanmuutosta: <a href="/fi/blog/32/yhdessa-olemme-vahvempia/">yhdessä olemme vahvempia</a> sekä <a href="/fi/blog/40/jokaisella-on-oikeus-olla-ylpea-olemassaolostaan/">jokaisella on oikeus olla ylpeä olemassaolostaan</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/maahanmuutto/">maahanmuuttoa käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/https://laurilavanti.fi/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL-kuntayhtymä suunnittelee lähivuosille tuntuvia korotuksia bussien ja junien lippujen hintoihin.Mon, 25 Aug 2025 00:00:00 GMT<p>HSL:n joukkoliikenteen rahoitusmalli on kestämättömällä pohjalla — suunniteltu 20 prosentin hinnankorotus johtaa vain käyttäjien vähenemiseen ja kurjistumisen kierteeseen. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL-kuntayhtymä suunnittelee lähivuosille tuntuvia korotuksia bussien ja junien lippujen hintoihin. Esillä on ollut <a href="https://yle.fi/a/74-20177472">jopa 20 prosentin korotus</a> joihinkin lipputyyppeihin vuoteen 2028 mennessä. Pelkästään ensi vuodelle on kaavailtu yli kuuden prosentin hinnannousua kaikkeen matkustamiseen. Nykyinen suunta ja koko HSL:n rahoitusmalli on kestämättömällä pohjalla.</p> <blockquote> <p>Infrakorvaussopimus on maailmalla ainoa laatuaan.</p> </blockquote> <h2>Mikä on infra­korvaus­järjestelyn ongelma?</h2> <p>Hintoja nostaa eritoten infrakorvaussopimus, jossa HSL joutuu korvaamaan kunnille ja kaupungeille joukkoliikennettä varten rakennettavan infran, kuten juna- ja raitiovaunuraiteiden, kustannukset. Infrakorvausjärjestely suosii suuria kaupunkeja, jotka saavat sen avulla maksatettua kaupunkikehittämisen kustannuksiaan muilla HSL-alueen kunnilla ja joukkoliikenteen käyttäjillä. Tämän lisäksi ne saavat kaiken hyödyn joukkoliikenteen tuomasta maan arvonnoususta. <a href="https://otsokivekas.fi/2022/10/kuinka-joukkoliikenne-rahoitetaan/">Missään muualla päin maailmaa</a> kaupunkikehitystä ei rahoiteta tällä tavalla.</p> <h2>Mihin noidan­kehään hinnannousu johtaa?</h2> <p>Suunniteltu hintojen nousu aiheuttaisi koko joukkoliikennejärjestelmän ajautumisen kurjistumisen noidankehään. Lippujen hinnan nousu johtaisi julkisen liikenteen käytön vähenemiseen, mikä taas lisäisi painetta nostaa hintoja entisestään. Järkevä kunta- ja kaupunkikehitys sekä ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaativat joukkoliikenteen määrän kasvattamista, eivät vähentämistä.</p> <p>Nyt esillä olevilla toimilla joukkoliikennejärjestelmämme on romuttumassa. Infrakorvausjärjestelmän purkaminen on välttämätöntä HSL-alueen joukkoliikenteen jatkon turvaamiseksi.</p> <p>Joukkoliikenne on myös syy, miksi <a href="/fi/blog/46/aanestin-lansiradan-puolesta/">äänestin Kirkkonummen liittymisen Länsirataan puolesta</a> — juna-asema Pohjois-Kirkkonummelle olisi tarjonnut kestävän vaihtoehdon autoilulle. Valtuuston päätös vetäytyä hankkeesta on nyt aiheuttanut pettymystä, jota käsittelen tekstissä <a href="/fi/blog/50/lansirata-paatos-nosti-esiin-ongelmia-kirkkonummen-pitkajanteisessa-strategisessa-kehittamisessa/">Länsirata nosti esiin ongelmia Kirkkonummen päätöksenteossa</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/liikenne/">liikenne-kategoriasta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/40/jokaisella-on-oikeus-olla-ylpea-olemassaolostaan/https://laurilavanti.fi/fi/blog/40/jokaisella-on-oikeus-olla-ylpea-olemassaolostaan/Pride tarkoittaa jokaisen oikeutta olla ylpeä olemassaolostaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt kohtaavat yhä enemmän syrjintää kuin muut.Wed, 25 Jun 2025 00:00:00 GMT<p>Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kokevat edelleen muita enemmän syrjintää ja väkivaltaa — ja jokaisella on oikeus olla ylpeä siitä, että on olemassa. Pride. Pelkkä tuon yhden sanan lukeminen aiheuttaa suurimmassa osassa sen näkevistä reaktion. Osaa se ärsyttää. Osassa se herättää suurta vihaa. Osassa se saattaa herättää turhautumista tai välinpitämättömyyttä. Siinä on kuitenkin kyse nimensä mukaisesti ylpeydestä. Siinä on kyse siitä, että jokaisella meistä on oikeus olla ylpeä siitä, että on olemassa. Siinä on kyse siitä, että jokaisella meistä on oikeus olla olemassa, ja ylpeä siitä millainen on.</p> <h2>Mitä Pride todella tarkoittaa?</h2> <p>Yhä tänäkin päivänä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat muita enemmän syrjintää, väkivaltaa ja stressiä. Se myös alkaa jo nuorena. <a href="https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset">Kouluterveyskyselyistä</a> tiedämme, että jo kouluikäiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat ikätovereitaan enemmän yksinäisyyttä, masennusta ja syrjintää. Sateenkaarinuorista myös noin kaksinkertainen määrä kokee, ettei heillä ole hyvää keskusteluyhteyttä vanhempiinsa. Onneksi kuitenkin koulujen aikuiset paikkaavat tässä jonkin verran, ja lähes sama määrä sateenkaarinuoria kuin muitakin nuoria kokee voivansa puhua mieltä painavista asioista jonkun luotettavan aikuisen kanssa koulussa.</p> <blockquote> <p>Tasa-arvo ei toteudu vielä täysin missään. Edes Suomessa.</p> </blockquote> <h2>Miksi tasa-arvon edistäminen hyödyttää kaikkia?</h2> <p>Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen lisää ihmisten hyvinvointia. Sen lisäksi monimuotoiset tiimit ja yritykset pärjäävät kilpailijoitaan paremmin. Ne ovat kannattavampia, ne houkuttelevat enemmän työntekijöitä ja niissä kehitetään enemmän uusia toimintatapoja ja ratkaisuja. Eivätkä muut yhteisöt, kuten kunnat tai kylät, ole sen suhteen erilaisia.</p> <p>Pridessa on kyse siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt osoittavat olevansa olemassa. Että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä ei vieläkään ole täysin samoja oikeuksia kuin muilla. Että tasa-arvo ei vielä toteudu. Ja kuka meistä ei haluaisi samoja mahdollisuuksia kuin muut? Kuka meistä ei haluaisi olla ylpeä siitä, että on olemassa?</p> <p>Olen kirjoittanut tasa-arvosta lisää: <a href="/fi/blog/39/valtuustoaloite-vuosittainen-pride-liputus-kirkkonummelle/">Pride-liputusaloitteestani Kirkkonummella</a> sekä <a href="/fi/blog/52/kirkkonummi-on-tanaan-tasa-arvoisempi-kuin-eilen/">miten äänestys lopulta meni</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus/">tasa-arvoa käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/40/jokaisella-on-oikeus-olla-ylpea-olemassaolostaan/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/39/valtuustoaloite-vuosittainen-pride-liputus-kirkkonummelle/https://laurilavanti.fi/fi/blog/39/valtuustoaloite-vuosittainen-pride-liputus-kirkkonummelle/Kirkkonummen strategia edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Pride-liputus on edullinen ja helppo teko strategian toimeenpanemiseksi.Tue, 17 Jun 2025 00:00:00 GMT<p><em>Vihreä valtuustoryhmä ja Lauri Lavanti 16.6.2025</em></p> <p>Pride-liputus on kunnalle kustannuksiltaan vaatimaton teko — mutta sateenkaarinuorille ja muille vähemmistöille se on konkreettinen osoitus siitä, että Kirkkonummi seisoo strategiassaan lupaamansa yhdenvertaisuuden takana. Suomessa kuntien toimintaa ohjaa kuntalaki, joka velvoittaa kuntia edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja järjestämään palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kirkkonummella tätä työtä ohjaa kuntalain lisäksi kunnan strategia, jonka tavoitteena on muun muassa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.</p> <h2>Miksi Pride-liputus sopii Kirkkonummen strategiaan?</h2> <p>Sateenkaarinuoret kertovat kouluterveyskyselyssä yksinäisyydestä, masennuksesta ja syrjinnästä huomattavasti ikätovereitaan enemmän. Kirkkonummi on kuntastrategiansa mukaan turvallinen ja nuoriystävällinen kunta. Nyt kunnalla on tilaisuus osoittaa, että nämä tavoitteet konkretisoituvat käytännön toimissa. Pride-liputuksen hyväksyminen olisi selkeä viesti siitä, että Kirkkonummi on sitoutunut yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen. Se myös vahvistaisi kunnan strategiassaan tavoittelemaa yhteisöllisyyttä.</p> <p>Pride-liputus on jo käytössä useissa kaupungeissa ja kunnissa ympäri Suomea. Esimerkiksi Suomen vetovoimaisin kaupunki Tampere liputtaa Manse Pride -viikolla ja naapurikaupunkimme Espoo on Helsinki Priden yhteistyökumppani. Priden taustalla on laaja verkosto paikallisia ja valtakunnallisia toimijoita. Esimerkiksi Suomen evankelisluterilainen kirkko ja Kuntaliitto ovat olleet Pride-kumppaneina.</p> <h2>Mitä aloitteessa esitetään?</h2> <p>Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kirkkonummen kunta ottaa käyttöön vuosittaisen Pride-liputuksen sateenkaarilipun väreissä. Liputus toteutetaan kunnan salkoihin valtakunnallisen Pride-viikon aikana. Pride-liputus on kunnalle eleenä pieni ja kustannuksiltaan vaatimaton, mutta sen symbolinen merkitys vähemmistöihin kuuluville kuntalaisille ja heidän läheisilleen on valtava.Vihreä valtuustoryhmä</p> <p>Olen kirjoittanut tasa-arvosta lisää: <a href="/fi/blog/40/jokaisella-on-oikeus-olla-ylpea-olemassaolostaan/">jokaisen oikeudesta olla ylpeä olemassaolostaan</a> sekä <a href="/fi/blog/52/kirkkonummi-on-tanaan-tasa-arvoisempi-kuin-eilen/">miten äänestys lopulta meni</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus/">tasa-arvoa käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/39/valtuustoaloite-vuosittainen-pride-liputus-kirkkonummelle/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/38/kylma-riihi-kirkkonummelle/https://laurilavanti.fi/fi/blog/38/kylma-riihi-kirkkonummelle/Hallituksen puoliväliriihi toi leikkauksia valtionosuuksiin ja yhteisöveroon. Se kaventaa kunnanvaltuutettujen liikkumatilaa merkittävästi.Wed, 30 Apr 2025 00:00:00 GMT<p>Hallituksen puoliväliriihi toi Kirkkonummelle lähes 800 000 euron vuosittaiset menetykset — ja kaventaa uuden valtuuston liikkumatilaa merkittävästi jo ennen aloittamista.</p> <h2>Mitä puoliväliriihi tarkoittaa Kirkkonummen taloudelle?</h2> <p>Hallituksen puoliväliriihi ei lupaa hyvää Kirkkonummelle. Suorimmin päätöksistä kunnan talouteen vaikuttaa hallituksen suora leikkaus valtionosuuksiin. Vaikka leikkaus ei olekaan suuri, tarkoittaa se Kirkkonummen tapauksessa melkein 800 000 euron menetyksiä vuositasolla. Sen verran maksaa vuodessa esimerkiksi varhaiskasvatus 69 lapselle, perusopetus 66 oppilaalle tai lukio 89 opiskelijalle. Sen lisäksi, että hallitus leikkaa suoraan kunnilta, se myös laskee yhteisöveroa, joka osaltaan vähentää kunnan käytettävissä olevia varoja.</p> <h2>Mitkä investointitarpeet odottavat?</h2> <p>Vaikka edelliset valtuustot ovat saaneetkin kunnan talouden hyvään tilaan, erityisesti hyvinvointikeskuksen myynnin ansiosta, on paljon lisäkuluja tiedossa. Gesterbyn koulukeskuksen, lukiokampuksen ja Nissnikun koulun kulut ovat vasta tulossa. Kantvikin koulu odottaa aloittamistaan ja Masalan päiväkodit ovat remontin tarpeessa. Samalla erityisesti varhaiskasvatuksessa on pulaa työntekijöistä, kun joudumme kilpailemaan lähiseudun kaupunkien kanssa samoista osaajista.</p> <p>Valitettavasti tämä kaikki tarkoittaa sitä, että uusi valtuusto pääsee aloittamaan erittäin epäsuotuisassa tilanteessa. Erityisen mielenkiintoista tulee olemaan miten hallituspuolueiden edustajat paikallistasolla toimivat. Eli pidetäänkö hallituksen säästötoimista kiinni, vai siirretäänkö kustannukset valtion budjetista kuntien budjettiin ja verotus ansiotuloverosta kunta- tai kiinteistöveroon.</p> <h2>Koulutus on pitkän aikavälin menestystekijä</h2> <p>Toivon erityisesti, että Kirkkonummella on viisautta katsoa pidemmälle horisonttiin. Suomi on noussut nykyiseen asemaansa yhdellä maailman parhaista peruskouluista sekä korkealla koulutusasteelle. Nyt niihin kaikkiin kuitenkin kohdistuu leikkauksia, samalla kun nuorten koulutusaste on laskenut alle 40 prosenttiin, tarkemmin sanoen 39% (vertailun vuoksi vastaava luku Norjassa on 57%, Ruotsissa 54%, Tanskassa 49% ja OECD-maiden keskiarvokin on 47%). Se kaikki lähtee siitä miten kunnissa, Kirkkonummellakin, huolehditaan peruskoulusta ja toisesta asteesta. Se on se, mihin valtaosa kunnan rahoista menee.</p> <p>Huolehtikaamme siis tulevaisuudestamme, jo tänään.</p> <p>Olen kirjoittanut lisää koulutuksesta: <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">siitä miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä</a>, <a href="/fi/blog/22/yksi-askel-eteen-kaksi-taakse/">hallituksen koulutusleikkauksista</a> sekä <a href="/fi/blog/27/koulutusko-erityissuojelussa/">siitä onko koulutus erityissuojelussa</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/opetus/">opetusta käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/38/kylma-riihi-kirkkonummelle/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/https://laurilavanti.fi/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/Koulutus on kunnan tärkein tehtävä. Koulutusinvestoinnit näkyvät kauas tulevaisuuteen – eikä sieltä ole pikavoittoja saatavissa.Wed, 09 Apr 2025 00:00:00 GMT<p>Kuntavaalien tärkein aihe. Koulutus. Kuntien tärkein ja suurin tehtävä nyt, kun sote-palvelut ovat hyvinvointialueiden vastuulla. Tänä sunnuntaina selviää millainen suunta Suomen kunnissa otetaan koulutuksen suhteen. Korjataanko kurssia takaisin kohti niitä aikoja, jolloin pieni Suomi oli koulutuksen suurvalta? Vai jatketaanko nykyistä linjaa, jossa koulutus on yhä harvemman saavutettavissa?</p> <h2>Varhaiskasvatuksesta alkaa kouluttautuminen</h2> <p>Kouluttautumisen mahdollisuuksia rakennetaan jo varhaiskasvatuksessa. Se on myös se hetki, jolloin lapsi pääsee kunnan järjestämän koulutuksen pariin. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa annetaan lapsille eväät peruskoulua varten, kotioloista riippumatta. Siellä opetetaan hyviä elintapoja ja sosiaalisia taitoja aikana, jolloin lapsi on erityisen vastaanottavainen.</p> <h2>Peruskoulu ja toinen aste — koulutuspolun perusta</h2> <p>Peruskoulussa luodaan pohja oppimiselle, josta on hyvä ponnistaa oman potentiaalin mukaisesti. Siellä ei kuitenkaan opita kurilla ja kepillä, vaan sillä, että opettajille annetaan mahdollisuus kohdata oppilaansa. Sillä, että jokaiselle lapselle on aikaa ja hänen tarvitsemansa tuki. Tästä pitää myös antaa hallitukselle kunniaa, että ainakin paperilla oppimisen tuen uudistus on askel oikeaan suuntaan. Samaan aikaan valitettavasti kuntien rahoitusta on leikattu, joten lopputulos on vielä auki. Peruskoulun päätteeksi pitäisi myös jokaiselle nuorelle antaa parhaat eväät valintaan siitä, jatkavatko he ammattikouluun vai lukioon.</p> <p>Ammatillinen koulutus on valitettavasti ollut tämän hallituksen erityiskohtelussa, ja siten kärsinyt useista leikkauksista. Vaikka tavoitteemme olisi nostaa korkeakoulutettujen astetta, se ei poista ammattiosaajien tarvetta. Ammattikoulu on myös osa monen polkua korkeakoulutukseen. Minunkin. Kunnat voivat toki yrittää osaltaan parantaa ammatillista koulutusta, mutta se vaatii sellaisia päättäjiä, joille koulutus on muutakin kuin juhlapuheita.</p> <p>Mikäli nuori valitsee lukion, hän saa yleissivistävää koulutusta pidempään kuin ammattikoulun valinnut ikätoverinsa. Siellä pitääkin huolehtia siitä, että nuorella on eväät seuraavalle koulutusasteelle.</p> <h2>Miksi elinikäinen oppiminen on kunnan tehtävä?</h2> <p>Eikä koulutus lopu korkeakouluunkaan, vaan muuttuvassa maailmassa jokaisen meistä on tarpeen aika ajoin päivittää osaamistaan. Vaikka hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen. Jotkut tekevät sen työnantajan avustuksella, toiset omalla kustannuksellaan, mutta osa päätyy tässä kohtaa takaisin kunnan palveluiden piiriin, TE-toimiston kautta.</p> <p>Eli vaikka koulutus onkin kunnan keskeisimpiä tehtäviä, voisi hyvin sanoa kunnan olevan keskeisimpiä kouluttajia.</p> <p>Hallituksen koulutusleikkauksista olen kirjoittanut kahdessa aiemmassa tekstissä: <a href="/fi/blog/22/yksi-askel-eteen-kaksi-taakse/">Yksi askel eteen, kaksi taakse</a> käsittelee ammatillisen koulutuksen leikkauksia ja <a href="/fi/blog/27/koulutusko-erityissuojelussa/">Koulutusko erityissuojelussa?</a> on vastine opetusministerin kommentteihin. Kaikki koulutuskirjoitukseni löydät <a href="/fi/category/opetus/">opetus-kategoriasta</a> ja varhaiskasvatusaiheet <a href="/fi/category/varhaiskasvatus/">varhaiskasvatus-kategoriasta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/36/ehdoton-ei-toisen-asteen-lukukausimaksuille/https://laurilavanti.fi/fi/blog/36/ehdoton-ei-toisen-asteen-lukukausimaksuille/Hallitus haluaa asettaa toisen asteen opiskelijat eriarvoiseen asemaan kansalaisuuden perusteella. Lukukausimaksuille on sanottava ehdoton ei.Wed, 26 Mar 2025 00:00:00 GMT<h2>Mitä hallitus on esittänyt?</h2> <p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000011060899.html">Hallitus on lähtenyt edistämään lakia, jolla tuotaisiin lukukausimaksut toisen asteen koulutukseen</a>, eli lukioihin ja ammattikouluihin. Lukukausimaksuja kunnat voisivat kerätä EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoilta. Näitä maita ovat muun muassa Sveitsi, Kanada, Yhdysvallat ja Ukraina. Lukukausimaksuun ei vaikuta se, onko opiskelija tullut Suomeen varta vasten opiskelemaan, pakolaisena tai työn perässä maahan muuttaneen huippuosaajan lapsena.</p> <p>Samaan aikaan kun suomalaisten koulutustaso laskee ja osaajapula pahenee, hallitus siis etsii opetusministerin johdolla lisää esteitä kouluttautumiselle. Erityisen törkeää tästä tekee se, että vaikka nuori olisi asunut lähes koko ikänsä Suomessa, ja käynyt täällä peruskoulun, hän joutuisi maksamaan lukukausimaksuja lukioon tai ammattikouluun siirtyessään. Suomen kansalaisuutta ei voi saada alle 18-vuotiaana.</p> <p>Opetusministeri Adlercreutz sanoi myös, että mikäli tämä esitys menee läpi, valtio ei enää antaisi kunnille valtionosuuksia kyseisistä opiskelijoista. Valtio siis haluaa siirtää kulujaan kunnille, mikä todennäköisimmin johtaisi näiden lukukausimaksujen käyttöönottoon rahoituksen varmistamiseksi. Kirkkonummella näin ei tule toimia.</p> <h2>Keitä lukukausimaksut käytännössä koskisivat?</h2> <p>Hallituspuolueet siis haluavat, että 600 Kirkkonummella nyt <a href="https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaka/statfin_vaka_pxt_14jt.px/table/tableViewLayout1/">varhaiskasvatuksessa</a> ja <a href="https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/statfin_opiskt_pxt_11c4.px/table/tableViewLayout1/">perusopetuksessa</a> oleva lapsi maksaisi toisen asteen koulutuksesta. Haluammeko tosiaan, että he joutuvat eri asemaan kuin ystävänsä, naapurinsa ja luokkakaverinsa, vain sen takia, että he eivät alle 18-vuotiaina voi vielä saada Suomen kansalaisuutta? Minä en halua. Lukion ja ammatillisen opetuksen tulee olla maksutonta jatkossakin.</p> <h2>Miksi koulutuksen maksuttomuudesta ei pidä tinkiä?</h2> <p>Koulutus pitää palauttaa sille kuuluvaan arvostukseen Suomessa. Se on ollut ja sen pitää tulevaisuudessakin olla menestystarinamme pohja, joten sitä ei saa rapauttaa peruuttamattomasti.</p> <p>Olen kirjoittanut lisää koulutuksesta: <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">siitä miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä</a>, <a href="/fi/blog/22/yksi-askel-eteen-kaksi-taakse/">hallituksen koulutusleikkauksista</a> sekä <a href="/fi/blog/27/koulutusko-erityissuojelussa/">siitä onko koulutus erityissuojelussa</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/opetus/">opetusta käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/36/ehdoton-ei-toisen-asteen-lukukausimaksuille/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/35/kasvava-kunta-tarvitsee-elinvoimaisen-keskustan/https://laurilavanti.fi/fi/blog/35/kasvava-kunta-tarvitsee-elinvoimaisen-keskustan/Kirkkonummen keskustan remontti on tuhannen taalan paikka. Elinvoimainen keskusta houkuttelee asukkaita ja yrityksiä – ja parantaa kunnan taloutta.Fri, 21 Mar 2025 00:00:00 GMT<p>Elinvoimainen keskusta houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä — ja se on paras tapa vahvistaa Kirkkonummen taloutta ja palveluita pitkällä aikavälillä. Kuvittele mielessäsi Kirkkonummi, jonka keskusta on eloisa, valoisa ja siisti. Jonka keskustassa on palveluita ja yrittäjiä, vilkasta ja toimeliasta. Nyt kun Vihreiden pitkäaikainen tavoite toteutuu, ja keskustaa kehitetään isolla kädellä, on meillä tuhannen taalan paikka tehdä Kirkkonummesta Uudenmaan paras kunta. Rakentamalla keskusta, jossa kuntalaisten on hyvä asua, olla ja yrittää, juna-aseman kupeessa, varmistamme kunnan vetovoiman tulevaisuudessa.</p> <h2>Mitä elinvoimainen keskusta tuo kunnalle?</h2> <p>Houkuttelemalla lisää asukkaita ja yrityksiä kuntaan, huolehdimme kunnan taloudesta. Näin voimme varmistaa, että kunnan palvelut, kuten varhaiskasvatus ja koulut, ovat laadukkaita. Palvelujen järjestäminen on myös tehokkaampaa kun suurempi osa kuntalaisista asuu kävelymatkan päässä kunnantalosta. Myös yrityksille pystytään tarjoamaan tarkoituksenmukaisia tiloja, kunhan suunnitelluissa liikerakennuksissa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa.</p> <h2>Miten Kirkkonummi erottuu kilpailijoistaan?</h2> <p>Espoon naapurina meillä on loistava mahdollisuus erottua eduksemme luonnonläheisenä kuntana, jossa palvelut pelaavat. Nykyiset kirkkonummelaiset kertovatkin vuodesta toiseen luonnon olevan tärkein syy asua täällä, palveluita unohtamatta. Mikäli onnistumme keskustamme rakentamisessa, sekä luonto että palvelut ovatkin turvatut, uusien asukkaiden ja yritysten tuomien tulojen myötä.</p> <p>Viimeisimpien arvioiden mukaan Kirkkonummi kuuluu Suomen 20 parhaiden paikkakuntien joukkoon, kun mitataan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa. Miltä kuulostaisi, jos olisimme 10 parhaan joukossa?</p> <p>Mitä se tarkoittaisi arjessa? Juna-asemalta lyhyen kävelymatkan päässä löytyisi kahvila, kauppa, terveyspalveluita ja kenties pop up -tori. Lapsiperhe saisi hoidettua asioita ilman autoa. Nuori aikuinen harkitsisi pysymistä Kirkkonummella töihin siirtymisen jälkeen. Uusi asukas valitsisi meidät Espoon sijaan. Jokainen uusi asukas tarkoittaa lisää verotuloja — ja ne taas tarkoittavat parempia palveluita kaikille.</p> <p>Olen kirjoittanut Kirkkonummen kehittämisestä lisää: <a href="/fi/blog/49/sivistyksen-talo-lyyra-avaa-uusia-mahdollisuuksia-ja-nayttaa-suuntaa/">sivistyksen talo Lyyran mahdollisuuksista</a>, <a href="/fi/blog/15/kunnan-pitaa-suunnitella-pitkajanteisesti/">kunnan pitkäjänteisen suunnittelun tarpeesta</a> sekä <a href="/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/">joukkoliikenteen merkityksestä kunnan kehittämiselle</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/35/kasvava-kunta-tarvitsee-elinvoimaisen-keskustan/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/34/luulo-ei-ole-tiedon-vaarti/https://laurilavanti.fi/fi/blog/34/luulo-ei-ole-tiedon-vaarti/Puolueet markkinoivat itseään mielikuvilla. Kannattaa haastaa ehdokkaita ja kysyä, mihin väitteet perustuvat ja miten asiat oikeasti toimivat.Thu, 13 Feb 2025 00:00:00 GMT<p>Kunnan yhteiset rahat pitää käyttää tietoon perustuen, ei luulojen varassa — haasta ehdokkaita kertomaan, mihin heidän väitteensä perustuvat. Kuntavaalien lähestyessä on alkanut näkyä, ja tulee vielä näkymään, mitä erilaisimpia ehdotuksia ja ajatuksia siitä, mitä Kirkkonummella tulisi tehdä. Erilaisten ideoiden esille tuominen, ja niistä parhaiden valinta, onkin demokratian ja monipuoluejärjestelmän hienoimpia puolia. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää muistaa, että kunnassa päätetään yhteisten rahojen käyttämisestä yhteisen edun hyväksi. Silloin on ensisijaisen tärkeää, että päätökset perustuvat tietoon eivätkö luuloihin.</p> <h2>Mitä kuntapäättäjän pitää tietää?</h2> <p>Kuntavaaleja ajatellen on hyvä pitää mielessä muutama tiedonjyvänen. Kuten se, että kunnissa ei päätetä opetussuunnitelmasta. Tai että opettajat ovat korkeasti koulutettuja alansa ammattilaisia. Kuten ovat myös varhaiskasvatuksen opettajat. Hyvä on pitää myös mielessä, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja opetuksella pystytään kuromaan kotiolojen eroja umpeen. Tai yksi lempitiedoistani, että <a href="https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/hyotyvaikutukset.html">panostukset kirjastoihin vaikuttavat suoraan lukutaidon kehitykseen</a>.</p> <p>Tietoa on myös se, että monet kuntien tehtävistä ovat lakisääteisiä, kuten varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäminen. Tämän seurauksena kuntien valtiolta saamiin tukiin tehdyt leikkaukset näkyvät ensisijaisesti muualla, kuten kirjastoissa, ulkoilupaikoissa ja kulttuurissa. Siihen liittyy myös tieto siitä, että lakisääteistä pienemmät ryhmäkoot, niin päiväkodeissa kuin kouluissa, edistävät oppimista, mutta maksavat enemmän. Mielenkiintoinen tieto on myös se, että Espoossa ja Helsingissä valtavat päiväkodit ja suuret opetusryhmät suututtavat monia.</p> <p>Hyvä tiedonjyvänen on myös, että kunnat hyötyvät rahallisesti ilmastotavoitteidensa noudattamisesta. Kuntarahoitus, jolta kunnat saavat lainaa, tarjoaa edullisempaa lainaa kunnille, jotka vähentävät päästöjään. Toinen menoihin liittyvä tiedonjyvä on, että liikkumattomuus ja nuorten mielenterveysongelmat maksavat yhteiskunnalle vuosittain <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163848/LVM_2022_2.pdf">miljardeja euroja</a>, syrjäytymisestä puhumattakaan.</p> <h2>Miksi tieto on parempi päätöspohja kuin luulo?</h2> <p>Erilaisten tiedonjyvien luettelua voisi jatkaa pitkään, mutta olennaista asiassa on, että suurimmasta osasta asioista tietoa on kyllä saatavilla. Kyse onkin siitä, ottaako asioista selvää. Ja uskooko selvinnyttä tietoa. Kun kyse on rahasta, erityisesti yhteisistä rahasta, se olisi toivottavaa. Niillä rahoilla nimittäin ratkotaan meidän kaikkien arkeen vaikuttavia asioita.</p> <p>Olen kirjoittanut faktoihin perustuvasta päätöksenteosta: <a href="/fi/blog/46/aanestin-lansiradan-puolesta/">Länsirata-äänestyksestäni</a>, <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">koulutuksesta kunnan tärkeimpänä tehtävänä</a> sekä <a href="/fi/blog/21/vastuu-on-meidan-aikuisten/">aikuisten vastuusta lasten ja nuorten tulevaisuudesta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/34/luulo-ei-ole-tiedon-vaarti/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/33/kuntavaaleissa-ratkaistaan-arjen-asioita/https://laurilavanti.fi/fi/blog/33/kuntavaaleissa-ratkaistaan-arjen-asioita/Kuntavaalit saattavat tuntua monimutkaisilta, mutta kyse on arjen asioista: kouluista, päiväkodeista ja liikenneyhteyksistä. Sinulla on vaikutusvaltaa.Fri, 24 Jan 2025 00:00:00 GMT<p>Kuntavaalit tulevat jälleen. Kirjoitushetkellä niihin on alle kolme kuukautta. Kuntavaalit ovat kaikista vaaleistamme ehkä hienoimmat ja tärkeimmät, sillä niissä äänestetään paikallisia ehdokkaita päättämään paikallisista asioista. Jokaisen meidän arjestamme ja siitä, mihin suuntaan se kehittyy seuraavien neljän vuoden aikana.</p> <blockquote> <p>Kunnallispolitiikassa on loppujen lopuksi kyse arkisista asioista.</p> </blockquote> <h2>Mitä kunnallispolitiikka tarkoittaa arjessa?</h2> <p>Kunnallispolitiikka voi tuntua joskus monimutkaiselta (ja sitä se toki joskus on), mutta loppujen lopuksi siinä on kyse täysin arkisista asioista. Siitä, mihin tulee lähikoulu tai -päiväkoti. Siitä, mihin rakennetaan tie ja mihin urheilukenttä. Siitä, tuleeko nuorille tilaa ja mahdollisuuksia olla turvallisesti. Siitä, sijoitetaanko tulevaisuuteen ja kasvuun.</p> <h2>Millainen tulevaisuus Kirkkonummella on edessä?</h2> <p>Kirkkonummi on siitä hienossa asemassa, että taloutemme ei ole akuutissa kriisissä ja kunnan väkiluku on kasvu-uralla. Meillä on nopea junayhteys Helsinkiin sekä hyvät kulkuväylät myös autolla liikkuville. Nyt on kuitenkin se hetki, kun päätetään millainen tulevaisuutemme on. Saadaanko nuorten koulutustaso takaisin nousuun, säilyykö suomalainen, ja eritoten kirkkonummelainen, sivistys ja kulttuuri säästöpaineiden alla, ja saammeko integroitua uudet asukkaamme osaksi loistavaa kuntaamme? Onko Kirkkonummi aallonharjalla myös seuraavat 700 vuotta?</p> <blockquote> <p>Oman ajan käyttäminen yhteisten asioiden hoitamiseen on aina hieno asia.</p> </blockquote> <p>Kunnallisvaaleissa me kuntalaiset valitsemme keskuudestamme ne, joiden uskomme parhaiten voivan edistää Kirkkonummen ja kirkkonummelaisten etuja. Ja haluan nyt myös kiittää kaikkia aiemmin ehdolla olleita ja nyt ehdolle lähtijöitä. Myös heitä, keiden kanssa olen asioista eri mieltä. Oman ajan ja jaksamisen uhraaminen yhteisten asioiden ja demokratian edistämiseen on aina hieno ja kunnioitettava asia.</p> <p>Olen kirjoittanut kuntavaaliteemoista tarkemmin: <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">koulutuksesta kunnan tärkeimpänä tehtävänä</a>, <a href="/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/">joukkoliikenteen kustannuskriisistä</a> sekä <a href="/fi/blog/35/kasvava-kunta-tarvitsee-elinvoimaisen-keskustan/">kasvavan kunnan tarpeesta elinvoimaiselle keskustalle</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/33/kuntavaaleissa-ratkaistaan-arjen-asioita/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/32/yhdessa-olemme-vahvempia/https://laurilavanti.fi/fi/blog/32/yhdessa-olemme-vahvempia/Kasvava vastakkainasettelu ja eriarvoistava politiikka repivät kansaa osiin. Historiamme osoittaa, että yhteistyöllä pärjäämme paremmin.Thu, 09 Jan 2025 00:00:00 GMT<p>Kasvava vastakkainasettelu repii Suomea — haasteet ratkeavat yhteistyöllä, ei toisiamme syyttelemällä. Kuten tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi <a href="https://www.presidentti.fi/tasavallan-presidentti-alexander-stubbin-uudenvuodenpuhe-1-1-2025/">uuden vuoden puheessaan</a>, olemme pieni kansakunta, jonka vahvuus on ollut vaikeuksien yhdessä kohtaaminen. Yhteisöllisyyden lisäksi kulttuuri, sivistys ja vapaus ovat aina olleet vahvuuksiamme. Ne ovat samalla se, joka tekee Suomesta Suomen, puolustamisen arvoisen.</p> <blockquote> <p>Yhteisöllisyys, kulttuuri, sivystys ja vapaus tekevät Suomesta puolustamisen arvoisen.</p> </blockquote> <h2>Mitä uhkaa yhteisöämme?</h2> <p>Valitettavasti maatamme uhkaavat samaan aikaan kasvava vastakkainasettelu, heikko taloustilanne, hidas talouskasvu ja romahtava syntyvyys. Tämän lisäksi taloustilanteen korjaamisen nimissä on suomalainen kulttuuri, sivistys ja koulutus ajettu ahtaalle.</p> <p>Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Maahanmuutolla voisimme paikata sekä taloutta että syntyvyyttä. Työn tuottavuudessa meillä olisi paljon parannettavaa. Vihreässä siirtymässä voimme ottaa kokoamme suuremman roolin kansainvälisillä markkinoilla. Ja huolehtimalla koulutuksesta ja sivistyksestä voimme varmistaa, että olemme jatkossakin maailman onnellisin kansa.</p> <blockquote> <p>Kohtelemalla läheisiämme paremmin, vähennämme vastakkainasettelua.</p> </blockquote> <h2>Miten rakennamme parempaa yhdessä?</h2> <p>Monet näistä asioista lähtevät meistä jokaisesta. Siitä miten kohtelemme läheisiämme, miten puhumme toisistamme ja miten suhtaudumme toisiimme. Hieno esimerkki yhteentulemisesta oli Folkhälsanin <a href="https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010908326.html">Lucia-keräys</a> joulun alla. Kun ihmiset ennätysmäärin näyttivät, että rasismi ei ole suomalaisuutta.</p> <p>Yhteistyö ei muuten ole meille uusi asia. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi rakensi itsensä uudelleen noin 20 vuodessa yhdeksi Euroopan vauraimmista maista — ilman luonnonvaroja, vain työn, koulutuksen ja keskinäisen luottamuksen varassa. Se ei tapahtunut vastakkainasettelulla. Sama logiikka pätee tänäänkin: haasteet ratkeavat yhteisillä ponnisteluilla, ei toisiamme syyttelemällä.</p> <p>Uudelle vuodelle toivoisinkin jokaiselta yhtä asiaa. Olettakaamme toisistamme parasta. Jokaista meistä tarvitaan, emmekä saavuta mitään kieltäytymällä avusta.</p> <p>Maahanmuutosta olen kirjoittanut laajan esseen: <a href="/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/">maahanmuuttokeskustelusta yleisesti</a>, <a href="/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/">maahanmuuton määrästä</a>, <a href="/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/">turvapaikanhakijoista</a> sekä <a href="/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/">maahanmuuton neljästä sitkeimmästä myytistä</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/maahanmuutto/">maahanmuuttoa käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/32/yhdessa-olemme-vahvempia/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/https://laurilavanti.fi/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/Turvapaikanhakemiseen liittyy paljon väärinkäsityksiä. On tärkeää erottaa faktat myyteistä – hakijat eivät elä veronmaksajien rahoilla herroiksi.Mon, 30 Dec 2024 00:00:00 GMT<p>_Tämä on seitsemäs osa sarjasta "Esseitä maahanmuutosta". Aiemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/"><em>maahanmuuttokeskustelusta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/"><em>maahanmuuton määrästä</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/26/perhesiteeseen-perustuvasta-maahanmuutosta/"><em>perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/28/tyoperaisesta-maahanmuutosta/"><em>työperäisestä maahanmuutosta</em></a></em>, _<a href="/fi/blog/29/ulkomailta-opiskelemaan-tulleista/"><em>opiskelemaan tulleista</em></a><em>ja <em><a href="/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/"><em>turvapaikan saaneista.</em></a></em> Myöhemmin on ilmestynyt kirjoitus <em><a href="/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/"><em>maahanmuuton myyteistä</em></a></em>.</em></p> <p>Turvapaikanhakijat eivät elä veronmaksajien rahoilla herroiksi — tuki on alle 300 euroa kuukaudessa, ja jokaisella on lakisääteinen oikeus hakea turvapaikkaa riippumatta ulkoisesta olemuksesta.</p> <h2>Miten turvapaikkaprosessi toimii?</h2> <p>Kuten <a href="/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/">aiemmin kirjoitin</a>, turvapaikkajärjestelmä perustuu pitkälti siihen, miten surkeasti Saksasta pakeneviin juutalaisiin suhtauduttiin ennen toista maailmansotaa. Sen takia järjestelmän perusta on, että kenellä tahansa on oikeus pyytää turvapaikkaa. Ja periaatteena on, ettei turvapaikkaa saa evätä, ennen kuin on varmistettu, ettei hakijaa odota kuolema tai muu vakava uhka terveydelle hänen kotimaassaan. Hakemuksia käsitellessä ollaan siis kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymysten äärellä.</p> <blockquote> <p>Ehdoton palautuskielto tarkoittaa sitä, että ketään ei saa palauttaa kotimaahan, mikäli on mahdollista, että hän sinne päästyään on hengenvaarassa.</p> </blockquote> <p>Turvapaikkahakemusten käsittely onkin erittäin vaativaa työtä. Kyse on valituskelpoisesta toiminnasta, jossa pitää varmistaa hakijan kertoman tarinan todenmukaisuus erittäin vaihtelevista lähteistä. Hakemusten käsittely ei perustu käsittelijän, tai kenenkään muunkaan, tuntemuksiin tai hakijan ulkoiseen habitukseen. Siksi se on usein myös valitettavan hidasta. Toki asiaa ei auta, että se on toimintaa, josta erityisesti maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat hallitukset leikkaavat.</p> <p>Mikäli turvapaikkahakemus hyväksytään, saa hakija oleskeluluvan Suomeen. Mikäli hakemus hylätään, karkoitetaan hakija maasta. Tässä on toki yksi järjestelmän ongelma. Mikäli karkotettavan kotimaa ei halua häntä vastaanottaa, mitä voimme tehdä? Ei ole mitään paikkaa, mihin ei-toivottuja ihmisiä voi vain hylätä. Luulen, että realistinen vastaus tuohon ongelmaan olisi tervetullut kaikissa länsimaissa.</p> <blockquote> <p>Tarvetta turvapaikalle ei voi päätellä ihmisen ulkoisesta olemuksesta.</p> </blockquote> <h2>Millainen tuki turvapaikanhakijoille kuuluu?</h2> <p>Turvapaikanhakijoiden tukiin liittyy myös paljon erilaisia väitteitä. Tosiasiassa tuki menee niin, että hakija saa <a href="https://migri.fi/vastaanottoraha">kuukaudessa alle 100 euroa, mikäli hän saa ruoan vastaanottokeskuksessa, muussa tapauksessa hän saa korkeintaan 300 euroa kuukaudessa</a>. Jokainen viime vuosina ruokaostoksilla käynyt tietänee, että tuollaisilla rahoilla ei elellä herroiksi. Mikäli hakija saa turvapaikan, hän siirtyy tavanomaisen suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, joiden lisäksi hänelle toki tarjotaan kotoutumispalveluita, syystäkin.</p> <p>Samoin turvapaikanhakijoiden tarve turvapaikalle kyseenalaistetaan välillä ulkonäön perusteella. On kuitenkin tärkeä muistaa, että uhkaa hengelle tai terveydelle ei voi nähdä päältä. Joissain maissa siihen voi riittää seksuaalisuus, poliittinen aate tai uskonto. Mikään näistä ei esimerkiksi näy ulospäin mitenkään. Älä siis tuomitse ulkonäön perusteella.</p> <blockquote> <p>Turvapaikan hakemista ei voi kieltää.</p> </blockquote> <h2>Onko turvapaikanhakija laittomasti maassa?</h2> <p>Kukaan turvapaikanhakija ei myöskään ole laittomasti maahantulija, maahantunkeutuja tai mitään muutakaan vastaavaa. Kaikilla maailman ihmisillä on yhtäläinen oikeus hakea turvapaikkaa, oli sille tarve tai ei. Eikä sen hakeminen, ja sen hakemista varten maahan tuleminen, ole koskaan laitonta. Ei edes silloin kun Venäjä on hakijan rajalle kuskannut.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/https://laurilavanti.fi/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/Turvapaikan saaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan tarkoin määritelty prosessi. Usein unohdetaan, keitä ihmiset ovat, jotka paikkaa hakevat.Fri, 27 Dec 2024 00:00:00 GMT<p><em>Tämä on kuudes osa sarjasta "Esseitä maahanmuutosta". Aiemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/"><em>maahanmuuttokeskustelusta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/"><em>maahanmuuton määrästä</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/26/perhesiteeseen-perustuvasta-maahanmuutosta/"><em>perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/28/tyoperaisesta-maahanmuutosta/"><em>työperäisestä maahanmuutosta</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/29/ulkomailta-opiskelemaan-tulleista/"><em>opiskelemaan tulleista</em></a></em>. Myöhemmin on julkaistu kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/"><em>turvapaikanhakijoista</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/"><em>maahanmuuton myyteistä</em></a></em>.</em></p> <h2>Millä perusteella turvapaikan voi saada?</h2> <p>Jotta ihminen saisi turvapaikan Suomesta, hänen täytyy täyttää jokin <a href="https://migri.fi/milla-perusteella-turvapaikan-voi-saada">Geneven pakolaissopimuksessa määritetty ehto</a>. Ehdot tiivistyvät suurin piirtein siihen, että hakijan hengen tai terveyden pitää olla kotimaassa uhattuna esimerkiksi hänen vakaumuksensa tai mielipiteidensä takia. Samoilla ehdoilla turvapaikan saa mistä tahansa muustakin sopimuksen allekirjoittaneesta maasta.</p> <blockquote> <p>Turvapaikan saaneiden työllisyysaste on yli 60%.</p> </blockquote> <h2>Ovatko turvapaikan saaneet pelkkä kuluerä?</h2> <p>Turvapaikan saaneista puhutaan usein pelkkänä kulueränä. Tosiasiassa heidän <a href="https://yle.fi/a/74-20077161">työllisyysasteensa on yli 60%</a>, joten tuo väite ei oikeastaan pidä paikkaansa. Noin korkea työllisyysaste on aika hyvin ihmisiltä, jotka ovat lähteneet kotimaastaan täysin vieraaseen maahan ja yleensä myös mantereelle. Useimmiten henkensä uhalla, jättäen jälkeensä omaisuuttaan ja läheisiään. Turvapaikan saaneet ovat usein myös nuoria, joten he toimivat osaltaan piristysruiskeena vanhenevalle väestöllemme.</p> <p>Kiintiöpakolaiset kuuluvat myös tähän ryhmään. He ovat ihmisiä, joita Suomen valtio vastaanottaa YK:n ylläpitämiltä pakolaisleireiltä. Heidät on UNHCR, YK:n alainen pakolaisjärjestö, arvioinut suurimmassa hädässä oleviksi. He ovat siis niitä, jotka kaikkein eniten tarvitsevat apua. Heitä on ennen vastaanotettu 750-1500 vuodessa, mutta Orpon hallituksen päätöksellä määrä on laskettu nyt 500:aan vuodessa.</p> <p>Kiintiöpakolaisiin liittyen on <a href="https://www.soininvaara.fi/2023/08/01/maahanmuuton-vaikeat-kysymyksety/">Osmo Soininvaara</a> ehdottanut, että Suomi voisi halutessaan ottaa kiintiöpakolaisiksi ensisijaisesti sellaisia ihmisiä, joiden uskomme integroituvan tänne hyvin. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lääkärit tai muut korkeasti koulutetut ammattilaiset. Tällä hetkellä tulijat päättää UNCHR pakolaisten tarve edellä. Vaikka sekin on tärkeää, voitaisiin Soininvaaran ehdotuksen mukaan ottaa todennäköisesti enemmän kiintiöpakolaisia tänne, ja siten auttaa useampia ihmisiä.</p> <blockquote> <p>Toisen maailmansodan jälkeen vannottiin, että ei ikinä enää.</p> </blockquote> <h2>Miksi turvapaikkajärjestelmä on olemassa?</h2> <p>Tässä kohtaa lienee paikallaan kerrata minkä takia koko turvapaikkajärjestelmä on olemassa. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/MS_St._Louis">Ennen toista maailmansotaa useat juutalaiset pyrkivät pakoon Saksasta, mutta länsimaat useimmiten kieltäytyivät ottamasta heitä vastaan, käännyttäen heidät rajoiltaan</a>. Useat heistä eivät selvinneet hengissä holokaustista. Sen jälkeen vannottiin, että ei ikinä enää. Syystäkin. Jos et ole koskaan käynyt keskitysleirillä, suosittelen. Se auttaa laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen.</p> <p>Vaikka pakolaissopimus kaipaisikin päivittämistä tähän päivään, emme voi sitä yksipuolisesti muuttaa. Ja pienenä maana, jonka koko olemassaolo perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, meidän ei kannata lähteä kansainvälistä sopimusjärjestelmää horjuttamaan enempää, vaikka Venäjä ei sitä noudatakaan.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/29/ulkomailta-opiskelemaan-tulleista/https://laurilavanti.fi/fi/blog/29/ulkomailta-opiskelemaan-tulleista/Ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulleet tuovat osaavaa työvoimaa. Silti heidän työllistymisessään on suuria haasteita, joihin ei ole puututtu riittävästi.Thu, 19 Dec 2024 00:00:00 GMT<p><em>Tämä on viides osa sarjasta "Esseitä maahanmuutosta". Aiemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/"><em>maahanmuuttokeskustelusta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/"><em>maahanmuuton määrästä</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/26/perhesiteeseen-perustuvasta-maahanmuutosta/"><em>perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/28/tyoperaisesta-maahanmuutosta/"><em>työperäisestä maahanmuutosta</em></a></em>. Myöhemmin on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/"><em>turvapaikan saaneista</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/"><em>turvapaikanhakijoista</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/"><em>maahanmuuton myyteistä</em></a></em>.</em></p> <h2>Miksi ulkomaiset opiskelijat ovat arvokas voimavara?</h2> <p>Opiskelemaan Suomeen muuttavat ovat monessa suhteessa samanlainen hieno asia kuin työperäisetkin maahanmuuttajat. Toki heidän koulutuksensa maksaa yhteiskunnalle jonkin verran, mutta nykyään EU:n ulkopuolelta tulevat maksavat sen itse (ainakin paperilla, todellisuudessa yliopistot ovat kehittäneet erilaisia stipendi-ratkaisuja, joilla houkutella opiskelijoita). Samalla se on kuitenkin myös erinomainen mahdollisuus integroida heidät osaksi yhteiskuntaa, ja saada uutta ja nuorta osaavaa työvoimaa.</p> <p>Olen itsekin ollut vastuussa yliopistolla koulutusohjelmani ulkomaisista opiskelijoista. Kaikki ulkomailta tänne tulleet opiskelijat joita olen tavannut, ovat olleet erittäin motivoituneita yksilöitä. Suurin virhe, jonka heidän kanssaan voimme tehdä, on olla ottamatta heitä töihin ja osaksi yhteiskuntaamme.</p> <blockquote> <p>Mikäli Suomessa opiskeleva ei löydä täältä töitä opintojensa aikana, tai edes valmistumisensa jälkeen, hän tulee varmasti muuttamaan pois maasta</p> </blockquote> <h2>Miten opiskelijat saadaan jäämään Suomeen?</h2> <p>Tässä ovat toki avainasemassa työnantajat. Mikäli Suomessa opiskeleva ei löydä täältä töitä opintojensa aikana, tai edes valmistumisensa jälkeen, hän tulee varmasti muuttamaan pois maasta. Sitten menetämme integroimiseen ja opettamiseen käytetyn panoksen sekä potentiaalisen uuden suomalaisen.</p> <p>Mutta myös opiskelijoilla ja opiskelijajärjestöillä on tässä tärkeä rooli. Mikäli tapahtumia, yritysvierailuja ja muita verkostoitumismahdollisuuksia järjestetään pelkästään Suomeksi ja suomenkielisille, jää ulkomaisilta opiskelijoilta mahdollisuus integroitumiseen välistä.</p> <p>Esimerkkinä päinvastaisesta, suosittelin aikanaan yhtä tuntemaani ulkomaista opiskelijaa työpaikallani. Hän on yhä töissä siellä, lähes 10 vuotta myöhemmin.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/29/ulkomailta-opiskelemaan-tulleista/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/28/tyoperaisesta-maahanmuutosta/https://laurilavanti.fi/fi/blog/28/tyoperaisesta-maahanmuutosta/Työperäinen maahanmuutto auttaa ratkaisemaan Suomen työvoimapulaa. Tarvitaan kuitenkin paremmat edellytykset kotoutumiselle ja työllistymiselle.Fri, 13 Dec 2024 00:00:00 GMT<p><em>Tämä on neljäs osa sarjasta "Esseitä maahanmuutosta". Aiemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/"><em>maahanmuuttokeskustelusta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/"><em>maahanmuuton määrästä</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/26/perhesiteeseen-perustuvasta-maahanmuutosta/"><em>perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta</em></a></em>. Myöhemmin on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/29/ulkomailta-opiskelemaan-tulleista/"><em>opiskelemaan tulleista</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/"><em>turvapaikan saaneista</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/"><em>turvapaikanhakijoista</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/"><em>maahanmuuton myyteistä</em></a></em>.</em></p> <h2>Miksi työperäinen maahanmuutto on Suomelle lottovoitto?</h2> <p>Työperäinen maahanmuutto on Suomelle aina kuin pienimuotoinen lottovoitto. Oman alansa ammattilainen, joka on valmis muuttamaan tänne, vaikka olisi yhtä hyvin voinut muuttaa johonkin muuhunkin maahan. Työperäisessä maahanmuutossa saamme valmiiksi koulutetun ja kasvatetun ihmisen tekemään arvoa tuottavaa työtä, maksamaan veroja ja ostamaan palveluita ja hyödykkeitä suomalaisilta yrityksiltä.</p> <blockquote> <p>Työperäisesti maahan muuttaneilla on myös korkeampi työllisyysaste kuin Suomen kansalaisilla</p> </blockquote> <p>Tässä tapauksessa tulijalla on jo valmiiksi työpaikka Suomesta. Hän on todennäköisesti selvittänyt valmiiksi asioita uudesta asuinpaikastaan. Ja hän tulee tuottamaan jotain, mistä jokin yritys on valmis maksamaan. Työperäisesti maahan muuttaneilla on myös <a href="https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/maahanmuuttajien-tyollisyys-suomessa-yli-eu-keskitason-tyomarkkina-asema-heikompi-kuin-suomalaistaustaisilla">korkeampi työllisyysaste</a> kuin Suomen kansalaisilla, minkä ei toki pitäisi olla suuri yllätys.</p> <p>Julkisessa keskustelussa keskitytään usein asiantuntijoihin, joita totta kai tarvitaan, mutta on myös kiistaton tosiasia, että meiltä loppuu kirjaimellisesti käsiparit kesken, erityisesti matalapalkka-aloilta, ellemme saa lisää työntekijöitä ulkomailta. Tähän tarpeeseen työperäinen maahanmuutto istuu kuin nakutettu.</p> <h2>Mitkä ovat suurimmat esteet työperäiselle maahanmuutolle?</h2> <p>Suurimmat esteet työperäiselle maahanmuutolle ovat Suomen rapautuva maakuva, maahanmuuttajien kohtaama rasismi, lupaprosessit ja syrjintä työnhaussa. Esimerkiksi on <a href="https://yle.fi/a/3-11023468">tutkittu</a>, että Suomessa on vaikeampi päästä edes työhaastatteluun, jos nimi kuulostaa ulkomaalaiselta. Tässä olisi myös hyvä paikka parantaa kun työvoimapalvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Erityisesti kielenopetuksen ja työnantajien välillä olisi hyvä lisätä yhteistyötä, jottei kielitaito olisi vaatimuksena sellaisissa tehtävissä, mihin sitä ei oikeasti tarvita. Myös tarveharkinnan poistamista kannattaisi harkita. Sitä on perinteisesti puolustettu ajatuksella siitä, että työnantajat alkavat muuten tuoda halpatyövoimaa ulkomailta, mutta suomalaista sopimusjärjestelmää voi ja pitää vahvistaa muilla keinoin kuin keinotekoisesti rajoittamalla työvoiman saatavuutta.</p> <blockquote> <p>Käy yksinkertaisesti niin, että parhaat menevät muualle töihin.</p> </blockquote> <h2>Kilpailemme samoista osaajista koko Euroopan kanssa</h2> <p>Loppuviimein kilpailemme samoista ihmisistä muidenkin Euroopan maiden sekä Yhdysvaltojen kanssa. Kansainvälisessä kilpailussa osaajista emme voita muita tiukemmilla maahanmuuton ehdoilla tai huonommalla suhtautumisella ulkomaalaisiin. Käy yksinkertaisesti niin, että parhaat menevät muualle töihin. Ja hekin, jotka tänne tulevat, varmasti miettivät kuinka paljon haluavat sitoutua maahan, joka asettaa jatkuvasti lisää ehtoja heidän maassa pysymiselleen.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/28/tyoperaisesta-maahanmuutosta/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/27/koulutusko-erityissuojelussa/https://laurilavanti.fi/fi/blog/27/koulutusko-erityissuojelussa/Koulutuksesta leikataan reilusti, vaikka hallitus väittää muuta. Indeksikorotukset ja lakiuudistukset eivät paikkaa satoja miljoonia leikkauksia.Thu, 12 Dec 2024 00:00:00 GMT<p><em>Tämä kirjoitus on vastine opetusministeri Anders Adlercreutzin vastineeseen <a href="/fi/blog/22/yksi-askel-eteen-kaksi-taakse/">aiempaan kirjoitukseemme</a>.</em></p> <h2>Ovatko hallituksen arvovalinnat kunnossa?</h2> <p>Kiitos opetusministerille laajasta vastauksesta kirjoitukseemme. Olemme yhtä mieltä opetusministerin kanssa siitä, että julkista taloutta tulee vahvistaa ja taloutta tasapainottaa. Se, että tämä on perusteena tehtäessä leikkauksia ammatillisesta koulutuksesta, on monellakin tapaa käsittämätön ja myös ristiriidassa hallituksen asettamien tavoitteiden kanssa. 11 000 oppilaan vähennys ja erityisesti uudelleen kouluttautujiin kohdistuvat koulutusleikkaukset yhdistettynä jo aikaisemmin toteutettuun aikuisopintotuen lakkauttamiseen ovat ristiriidassa markkinoiden ammatillisen työvoimatarpeen kanssa. Leikkausen ajankohta herättää myös ihmettelyä. Miksi leikataan ennen uudistuksia, joiden kustannusvaikutukset eivät ole vielä realisoituneet?</p> <blockquote> <p>Hallitus esimerkiksi kevensi ministerien ja suurituloisimpien verotusta 107 miljoonalla eurolla.</p> </blockquote> <p>Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista, kun päätetään mihin investoidaan ja mistä leikataan. Samalla kun ammatillisesta koulutuksesta leikataan 120 miljoonaa euroa, hallituksella kyllä riittää rahaa muualle. Hallitus esimerkiksi kevensi ministerien ja suurituloisimpien verotusta 107 miljoonalla eurolla.</p> <h2>Riittävätkö indeksikorotukset paikkaamaan leikkaukset?</h2> <p>Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneita leikkauksia perusteltiin myös sillä, että indeksikorotukset ovat nostaneet ammatillisen koulutuksen absoluuttista rahoitusta. Sekin on totta, mutta jokaiselle, joka on käynyt ruokaostoksilla lähivuosina, lienee selvää, että myös kulut ovat nousseet ennätysmäisesti. Indeksikorotukset, nimensä mukaisesti, ovat vain keino huolehtia rahoituksen tason säilymisestä kulujen noustessa. Niitä ei voi väittää panostuksiksi koulutukseen.</p> <blockquote> <p>Koulutukseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen.</p> </blockquote> <p>Hallitus lupaili koulutuksen olevan erityissuojelussa - toisin kävi. Ylipäänsä opetusministeri tuntuu unohtaneen, että koulutukseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen.</p> <p>Laajemman kuvan siitä, miksi koulutus on kunnan ydintehtävä, tarjoaa kirjoitukseni <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">Koulutus on kunnan tärkein tehtävä</a>. Lue lisää koulutuskirjoituksistani <a href="/fi/category/opetus/">opetus-kategoriasta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/27/koulutusko-erityissuojelussa/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/26/perhesiteeseen-perustuvasta-maahanmuutosta/https://laurilavanti.fi/fi/blog/26/perhesiteeseen-perustuvasta-maahanmuutosta/Perhesiteeseen perustuvasti maahan muuttavat ovat moninainen joukko. He ovat usein pidemmällä integraatiossa kuin muut maahanmuuttajaryhmät.Sun, 08 Dec 2024 00:00:00 GMT<p><em>Tämä on kolmas osa sarjasta "Esseitä maahanmuutosta". Aiemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/"><em>maahanmuuttokeskustelusta</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/"><em>maahanmuuton määrästä</em></a></em>. Myöhemmin on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/28/tyoperaisesta-maahanmuutosta/"><em>työperäisestä maahanmuutosta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/29/ulkomailta-opiskelemaan-tulleista/"><em>opiskelemaan tulleista</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/"><em>turvapaikan saaneista</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/"><em>turvapaikanhakijoista</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/"><em>maahanmuuton myyteistä</em></a></em>.</em></p> <h2>Keitä perhesiteeseen perustuva maahanmuutto koskee?</h2> <p>Kun ihminen muuttaa Suomeen perhesiteen perusteella, hänen integraationsa yhteiskuntaan ei lähde nollasta. Tässä tapauksessa joko maahanmuuttajan puoliso, lapsi tai vanhempi asuu valmiiksi Suomessa.</p> <blockquote> <p>Meidän pitää kuitenkin auttaa uutta tulijaa integroitumaan Suomeen.</p> </blockquote> <p>Mikäli Suomessa valmiiksi asuvalla perheenjäsenellä on oleskelulupa Suomessa, pitää hänen tienata kuukausittain tarpeeksi, että hän kykenee elättämään myös puolisonsa, lapsensa tai vanhempansa. Tuon toimeentulon rajoista on ihan järkevää muuten käydä keskustelua. Mikäli Suomessa asuva perheenjäsen on kuitenkin Suomen kansalainen tai <a href="https://migri.fi/toimeentuloedellytys-kansainvalista-suojelua-saaneen-perheenjasenelle">tietyt ehdot täyttävä turvapaikan saanut</a>, tulorajoja ei sovelleta. Oli maahanmuuttajan perheenjäsen kansalainen tai ei, meidän pitää kuitenkin auttaa uutta tulijaa integroitumaan Suomeen.</p> <h2>Miten integraatiota voidaan tukea?</h2> <p>Puolison tai vanhemman kohdalla integraation tukeminen voi tarkoittaa montaa eri asiaa. Se voi tarkoittaa omalla kielellä tarjolla olevaa tietoa hänen oikeuksistaan Suomessa. Se voi tarkoittaa suomen kielen kursseja tai työelämään auttamista. Avainasemassa voivatkin olla yhtä lailla Ylen uutiset tai Kelan sivut maahanmuuttajan omalla kielellä kuin työpaikka tai harrastus. Myös erilaisilla maahanmuuttoa tukevilla järjestöillä on kriittinen rooli kotouttamisessa. Erityisesti maahanmuuttajaperheiden äitien kohdalla kotoutumisessa onkin ollut haasteita, ja sen kaltaisiin haasteisiin onkin tärkeä kohdistaa resursseja. Pahimmassa tapauksessa maahanmuuttaja ei saakaan yhtään tietoa oikeuksistaan ja velvoitteistaan.</p> <p>Alaikäisen lapsen kohdalla integrointi tarkoittaa ensisijaisesti varhaiskasvatukseen tai kouluun valmistavalle luokalle osallistumista. Myös harrastustoiminta auttaa integroitumaan. Kaikki nämä vaativat tosin sitä, että vanhemmat tietävät näiden mahdollisuuksien olemassaolosta, ja tietävät miten lapsensa niihin pääsevät.</p> <blockquote> <p>Kukaan ei integroidu yhteiskuntaan, josta ei löydä läheisiä.</p> </blockquote> <h2>Miksi perhe on integraation kulmakivi?</h2> <p>Tässä kaikessa tärkeintä on pitää mielessä yksi asia. Kukaan ei integroidu yhteiskuntaan, josta ei löydä läheisiä.</p> <p>_8.12. Lisätty tieto siitä, että tulorajoja ei sovelleta tietyt ehdot täyttävien turvapaikan saaneiden kohdalla _</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/26/perhesiteeseen-perustuvasta-maahanmuutosta/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/25/onnea-suomi/https://laurilavanti.fi/fi/blog/25/onnea-suomi/Suomi täyttää 107 vuotta. On aika tehdä isänmaallisuuden kunnianpalautus – Suomi on yksi maailman hienoimmista maista, jossa jokainen on yhtä arvokas.Fri, 06 Dec 2024 00:00:00 GMT<p>Hyvää itsenäisyyspäivää 107 vuotta täyttävälle Suomelle! Se on hieno rajapyykki tälle pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle, joka on lähes jokaisella mittarilla yksi maailman parhaista maista elää. Suomalaiset ovatkin olleet viimeiset 7 vuotta peräkkäin maailman onnellisin kansa.</p> <h2>Mitä Suomessa on syytä rakastaa?</h2> <p>Nyt onkin hyvä aika tehdä isänmaallisuuden kunnianpalautus. Minä nimittäin rakastan isänmaatani Suomea, joka on pitänyt minusta ja läheisistäni huolta. Suomea, jossa olen saanut erinomaisen koulutuksen. Suomea, jossa koululaisten on turvallista kulkea itse kouluun. Suomea, jossa lapseni saavat maailmanluokan varhaiskasvatusta. Suomea, jossa ketään ei jätetä yksin. Suomea, jossa kaikki ovat yhdenvertaisia. Tämän rakastaminen, ylistäminen ja puolustaminen on isänmaallista.</p> <h2>Miksi yhdenvertaisuus on isänmaallisuutta?</h2> <p>Perustuslaissa määritellään, että ensimmäinen perusoikeus Suomessa on, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Se tarkoittaa sitä, että Suomessa ketään ei saa asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Aina tämä ei toteudu, mutta siihen tulee pyrkiä ja toimintaa parantaa. Sitä on isänmaallisuus. Isänmaan rakkautta.</p> <p>Hyvää ja rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille ja Suomessa asuville.</p> <p>Olen kirjoittanut tasa-arvosta lisää: <a href="/fi/blog/40/jokaisella-on-oikeus-olla-ylpea-olemassaolostaan/">jokaisen oikeudesta olla ylpeä olemassaolostaan</a>, <a href="/fi/blog/39/valtuustoaloite-vuosittainen-pride-liputus-kirkkonummelle/">Pride-liputusaloitteestani Kirkkonummella</a> sekä <a href="/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/">maahanmuuton myyteistä</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus/">tasa-arvoa käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/25/onnea-suomi/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/https://laurilavanti.fi/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/Maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa määrät jäävät usein mainitsematta. Suomen maahanmuutto on murto-osa verrokimaiden tasosta.Mon, 02 Dec 2024 00:00:00 GMT<p><em>Tämä on toinen osa sarjasta "Esseitä maahanmuutosta". Aiemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitus <em><a href="/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/"><em>maahanmuuttokeskustelusta</em></a></em>. Myöhemmin on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/26/perhesiteeseen-perustuvasta-maahanmuutosta/"><em>perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/28/tyoperaisesta-maahanmuutosta/"><em>työperäisestä maahanmuutosta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/29/ulkomailta-opiskelemaan-tulleista/"><em>opiskelemaan tulleista</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/"><em>turvapaikan saaneista</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/"><em>turvapaikanhakijoista</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/"><em>maahanmuuton myyteistä</em></a></em>.</em></p> <h2>Kuinka paljon Suomeen muutetaan verrattuna Tanskaan ja Ruotsiin?</h2> <p>Maahanmuuttoon liittyvissä keskusteluissa ollaan usein epäselviä siitä, millaisista määristä puhutaan. Kuuntelijoille voi myös olla vaikeaa hahmottaa kuinka suurista määristä on kyse, silloin kun määristä puhutaan. Sadat tai sadat tuhannet saattavat kuulostaa yhtä lailla isoilta tai pieniltä määriltä. Määristä puhuessa myös usein viitataan Tanskaan tai Ruotsiin esimerkkeinä maahanmuuton seurauksista, niin hyvässä kuin pahassakin. Yleensä ei kuitenkaan kerrota miten paljon tai vähän meillä on maahanmuuttoa näihin kahteen maahan verrattuna.</p> <blockquote> <p>Suomeen muutti vuosina 2011-2021 noin 300 000 ihmistä.</p> </blockquote> <p>Tanskassa on suurin piirtein yhtä paljon ihmisiä kuin Suomessa, mutta sinne muuttaa vuosittain <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/tps00176/default/table?lang=en">kaksi kertaa enemmän ihmisiä</a> kuin Suomeen. Koska tämä on jatkunut jo vuosikymmeniä, se tarkoittaa montaa sataa tuhatta maahanmuuttajaa enemmän kuin mitä Suomessa on.</p> <p>Ruotsiin puolestaan muuttaa väestön määrään suhteutettuna vuosittain <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/tps00176/default/table?lang=en">kolme kertaa enemmän ihmisiä</a> kuin Suomeen. Absoluuttisina määrinä se tarkoittaa noin kuusinkertaista vuosittaista maahanmuuttoa. Esimerkiksi vuosina 2011-2021 Ruotsiin muutti miljoona ihmistä enemmän kuin Suomeen, johon muutti samassa ajassa noin 300 000 ihmistä.</p> <h2>Mitä Ruotsin esimerkistä voidaan oppia?</h2> <p>Ruotsin maahanmuutosta puhuttaessa pitää huomioida, että siellä on ollut viime vuosina paljon ongelmia maahanmuuttajataustaisten, eritoten toisen polven maahanmuuttajien, kanssa. Ruotsalaisten tutkijoiden mukaan kyse on pitkälti siitä, että Ruotsissa rakennettiin erillisiä asuinalueita, niin kutsuttuja miljoonalähiöitä, joihin muutti paljon maahanmuuttajia. Tämän jälkeen kyseisiltä alueilta on leikattu sosiaalitoimesta, kouluista ja muista palveluista. Kyse on siis segregaatiosta, jonka seurauksena monet ovat kokeneet rikollisen toiminnan ainoaksi mahdollisuudeksi elää haluamansa kaltaista elämää.</p> <p>Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin se, että Ruotsin talous on voinut huomattavasti paremmin kuin Suomen. Ja yksi iso syy tähän on maahanmuuton määrä. Usein maahanmuuttajat hankkivat enemmän lapsia kuin ruotsalaiset tai suomalaiset. He ovat usein myös työikäisiä. Tämän seurauksena Ruotsin ikärakenne on huomattavasti parempi kuin Suomessa. Meillä julkistalouden ongelmat johtuvatkin pitkälle huonosta väestörakenteesta eli niin kutsutusta eläkepommista, jossa eläkeläisiä on enemmän suhteessa supistuvaan työikäiseen väestöön.</p> <blockquote> <p>Vuonna 2022 Suomeen tuli 100 000 ukrainalaista.</p> </blockquote> <h2>Kolme lukua, jotka kannattaa muistaa</h2> <p>Kaiken kaikkiaan Suomessa maahanmuuttajia on kirjaimellisesti murto-osa siitä, mitä Tanskassa tai Ruotsissa. Niihin vertaaminen ei olekaan useimmissa tapauksissa kovin mielekästä. Mahdollinen Ruotsin tai Tanskan tie on tältä osin vasta kaukana tulevaisuudessa ja sekin vain, mikäli teemme samoja virheitä. Ja itse asiassa se onkin mielekkäimpiä tapoja verrata meitä Tanskaan ja Ruotsiin eli katsoa mitä virheitä siellä on tehty esimerkiksi integraation suhteen ja verrata niitä toimia Suomen vastaaviin.</p> <p>Maahanmuuton määrään liittyen on hyvä pitää mielessä kolme olennaista lukua. Ensinnäkin vuonna 2022 Suomeen tulleiden ukrainalaisten määrä, eli 100 000. Toisekseen Elinkeinoelämän keskusliiton arvio työperäisen maahanmuuton määrästä, jolla <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010824576.html">eläkejärjestelmä olisi turvattu</a>, joka on 40 000. Ja viimeiseksi Suomeen vuosittain muuttavien määrä, joka on yhteensä noin 40 000 eli suurin piirtein saman verran kuin Kirkkonummella asuu ihmisiä.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/https://laurilavanti.fi/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/Maahanmuutto on monimutkainen ilmiö, jota kriittiset äänet ovat pitkään dominoineet. On aika tarkastella aihetta tasapuolisemmin ja tietoon perustuen.Fri, 29 Nov 2024 00:00:00 GMT<p>_Tämä on ensimmäinen osa sarjasta "Esseitä maahanmuutosta". Myöhemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitukset <em><a href="/fi/blog/24/esseita-maahanmuutosta-maahanmuuton-maarasta/"><em>maahanmuuton määrästä</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/26/perhesiteeseen-perustuvasta-maahanmuutosta/"><em>perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/28/tyoperaisesta-maahanmuutosta/"><em>työperäisestä maahanmuutosta</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/29/ulkomailta-opiskelemaan-tulleista/"><em>opiskelemaan tulleista</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/30/turvapaikan-saaneista/"><em>turvapaikan saaneista</em></a></em>, <em><a href="/fi/blog/31/turvapaikanhakijoista/"><em>turvapaikanhakijoista</em></a></em> ja <em><a href="/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/"><em>maahanmuuton myyteistä</em></a></em>. _</p> <p>Maahanmuuttokeskustelu on Suomessa vaikeaa, koska termit sekoitetaan jatkuvasti — hyvä ja rakentava keskustelu vaatii tarkkoja käsitteitä.</p> <h2>Miksi maahanmuutto­keskustelu on niin vaikeaa?</h2> <p>Yleinen keskustelu maahanmuutosta vilisee epätarkkoja termejä ja mielikuvia, jonka takia keskustelun käyminen on erittäin vaikeaa. Jos puhutaan sekaisin turvapaikanhakijoista, pakolaisista, työperäisestä maahanmuutosta ja muista maahanmuuton tavoista, voi olla varma, että keskustelu ei ole hyödyllistä. Aihe onkin osin tästä syystä jäänyt pääasiassa maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien puheenaiheeksi. Se on kuitenkin niin tärkeä osa yhteiskuntaamme, että siitä pitää käydä kunnollista keskustelua, oikeilla termeillä.</p> <h2>Mitä ongelmia maahanmuuttoon liittyy?</h2> <p>On totta, että maahanmuuttoon liittyy ongelmia. Kotoutuminen maahan, jossa puhutaan yhtä maailman vaikeimmista kielistä, ei ole helppoa. Emme myöskään tee siitä helppoa rasismilla, puutteellisilla palveluilla ja työnhaussa esiintyvällä syrjinnällä. Integroitumisessa arki ratkaisee, ja siinä me suomalaiset olemme avainasemassa. Emme voi vaatia maahanmuuttajia integroitumaan, jos emme sitä itse mahdollista.</p> <h2>Onko maahanmuuton vähentäminen edes mahdollista?</h2> <p>Vaihtoehtona maahanmuuton lopettaminen tai merkittävä vähentäminen ei edes ole realistista. Maahanmuutto on erottamaton osa globalisaatiota, jossa yritykset etsivät ulkomailta sellaista työvoimaa, jota eivät kotimaasta löydä. Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista muuttaakin tänne joko työssä käyvän puolisonsa luokse tai tullakseen itse töihin. Lisäksi kuka tahansa Euroopan Unionin kansalainen saa muuttaa tänne. Lienee siis arkijärjelläkin selvää, että koska emme voi rajoja sulkea, kannattaa meidän pyrkiä hyötymään maahanmuutosta mahdollisimman paljon.</p> <p>Loppuviimein asia on myös niin, että ilman maahanmuuttoa voimme heittää hyvästit hyvinvointivaltiolle, jonka aiemmat sukupolvet rakensivat. Yksinkertaisesti on niin, että suomalaisten syntyvyys ei riitä siihen, että täällä olisi jatkossa tarpeeksi työntekijöitä. Vähintään vanhustenhoidosta loppuisi käsiparit kesken, muusta tuottavasta työstä puhumattakaan. Myös suurin osa Kirkkonummen kasvusta tulee maahanmuutosta.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/22/yksi-askel-eteen-kaksi-taakse/https://laurilavanti.fi/fi/blog/22/yksi-askel-eteen-kaksi-taakse/Hallitus tekee tarpeellisia uudistuksia toiselle asteelle, mutta ne eivät korvaa ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia 120 miljoonan leikkauksia.Wed, 27 Nov 2024 00:00:00 GMT<p>Hallituksen toisen asteen koulutuksen uudistukset ovat tarpeellisia — mutta samanaikaiset noin 120 miljoonan euron leikkaukset ammatilliseen koulutukseen käytännössä kumoavat ne.</p> <h2>Mitä uudistuksia toisen asteen koulutukseen on suunniteltu?</h2> <p>Eduskunnalla on käsittelyssään kaksi lakiesitystä, joiden tarkoitus toteutuessaan on uudistaa toisen asteen opintoja. Yhtäältä tarkoitus on uudistaa ammatillista koulutusta niin, että se vastaisi entistä enemmän jatkuvan oppimisen ja täydennyskoulutuksen tarpeeseen. Toisaalta ammatillista koulutusta tulee muuttamaan myös oppimisen tuen uudistus, jonka myötä tuen painopistettä on tarkoitus siirtää ennaltaehkäisevään ryhmäkohtaiseen tukeen yksilölle tarjotun tuen sijasta.</p> <p>Kirkkonummen Sanomissa (<a href="https://www.kirkkonummensanomat.fi/neo/?app=NeoDirect&#x26;com=6%2F159%2F76599%2Fb9afd7c98d">23.10.2024</a>) haastateltiin meneillään olevista uudistuksista opetusministeri Anders Adlercreutzia, joka iloitsi siitä miten toisen asteen opetus voi uudistusten jälkeen vastata paremmin nykyisiin työelämän tarpeisiin ja tukea oppilaiden valmistumista. Olemme samaa mieltä siitä, että lakiuudistukset ovat hyviä ja tarpeellisia. Huolta kuitenkin herättävät ammatillisen koulutuksen rahoituksen samanaikaiset leikkaukset. Koulutukseen on suunniteltu noin 120 miljoonan leikkauksia. Kymmenen miljoonan euron lisärahoitus näiden lakiesitysten toteutukseen ei paikkaa näitä leikkauksia, vaan jo aiemmin alirahoitettu ammatillinen koulutus jää tämän hallituksen jäljiltä entistä heikompaan asemaan.</p> <blockquote> <p>Säästöt vaikuttavat siis auttamatta myös oppivelvollisiin.</p> </blockquote> <h2>Miksi leikkaukset kumoavat uudistukset?</h2> <p>Hallitus on puolustellut ammatilliseen koulutukseen kohdistamiaan leikkauksiaan sillä, että ne eivät kohdistuisi oppivelvollisten nuorten koulutukseen. Koulutuksen järjestäjät eivät kuitenkaan järjestä opetusta erikseen oppivelvollisille ja esimerkiksi alaa vaihtaville aikuisille, vaan opetus tapahtuu samoissa ryhmissä, samoissa tiloissa ja samoilla välineillä sekä perustutkinto-opiskelijoille että aikuisopiskelijoille. Säästöt vaikuttavat siis auttamatta myös oppivelvollisiin.</p> <p>Erityisesti ammatillinen koulutuksessa on yhä vaikeammassa elämäntilanteessa olevia nuoria. Merkittävä osa erityisen ja vaativan tuen koulutuksesta toteutetaan ammattioppilaitoksissa ja tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä kasvaa koko ajan. Leikkaukset vaarantavat mahdollisuudet pitää kaikki nuoret mukana koulutuspolulla. Lisäksi on erittäin lyhytnäköistä vaikeuttaa alan vaihtamista tai tarvittavan lisäpätevyyden hankkimista ammatillisten opintojen kautta tilanteessa, jossa monilla aloilla kärsitään osaavan työvoiman puutteesta.</p> <blockquote> <p>On siis selvää, että jos mitään helppoja säästökohteita on edes ollut, ne säästöt on jo tehty ennen tulevia uusia leikkauksia.</p> </blockquote> <h2>Miten leikkaukset vaikuttavat Omniaan?</h2> <p>Kirkkonummella, Espoossa ja Kauniaisissa toimivassa ammatillista koulutusta tarjoavassa koulutuskuntayhtymä Omniassa tulevaisuutta suunnitellaan hyvin haastavista taloudellisista lähtökohdista. Varsinaisten leikkausten lisäksi on päättymässä määräaikaisia lisärahoituksia esimerkiksi lähihoitajien koulutukseen ja oppisopimuskoulutuksiin. Lisäksi Omnian valtionosuusrahoitus vuodelle 2024 oli ennakoimattomasti lähes kuusi miljoonaa euroa pienempi kuin toteutuneet opiskelijavuodet ja alueen koulutustarve antoivat odottaa. Tämä rahoituksen vähennys johti Omniassa rankkaan talouden ja toiminnan sopeuttamiseen, jossa ei vältytty myöskään irtisanomisilta. On siis selvää, että jos mitään helppoja säästökohteita on edes ollut, ne säästöt on jo tehty ennen tulevia uusia leikkauksia.</p> <p>Kokonaisuutena siis nämä askeleet eteenpäin eivät paikkaa hallituksen samaan aikaan taaksepäin ottamia askelia. Ammatillinen koulutus tarvitsee ja ansaitsee leikkauksien sijaan taloudellista vakautta ja riittäviä lisäresursseja tärkeän ja yhä haastavamman tehtävänsä hoitamiseen.</p> <p>Opetusministeri vastasi kirjoitukseemme — ja vastasimme takaisin: <a href="/fi/blog/27/koulutusko-erityissuojelussa/">Koulutusko erityissuojelussa?</a> Laajemman kuvan siitä, miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen, löydät kirjoituksesta <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">Koulutus on kunnan tärkein tehtävä</a>. Kaikki koulutuskirjoitukseni ovat <a href="/fi/category/opetus/">opetus-kategoriassa</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/22/yksi-askel-eteen-kaksi-taakse/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/21/vastuu-on-meidan-aikuisten/https://laurilavanti.fi/fi/blog/21/vastuu-on-meidan-aikuisten/Nuoret elävät kriisissä – ilmastonmuutos, pandemia, sodat. Vastuu paremmasta tulevaisuudesta on meillä aikuisilla, ei nuorilla.Sat, 05 Oct 2024 00:00:00 GMT<h2>Kriisien maailmassa kasvaminen</h2> <p>Finanssikriisi, korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, hyytynyt talouskasvu, valtion ja kuntien velkaantuminen, karkaavat asuntojen hinnat, laskeva koulutustaso, hiipuva syntyvyys ja heikko väestörakenne, nuorten kasvava väkivalta, raju kiusaaminen, turvattomuuden tunne, ilmastonmuutos, luontokato. 2000-luku, ja erityisesti 2020-luku, on ollut täynnä kriisejä ja huonoja uutisia. Ei ole mikään ihme, että moni nuori voi huonosti.</p> <p>Samaan aikaan Suomi on turvallisempi maa kuin koskaan. Ilmastonmuutos on yhä rajoitettavissa kahteen asteeseen. Luontokato on pysäytettävissä. Valtiontalouden tasapainottamiseen on yhä aikaa. Maahanmuutto on kasvamaan päin. Elintasomme on korkeampi kuin koskaan. Ja olemme tutkitusti maailman onnellisin kansa. Vaikka paljon pitää vielä tehdä, tilanne ei ole toivoton.</p> <h2>Mitä aikuisten vastuuseen kuuluu?</h2> <p>Yksi kaikkein tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia jälkikasvusta. Se tarkoittaa myös sitä, että meidän tulee jättää maailma parempaan kuntoon kuin missä sen saimme. Se kaikki lähtee siitä, millaista esimerkkiä lapsille ja nuorille näytämme. Mikäli aikuiset ovat toivottomia, mitä mahdollisuuksia nuorilla on? Samaan aikaan, mikäli me aikuiset emme ota nuorten huolenaiheita tosissamme ja näytä, että pyrimme tilannetta parantamaan, mitä toivoa nuorilla on?</p> <p>Kaikkein huolestuttavinta yleisessä keskustelussa on kuitenkin tällä hetkellä se, miten moni yksinkertaistaa nuorten oireilun vain nuorten huonoksi käytökseksi tai jopa nuorten omaksi syyksi. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin erittäin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Suurin vastuu heidän maailmansa suunnasta on meillä aikuisilla.</p> <p>Olen kirjoittanut lasten ja nuorten tulevaisuudesta lisää: <a href="/fi/blog/19/lapsista-saastaminen-ei-kannata/">lapsista säästämisen seurauksista</a>, <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">koulutuksesta kunnan tärkeimpänä tehtävänä</a> sekä <a href="/fi/blog/25/onnea-suomi/">Suomen tasa-arvoistumisesta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/21/vastuu-on-meidan-aikuisten/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/20/kuntavaalit-ja-aluevaalit-2025/https://laurilavanti.fi/fi/blog/20/kuntavaalit-ja-aluevaalit-2025/Olen ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa 2025. Tärkeintä minulle on lasten ja nuorten mahdollisuuksista huolehtiminen kasvavassa Kirkkonummessa.Wed, 25 Sep 2024 00:00:00 GMT<h2>Miksi olen ehdolla kuntavaaleissa 2025?</h2> <h3>💚 Kasvava ja kestävä Kirkkonummi</h3> <p>Olen ehdolla kuntavaaleissa Kirkkonummella 2025. Politiikassa minulle tärkeintä on huolehtia lasten ja nuorten mahdollisuuksista. Pohjana tälle toimii elinvoimainen kunta, johon tarvitaan yrittäjyyttä, työpaikkoja ja kulttuuria. Kaiken tämän pitäisi tapahtua luonnon sallimissa rajoissa. Koska kyse on yhteisistä rahoista, pitää päätöksenteon olla avointa, läpinäkyvää ja demokraattista.</p> <h3>💚 Växande och hållbart Kyrkslätt</h3> <p>Jag kandiderar till borgmästarposten i Kyrkslätts kommunval 2025. Det viktigaste för mig i politiken är att ta vara på barns och ungas möjligheter. Grunden för detta är en levande kommun, som behöver företagande, jobb och kultur. Allt detta bör ske inom de gränser som naturen tillåter. Eftersom det handlar om gemensamma pengar måste beslutsfattandet vara öppet, transparent och demokratiskt.</p> <p>Olen kirjoittanut vaaliteemoistani tarkemmin: <a href="/fi/blog/4/varhaiskasvatuksen-riittavyydesta-ei-saa-tinkia/">varhaiskasvatuksen riittävyydestä</a>, <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">koulutuksesta kunnan tärkeimpänä tehtävänä</a> sekä <a href="/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/">joukkoliikenteen kustannuskriisistä</a>.</p> <h3>💸 Rahoitus</h3> <p>Kampanjointi ei ole ilmaista. Olenkin säästänyt itse jo pidemmän aikaa näihin vaaleihin. Vaalibudjettini ja toteutuneet kulut löydätkin aina <a href="https://docs.google.com/spreadsheets/d/1EbjosG_npmIvh6F8Q8ZEDRdm5RsOIxK73Wg6SC7lHIg/edit?usp=sharing">täältä</a>. Mikäli haluat tukea kampanjaani, voit lahjoittaa <a href="https://vaalit.vihreat.fi/embed/ehdokas/?kieli=fi&#x26;vaali=kuntavaalit-2025&#x26;kunta=k257&#x26;ehdokas=lavanti-lauri-7479&#x26;valilehti=donate">täältä</a>. Jokainen euro auttaa, eikä mikään lahjoitus ole liian pieni.</p> <p>Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mitä rahalla saa:</p> <ul> <li>10 € saa nipun esitteitä</li> <li>27 € saa yhden kadunvarsikyltin</li> <li>100 € saa yhden mainoksen lehteen</li> </ul> <h2>Aluevaalit 2025</h2> <h3>💚 Kasvava ja kestävä Länsi-Uusimaa</h3> <p>Olen ehdolla aluevaaleissa Länsi-Uudellamaalla 2025. Sote-uudistuksen jäljiltä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueen vastuulle. Vaikka päätöksenteko siellä tapahtuukin koko alueen osalta, pitää myös Kirkkonummen olla edustettuna. Hyvinvointialueella päätetäänkin niin neuvoloista, koulujen oppilashuolloista kuin terveyskeskusten sijainneista, eikä sitä voi ohittaa, mikäli haluamme huolehtia siitä, että Kirkkonummi on elinvoimainen jatkossakin.</p> <h3>💚 Växande och hållbart Västra Nyland</h3> <p>Jag kandiderar till regionkontoret i Västra Nyland 2025. Efter socialreformen överfördes social- och hälsovården till välfärdsregionens ansvar. Även om beslutsfattande där sker för hela regionen ska Kyrkslätt också vara representerat. Välfärdsområdet beslutar om saker som barnhälsomottagningar, skolelevvård och lokalisering av vårdcentraler, och det går inte att bortse från om vi vill säkerställa att Kyrkslätt förblir levande i framtiden.</p> <h2>🔗 Linkkejä</h2> <h3>Vaalikoneet</h3> <p>Yksi eniten aikaa vievistä yksittäisistä asioista vaaleissa on vaalikoneiden täyttäminen. Alta löydätkin linkit kaikkiin vastauksiini eri koneissa.</p> <ul> <li>Vastaukseni Ylen kuntavaalikoneeseen <a href="https://vaalit.yle.fi/vaalikone/kuntavaalit2025/291/ehdokkaat/7291?language=fi">suomeksi</a>, <a href="https://vaalit.yle.fi/vaalikone/kuntavaalit2025/291/ehdokkaat/7291?language=sv">på svenska</a> tai <a href="https://vaalit.yle.fi/vaalikone/kuntavaalit2025/291/ehdokkaat/7291?language=en">in english</a></li> <li>Vastaukseni Ylen aluevaalikoneeseen <a href="https://vaalit.yle.fi/vaalikone/aluevaalit2025/271/ehdokkaat/7291?language=fi">suomeksi</a>, <a href="https://vaalit.yle.fi/vaalikone/aluevaalit2025/271/ehdokkaat/7291?language=sv">på svenska</a> tai <a href="https://vaalit.yle.fi/vaalikone/aluevaalit2025/271/ehdokkaat/7291?language=sv">in english</a></li> <li><a href="https://www.lansivayla.fi/vaalikone/#/101/kotikunta/257/ehdokkaat/9458">Vastaukseni</a> Länsiväylän kuntavaalikoneeseen</li> <li><a href="https://www.lansivayla.fi/vaalikone/#/100/kotikunta/257/ehdokkaat/9328">Vastaukseni</a> Länsiväylän aluevaalikoneeseen</li> </ul> <h3>Sitoumukseni</h3> <p>Vaaleissa useat eri järjestöt lähestyvät ehdokkaita erinäisten sitoumusten muodossa. Alta löydät allekirjoittamani sitoumukset.</p> <ul> <li><a href="https://seta.fi/ihmisoikeudet/vaalit-ja-kampanjat/kunta-ja-hyvinvointialuevaalit-2025/sitoutuneet-2025/entry/56953/">Sitoumukseni</a> ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen Setan sivuilla</li> <li>Lastensuojelun keskusliiton sitoumus <a href="https://www.lskl.fi/aanilapselle/anna-aani-lapselle-ehdokkaat-kuntavaaleissa-2025/">kuntavaaleissa</a> ja <a href="https://www.lskl.fi/aanilapselle/anna-aani-lapselle-ehdokkaat-aluevaaleissa-2025/">aluevaaleissa</a></li> <li>Suomen luonnonsuojeluliiton sitoumus lähimetsien suojelemiseksi <a href="https://www.sll.fi/opi-lisaa/metsat/kuntavaalit/?sortDirection=asc&#x26;municipality=kirkkonummi&#x26;political_party=vihrea-liitto">kuntavaaleissa</a></li> </ul> <h3>Muita linkkejä</h3> <ul> <li>Ehdokassivuni TEKin ehdokasgalleriassa <a href="https://www.tek.fi/fi/vaaliehdokas/lauri-lavanti">suomeksi</a>, <a href="https://www.tek.fi/sv/val-kandidat/lauri-lavanti">på svenska</a> ja <a href="https://www.tek.fi/en/election-candidate/lauri-lavanti">in english</a></li> </ul><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/20/kuntavaalit-ja-aluevaalit-2025/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/19/lapsista-saastaminen-ei-kannata/https://laurilavanti.fi/fi/blog/19/lapsista-saastaminen-ei-kannata/Hallitus suunnittelee säästöjä varhaiskasvatuksen suunnittelutyöhön. Todellisuudessa nämä säästöt siirtyvät vain kunnille ja asukkaille maksettaviksi.Wed, 21 Aug 2024 00:00:00 GMT<p>Petteri Orpon hallitus aikoo poistaa kunnilta velvoitteen tehdä kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman ja päiväkotikohtaiset yhdenvertaisuussuunnitelmat. Sekä Opetushallitus että Varhaiskasvatuksen opettajien liitto ovat kritisoineet näitä toimia. Kuntakohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien poiston opetusministeri Anders Adlercreutz kertoi perustuvan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) selvitykseen, mutta myös Karvi on kritisoinut kuntakohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien lakkauttamista. (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010581509.html">HS 30.7.2024</a>)</p> <h2>Mitkä ovat todelliset säästöt?</h2> <p>Hallituksen mukaan kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman tekemisestä luopumalla kunnat säästäisivät 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Se tarkoittaa alle 6 000 euroa säästöä vuosittain per kunta. Vertailuna todettakoon, että yksinään Kirkkonummi käyttää vuosittain <a href="https://kirkkonummi.fi/wp-content/uploads/2024/01/Kirkkonummen-kunta-Talousarvio-2024-KV.pdf#48">noin 28 miljoonaa euroa vuodessa varhaiskasvatukseen</a>.</p> <h2>Mitä käytännön haittoja suunnitelmien poistamisesta seuraa?</h2> <p>Mikäli kuntakohtaisista varhaiskasvatussuunnitelmista luovutaan, joutuu jokainen päiväkoti perustamaan oman toimintansa kansalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämä tarkoittaa lisää suunnittelutyötä päiväkotien henkilökunnalle. Kunnalliset varhaiskasvatussuunnitelmat toimivat myös työkaluna varhaiskasvatuksen laadun yhtenäistämiseen kunnan eri päiväkotien välillä, ja ne ovat myös tärkeä työkalu kunnassa sijaitsevien yksityisten päiväkotien, joita on noin 30% päiväkotipaikoista, laadun valvontaan.</p> <p>Päiväkotikohtaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien poistolla puolestaan hallitus arvioi säästettävän 44 000 euroa vuodessa koko maan osalta. Se tarkoittaa alle 200 euroa per kunta per vuosi.</p> <p>Yhdenvertaisuussuunnitelman on kuitenkin <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010598535.html">tärkeää olla päiväkotikohtainen</a>, sillä jokainen päiväkoti on erilainen niin lasten, vanhempien kuin työntekijöidenkin osalta. Pahimmillaan yhdenvertaisuustyön lopettaminen voisi johtaa siihen, ettei päiväkodissa osattaisi huomioida erilaisten lasten tarpeita, jonka sitten yhteiskunta maksaisi myöhemmässä vaiheessa kun lapset eivät pääse aloittamaan koulussa samalta viivalta.</p> <p>Kirkkonummi voi onneksi olla näissä asioissa hallitusta viisaampi, ja tehdä nämä suunnitelmat jatkossakin. Muut kunnat, joiden kanssa kilpailemme lapsiperheistä, tulevat varmasti niin toimimaan. Käytännössä tällä toimella hallituksen säästö onkin vain siirto budjetista toiseen, valtiolta kunnalle, laskun maksaa sama veronmaksaja joka tapauksessa.</p> <p>Olen kirjoittanut lisää varhaiskasvatuksesta: <a href="/fi/blog/1/kotihoidon-tuen-kuntalisa/">kotihoidon tuen kuntalisästä</a>, <a href="/fi/blog/3/varhaiskasvatuksen-kerhotoiminta/">varhaiskasvatuksen kerhotoiminnasta</a>, <a href="/fi/blog/4/varhaiskasvatuksen-riittavyydesta-ei-saa-tinkia/">varhaiskasvatuksen riittävyydestä</a> sekä <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">siitä miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/varhaiskasvatus/">varhaiskasvatusta käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/19/lapsista-saastaminen-ei-kannata/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/18/osuuskauppavaalit-koskettavat-meita-kaikkia/https://laurilavanti.fi/fi/blog/18/osuuskauppavaalit-koskettavat-meita-kaikkia/Varuboden-Oslan osuuskauppavaalit ovat nyt käynnissä. Äänestämällä vaikutat ihmisten työpaikkoihin, kulutuskäyttäytymiseen sekä lähipalveluihin.Thu, 04 Apr 2024 00:00:00 GMT<p>VBO:n osuuskauppavaalit kannattaa käydä äänestämässä — alle 20 prosentin äänestysprosentilla yksittäinen ääni vaikuttaa lopputulokseen poikkeuksellisen paljon. Nyt huhtikuussa käydään Varuboden-Oslan <a href="https://vbo.fi/vaalit/">osuuskauppavaalit</a>, joissa valitaan VBO:n edustajisto seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Edustajisto pääsee vaikuttamaan sekä VBO:n että laajemmin SOK:n toimintaan ja edustaa kaikkia asiakasomistajia osuuskaupan suuntaan.</p> <h2>Miksi osuuskauppa on erilainen kuin tavallinen kauppa?</h2> <p>Osuuskaupat ovat siitä erilaisia kauppoja, että osuuskuntina niiden tehtävä ei ole tuottaa osakkeenomistajille voittoa, kuten yritysten, vaan hankkia osuuskunnan jäsenille palveluita ja/tai tuotteita edullisesti. Varuboden-Oslan ja muiden SOK:n osuuskauppojen osalta se tarkoittaa ensisijaisesti elintarvikkeita. Varuboden-Osla voisi siis hyvin helpottaa asiakasomistajiensa tilannetta näinä tiukkoina aikoina, alentamalla entisestään elintarvikkeiden hintoja.</p> <p>Osuuskaupat vaikuttavat muillakin tavoilla paikallisesti. Ne ovat merkittäviä työnantajia, esimerkiksi VBO työllistää melkein 1000 henkilöä. VBO myös tukee paikallisia yrittäjiä, suosiessaan lähiruokaa. Osuuskauppa voi edistää terveellisiä ja kestäviä valintoja esimerkiksi hinnoittelulla. Lähikauppa voi tukea kylien elinvoimaisuutta kokoamalla useampia palveluita saman katon alle. Osuuskaupan edustajistossa on mahdollista vaikuttaa näihin ja moniin muihin asioihin!</p> <h2>Miten voit vaikuttaa äänestämällä?</h2> <p>Vaikka osuuskaupan edustajisto käyttää merkittävää valtaa, oli edellisissä vaaleissa äänestysprosentti alle 20. Näissä vaaleissa jokaisella äänellä on siis merkitystä, muistathan käyttää sen!</p> <p>Alle 20 prosentin äänestysprosentti tarkoittaa käytännössä, että murto-osa asiakasomistajista päättää koko edustajiston kokoonpanosta. VBO:lla on noin 80 000 asiakasomistajaa — jos äänestää alle viidennes, on lopputulos laskettavissa muutamilla tuhansilla äänillä. Toisin sanoen yksittäinen ehdokas voi tulla valituksi sadoilla äänillä. Tämä on poikkeuksellista missä tahansa vaaleissa: harvoin yksi ihminen pystyy noin helposti vaikuttamaan lopputulokseen. Osuuskauppavaalit ovat siinä mielessä hyvä muistutus siitä, että äänestäminen kannattaa aina.</p> <p>Lue lisää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksista ja Kirkkonummen tulevaisuudesta: <a href="/fi/blog/15/kunnan-pitaa-suunnitella-pitkajanteisesti/">miksi kunnan pitää suunnitella pitkäjänteisesti</a>, <a href="/fi/blog/21/vastuu-on-meidan-aikuisten/">vastuu on meidän aikuisten</a> sekä <a href="/fi/blog/17/luontomme-on-valttimme-vuodesta-toiseen/">luontomme on valttimme vuodesta toiseen</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/18/osuuskauppavaalit-koskettavat-meita-kaikkia/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/17/luontomme-on-valttimme-vuodesta-toiseen/https://laurilavanti.fi/fi/blog/17/luontomme-on-valttimme-vuodesta-toiseen/Kirkkonummen tärkeimpiä vetovoimia on meidän luontomme. Nyt alkanut osallistava budjetointi on sen jälleen osoittanut – luonto kuuluu meille kaikille.Wed, 31 Jan 2024 00:00:00 GMT<p>Lähiluonto on Kirkkonummen tärkein vetovoimatekijä — ja kunnan päätösten on heijastettava sitä joka kerta, kun kaavoitetaan tai budjeteoidaan.</p> <h2>Mitä osallistava budjetointi kertoo kuntalaisista?</h2> <p>Kirkkonummella on alkanut osallistavan budjetoinnin äänestys ja siinä näkyy jälleen kerran se, että lähiluonto on yksi tärkeimmistä asioista kuntalaisille. Käytännön esimerkki tästä on Kirkkolaaksonpuisto ja keskusurheilupuisto, joita on viime vuosina laitettu kattavasti uuteen kuntoon, avoimiksi nurmialueiksi muovitetuilla leikkipaikoilla. Osallistuvan budjetoinnin ideoista 15 oli erilaisia keinoja lisätä alueelle puustoa, pensaita, kukkia tai muuta luontoa. <a href="https://kirkkonummi.fi/wp-content/uploads/2024/01/OSBU-ideataulukko-1.pdf">Kaiken kaikkiaan lähes puolet ehdotuksista</a> liittyy lähiluonnon parantamiseen tai luonnossa liikkumiseen.</p> <h2>Mitä metsästrategian kysely osoitti?</h2> <p>Sama oli nähtävissä kun kunta teetti kyselyn uudesta metsästrategiasta ja vastaajista 90% oli sitä mieltä, että luonnon virkistysarvot ovat tärkeämpiä kuin siitä mahdollisesti saatavat tulos. Sama toistui myös avoimissa kommenteissa. Metsien osalta toivotaan ensisijaisesti suojelua ja virkistyskäyttöä. Yksi hieno esimerkki oli ajatus siitä, että Kirkkonummella voisi olla joku päivä ikimetsää. Kuvitelkaa, jos sellaista nähdäkseen ei tarvitsisi mennä Itä-Suomeen, vaan riittäisi puolen tunnin junamatka Suomen pääkaupungista.</p> <p>Sama on usein havaittavissa kun keskustelee kuntaan muuttaneiden kanssa; tänne muutetaan, koska halutaan asua lähellä luontoa, mutta silti lähellä töitä ja palveluita. Sama todetaan hyvin myös <a href="https://kirkkonummi.fi/wp-content/uploads/files/62022efec91058c3460002d2/Kuntastrategia_2022-2023.pdf#page=10">Kirkkonummen kuntastrategiassa</a>, jossa ensimmäinen tekijä strategian onnistumiselle on “Luonnonläheisyys on lumovoimatekijämme”. Ja kuten sekä metsästrategian kyselystä että osallistavan budjetoinnin ideoista taas nähdään, se on yhä tärkeimpiä asioita kunnassamme.</p> <h2>Miten luonto näkyy kunnan päätöksenteossa?</h2> <p>Tässä on nyt kunnalle kaksi selkeää kehityskohdetta, metsämme ja Kirkkolaaksonpuisto, sekä selvä viesti siitä, että kuntastrategiassa on ykköstekijämme tunnistettu oikein. Nyt lähiluonnosta pitääkin muistaa pitää huolta kaikessa kunnan päätöksenteossa.</p> <p>Lähiluonnosta ja kaavoituksesta olen kirjoittanut lisää: <a href="/fi/blog/12/lahiluontoa-pitaa-vaalia/">lähiluonnon vaalimisesta koulujen ja päiväkotien lähellä</a>, <a href="/fi/blog/35/kasvava-kunta-tarvitsee-elinvoimaisen-keskustan/">kasvavan kunnan tarpeesta elinvoimaiselle keskustalle</a> sekä <a href="/fi/blog/56/lahteela-yhteinen-helmi-kirkkonummen-rannikolla/">Lähteelän hankinnasta yhteiseksi rannikkoalueeksi</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/17/luontomme-on-valttimme-vuodesta-toiseen/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/16/uusi-vuosi-tuttu-talvikunnossapito/https://laurilavanti.fi/fi/blog/16/uusi-vuosi-tuttu-talvikunnossapito/Kirkkonummen talvikunnossapito on jälleen osoittautunut yhtä huonoksi kuin ennenkin. Asiat voisivat olla toisin, jos päättäisimme tavoitella laatua.Sat, 20 Jan 2024 00:00:00 GMT<p>Kirkkonummen talvikunnossapito on jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta riittämätöntä — ja sama ongelma toistuu vuodesta toiseen. Nyt kun ollaan jo pitkällä talvessa, pääsee taas huomaamaan, miten erilainen kunta Kirkkonummi on talvella kuin kolmena muuna vuodenaikana. Talvisin täällä liikkuminen on nimittäin monin verroin vaikeampaa, ellei suorastaan mahdotonta.</p> <h2>Millainen tilanne tänä talvena on ollut?</h2> <p>Tänä talvena kunnossapito toimi alkuun kohtuullisesti, kunnes ensimmäiset suojasäät tulivat juuri ennen joulua. Tässä kohtaa päästiin ensin nauttimaan paksusta kerroksesta loskaa, joka sittemmin päästettiin jäätymään epätasaisemmaksi alustaksi kuin Helsingin mukulakivikadut. Parhaillaan oli jopa kokonaisia päiviä, kun edes keskustan lähialueilla ei oltu aurattu autoteitä.</p> <p>Jalankulkijoille se olikin vain alkusoittoa. Sen jälkeen on nähty niin monta päivää aurausta odottaneet kevyen liikenteen väylät; hetkessä jään läpi sulaneet hiekoitukset; autotieltä auratut lisänietokset; risteyksissä odottavat lumivallit; olemattoman kapeiksi auratut tiet kuin tiet, jotka muistuttavat enemmän perunapeltoja kuin liikkumiseen tehtyjä reittejä. Työntele siinä sitten lasta rattaissa päiväunille, kun hän saa kävelystä todennäköisemmin aivotärähdyksen kuin riittävän levon.</p> <h2>Miten asiat voisivat olla toisin?</h2> <p>Asiat voisivat olla myös toisin. Esimerkiksi Oulussa, <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Oulu">jossa muuten asutaan väljemmin</a> kuin <a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kirkkonummi">meillä</a>, annetaan kevyelle liikenteelle paljon suurempi prioriteetti ja se näkyykin paikallisten liikkumisessa. Ja vaikka tavoitteena ei olisi suurempi arkiliikunnan määrä, pitäisi minimitason olla siinä, että tiheimmin asutuilla alueilla pystyisi jokainen kulkemaan ilman autoa.</p> <p>Mitä jos ensi talvena kokeiltaisiin miltä tuntuu, kun talvikunnossapitoon panostetaan riittävästi?</p> <p>Liikenteestä ja infrastruktuurista olen kirjoittanut lisää: <a href="/fi/blog/13/ennen-oli-paremmin/">pyöräilyn ja kevyen liikenteen infrastruktuurista</a> sekä <a href="/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/">joukkoliikenteen kustannuskriisistä</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/liikenne/">liikennettä käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/16/uusi-vuosi-tuttu-talvikunnossapito/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/15/kunnan-pitaa-suunnitella-pitkajanteisesti/https://laurilavanti.fi/fi/blog/15/kunnan-pitaa-suunnitella-pitkajanteisesti/Kunnan on suunniteltava pitkäjänteisesti. Lyhytnäköiset päätökset johtavat lisäkustannuksiin ja heikompiin palveluihin asukkaille.Mon, 25 Sep 2023 00:00:00 GMT<p>Kunnan päätösten vaikutukset näkyvät vuosikymmenien päähän — siksi palveluverkkoa pitää kehittää pitkäjänteisesti eikä vain reagoida yksittäisiin kiistoihin. Kirkkonummen palveluverkkoselvitys on puhuttanut julkaisemisensa jälkeen paljon. Sen jälkeen kun siitä uutisoitiin <a href="https://www.kirkkonummensanomat.fi/neo/?app=NeoDirect&#x26;com=6/159/71836/622fdf4494">Kirkkonummen Sanomissa</a>, on erityisesti mainintaan Laajakallion koulusta <a href="https://www.kirkkonummensanomat.fi/neo/?app=NeoDirect&#x26;com=6/159/71868/3fb19c66e4">kiinnitetty huomiota</a>. Nyt koulun säilyttämisen puolesta on tehty myös <a href="https://www.adressit.com/laajakallion_koulu_sailytettava">adressi</a>, joka kerää nimiä hyvää vauhtia.</p> <h2>Miksi pitkäjänteinen suunnittelu on tärkeää?</h2> <p>Itsessään selvityksen tekeminen on loistava asia. Kun kunnassa tehdään päätöksiä eri alueiden kaavoista tai kiinteistöjen hankkimisesta ja kunnostamisesta, päätökset vaikuttavat kunnan toimintaan vuosikymmeniä. Mikäli päätösten vaikutuksia ei arvioida, ei voida tietää vievätkö ne kuntaa haluttuun suuntaan. Kunta pystyy kuitenkin omilla toimillaan vaikuttamaan mitä enimmissä määrin sekä siihen, kuinka paljon ihmisiä alueella asuu sekä siihen millaisia, ja miten paljon, palveluita asukkaille on tarjolla.</p> <h2>Millaista Kirkkonummea haluamme rakentaa?</h2> <p>Selvityksessä olevat toimenpide-ehdotukset perustuvat erilaisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuuskuviin, skenaarioihin. Esimerkiksi Laajakallion koulun muuntaminen isommaksi päiväkodiksi perustuu hyvältä vaikuttaviin <a href="https://www.kirkkonummi.fi/library/files/650309c8c9105862e80008d9/Kirkkonummi_palveluverkkoselvitys_2023.pdf#page=21">skenaarioihin</a>, joissa Keskustan alueen lapsimäärät kasvavat seuraavan 20 vuoden aikana. Vaikuttaisikin siltä, että toimenpide-ehdotusten pohjana on se, että päiväkodeista loppuu kapasiteetti ja kouluissa sitä riittäisi ilman Laajakallion koulua. Toki lapsiperheet usein myös tarkastelevat asuinaluetta valitessaan alueen palveluita, kuten kouluja ja päiväkoteja, jolloin koulun lakkauttaminen saattaisi katkaista hyvän väestökasvun.</p> <p>Nyt onkin oiva tilaisuus kunnan päättäjille näyttää, haluammeko rakentaa Kirkkonummea, jossa kaikki on isoa ja keskitettyä vai haluammeko enemmän Laajakallion ja Sundsbergin kaltaisia pienempiä kyliä. Itse olen aina mieltänyt kylämäisyyden vahvuudeksemme.</p> <p>Olen kirjoittanut kunnan pitkäjänteisestä kehittämisestä lisää: <a href="/fi/blog/35/kasvava-kunta-tarvitsee-elinvoimaisen-keskustan/">kasvavan kunnan tarpeesta elinvoimaiselle keskustalle</a>, <a href="/fi/blog/49/sivistyksen-talo-lyyra-avaa-uusia-mahdollisuuksia-ja-nayttaa-suuntaa/">sivistyksen talo Lyyran mahdollisuuksista</a> sekä <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">siitä miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/15/kunnan-pitaa-suunnitella-pitkajanteisesti/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/14/puheilla-muovaamme-todellisuutta/https://laurilavanti.fi/fi/blog/14/puheilla-muovaamme-todellisuutta/Rasismitiedonanto on tärkeä askel. Sanavalinnoilla on merkitystä – puheella muovaamme todellisuutta ja suhtautumistamme erilaisuuteen.Thu, 07 Sep 2023 00:00:00 GMT<p>Rasismia ei voida torjua kieltämällä pelkät seuraukset — tarvitaan puuttumista juurisyihin, ja se alkaa kielestä. Valtioneuvoston <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165110/VN_tiedonanto_31082023.pdf">tiedonanto</a> yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, eli tuttavallisemmin rasismitiedonanto, on tärkeä askel yhteiskuntamme suhtautumisessa rasismiin. Kuten tiedonannossa todetaan, on meillä ongelmia rakenteellisen rasismin ja syrjinnän kanssa, eikä niiden kieltäminen edesauta niiden korjaamista.</p> <h2>Miksi juurisyihin pitää puuttua?</h2> <p>Kun rasismia lähdetään nyt torjumaan ja sen vastaisia toimia toteuttamaan, on tärkeää muistaa tarttua rasismin juurisyihin eikä pelkkiin seurauksiin. Mikäli keskitymme vain rikoslain päivittämiseen ja asioiden kieltämiseen, ei rasismi tule juurikaan vähenemään. Toki rasismi ei todennäköisesti ole täysin poistettavissa oleva ongelma, mutta paljon voimme sen suhteen asioita parantaa.</p> <blockquote> <p>Ja kuten talousasiantuntijat osaavat kertoa, me tarvitsemme merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.</p> </blockquote> <h2>Mitä antirasismi käytännössä tarkoittaa?</h2> <p>Rasismin torjuminen, eli antirasismi, on siitä hyödyllistä, että se auttaa sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia, oli sitten kyse turvapaikanhakijoista tai työn perässä muuttaneista. Sitä mukaa kun rasismi vähenee, vähenee heidän kokemansa toiseus ja syrjäytyminen ja helpottuu meidän kaikkien osalta kotoutumiseen liittyvistä ongelmista puhuminen. Onkin hienoa, että uusi hallitus tarttuu tähän <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-808-0">jo viime kaudella aloitettuun työhön</a>! Vaikkakin vasta suuren julkisen paineen jälkeen. Ja kuten talousasiantuntijat osaavat kertoa, me tarvitsemme merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.</p> <p>Rasismi ja siihen liittyvät puheet voivat myös konkreettisesti vaarantaa turvallisuutemme. Tästä esimerkkinä KRP:n äärioikeistolaiseksi määrittelemä väestönvaihtoteoria on johtanut siihen, että Lahdessa on nyt <a href="https://yle.fi/a/74-20047833">terrorismi epäily</a>, jossa epäillyt ovat varautuneet aseellisesti väestönvaihdon vastustamiseen.</p> <p>Seuratkaamme valtioneuvoston esimerkkiä kohti rasismista vapaata Kirkkonummea.</p> <p>Olen kirjoittanut maahanmuuttokeskustelusta laajemmin: <a href="/fi/blog/23/maahanmuuttokeskustelusta/">maahanmuuttokeskustelusta yleisesti</a> sekä <a href="/fi/blog/42/myytteja-maahanmuutosta/">maahanmuuton neljästä sitkeimmästä myytistä</a>. Sanat merkitsevät myös siinä, miten kunta viestii arvoistaan: <a href="/fi/blog/55/kirkkonummi-sanoo-sina-kuulut-tanne/">Kirkkonummi sanoo kaikille: sinä kuulut tänne</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/14/puheilla-muovaamme-todellisuutta/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/13/ennen-oli-paremmin/https://laurilavanti.fi/fi/blog/13/ennen-oli-paremmin/Siis kevyelle liikenteelle eli jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Mitä jos emme rakentaisikaan yhteiskuntaa yksityisautoilun ehdolla?Fri, 16 Sep 2022 00:00:00 GMT<p>Kirkkonummen liikenneinfra on rakennettu yksityisautoilun ehdoilla — ja se haittaa jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja lapsiperheitä eniten. Siis kevyelle liikenteelle eli esimerkiksi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Nykyään autoilu tuntuu keskeisemmältä ja keskeisemmältä osalta elämäämme, ja sillä perustellaan jo <a href="https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4795644">asuntojen kaupaksi menoa</a>. Moneen ongelmaan tarjotaan ratkaisuksi autoa, vaikka se on usein jopa osasyy ongelman muodostumiseen. Entä jos miettisimmekin ratkaisuja hieman toisesta kulmasta?</p> <h2>Onko auto pakollinen työmatkalle?</h2> <p>Ensimmäinen ja myös yleisin syy matkustamiseen minnekään on mennä töihin. <a href="https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/tyomatkapendelointi_paakaupunkiseudulla_2020.pdf#page=4">Reilu 60%</a> kunnan työssäkäyvistä käykin pääkaupunkiseudulla töissä ja heistä lähes <a href="https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/tyomatkapendelointi_paakaupunkiseudulla_2020.pdf#page=6">puolet Espoossa</a>. Töihin on tietenkin pakko päästä, mutta auton ei tarvitse olla kaikille ensisijainen kulkuneuvo. Espooseen esimerkiksi <a href="https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/tyomatkat-ovat-pidentyneet-mutta-puolet-on-hyvin-pyorailtavissa/">voisi mennä pyörällä</a>, vaikka ympäri vuoden, kunhan infra on kunnossa. Tätä on jo <a href="https://oulu.com/elama/liikkuminen/pyoraily/">Oulussa hyvällä menestyksellä tehty</a>, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-7243280">eikä se olisi Kirkkonummellakaan mahdottomuus</a>. Toinen vaihtoehto olisi julkinen liikenne, jossa kärsitään eräänlaisesta noidankehästä. Kun bussi- tai junamatkat eivät osu juuri oikein omalle kohdalle, kulkee herkemmin omalla autolla, ja kun <a href="https://hslfi.azureedge.net/globalassets/hsl/tutkimukset/matkustajamaarat/matkustajamaarat_1.1._31.7.2022.pdf">useampi</a> kulkee omalla autolla, muuttuu julkinen liikenne vähemmän kannattavaksi ja sitä karsitaan.</p> <h2>Mitä jos lähipalvelut olisivat oikeasti lähellä?</h2> <p>Lapsiperheille toinen lisätarve liikkumiselle on lasten harrastukset. Varsinkin, kun lapset pitää ensin saada koulun jälkeen kotiin ja myöhemmin illalla kuljetettua harrastuksiin ja takaisin. Mutta jos harrastukset olisivatkin koulupäivän yhteydessä, esimerkiksi koulun jälkeen samalla alueella, vähenisi kuljetusten tarve reippaasti.</p> <blockquote> <p>Erityisesti päiväkoti-ikäisiä lapsia pitää kuljettaa päiväkotiin ja takaisin eikä heitä voi lähettää yksin matkaan.</p> </blockquote> <p>Josta päästäänkin seuraavaan lapsiperheiden liikkumisen tarpeeseen eli koulu- ja päiväkotikuljetuksiin. Vaikka kunnan kannalta pienempien <a href="https://www.kirkkonummensanomat.fi/neo/?app=NeoDirect&#x26;com=6/159/26736/cb210359b6">koulujen</a> ja <a href="https://www.kirkkonummi.fi/jolkbyn-paivakoti-suljetaan-tammikuussa">päiväkotien</a> <a href="/fi/blog/4/varhaiskasvatuksen-riittavyydesta-ei-saa-tinkia/">sulkeminen</a> ja oppilaitosten keskittäminen olisikin kannattavaa, se ei helpota lapsiperheiden arkea. Erityisesti päiväkoti-ikäisiä lapsia pitää kuljettaa päiväkotiin ja takaisin eikä heitä voi lähettää yksin matkaan. Mitä lyhyemmät kuljetusmatkat ovat, sitä korkeampi kynnys sinne on mennä autolla, jolloin myös vältytään <a href="https://www.kirkkonummi.fi/jokirinteen-oppimiskeskuksen-liikennejarjestelyt-13-alkaen-tavoitteena-turvallinen-koulutie-ja-ruuhkien-valttaminen">saattoliikenteen</a><a href="https://twitter.com/harrivaarala/status/1557346310226853893"> ongelmilta</a>.</p> <h2>Kaupunkikeskustat ja liikkumisen kustannukset</h2> <p>Kirkkonummellakin on keskustan alue muuttunut vuosien varrella merkittävästi ja <a href="https://www.kirkkonummi.fi/library/files/5f9144e1c910580db8001004/Hankekortti_Tallinm_en_asemakaava.pdf">muuttuu edelleen</a>. Pysäköintimahdollisuuksia on tullut lisää, mutta samaan aikaan useampi kauppa on suljettu kuin avattu. <a href="https://www.bbc.com/future/article/20191011-what-happens-when-a-city-bans-car-from-its-streets">Samaan</a> <a href="http://www.copenhagenize.com/2017/06/bicycle-superhighways-in-copenhagen.html">aikaan</a><a href="https://www.businessinsider.com/cities-going-car-free-ban-2018-12?op=1&#x26;r=US&#x26;IR=T"> maailmalla</a> <a href="https://twitter.com/jonburkeUK/status/1566861061784993793?s=20&#x26;t=hTzbNyg6S2YtvrdfX1Ib5Q">siirrytään</a><a href="https://news.yahoo.com/european-cities-look-to-phase-out-cars-in-transportation-revolution-213150583.html"> enemmän</a> ja enemmän <a href="https://twitter.com/harrivaarala/status/1557229447648264192">autottomiin</a> keskusta-alueisiin ja myös suomalaisissa tutkimuksissa todetaan, että <a href="https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/4392447">pyöräilijät ja jalankulkijat tuovat kivijalkaliikkeisiin enemmän rahaa kuin autolla liikkuvat</a>. Mitä jos ydinkeskustassakin sovellettaisiin enemmän samanlaista ajatusmaailmaa? Miltä Kirkkonummen keskusta sen jälkeen näyttäisi?</p> <blockquote> <p>Liikkumattomuuden arvioidut kustannukset valtiolle ovat 3,2 - 7,5 miljardia euroa vuodessa.</p> </blockquote> <p><a href="https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut/valtakunnallinen-henkiloliikennetutkimus?toggle=Yleiskuva%20suomalaisten%20liikkumisesta&#x26;toggle=Ty%C3%B6matkat&#x26;toggle=Liikkuminen%20eri%20el%C3%A4m%C3%A4ntilanteissa&#x26;toggle=Liikkumisen%20erot%20eri%20puolilla%20Suomea">Viimeisimmän henkilöliikennetutkimuksen</a> mukaan jo alle 3 kilometrin matkoilla auto on ensisijainen kulkuneuvo. Sama toistuu matka-ajan perusteella alle 10 minuutin matkoilla. Samanaikaisesti <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163848/LVM_2022_2.pdf">Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksen</a> mukaan liikkumattomuuden arvioidut kustannukset valtiolle ovat 3,2 - 7,5 miljardia euroa vuodessa. <a href="https://www.kirkkonummi.fi/jokirinteen-oppimiskeskuksen-liikennejarjestelyt-13-alkaen-tavoitteena-turvallinen-koulutie-ja-ruuhkien-valttaminen">Pyöräilyn ja jalankulun</a><a href="https://www.is.fi/terveys/art-2000007930322.html"> merkitys</a> <a href="https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000007721840.html">terveydelle</a> onkin valtava ja vaikka autoilu tuokin suuren vapauden liikkumiseen, se voi myös olla <a href="https://www.viisykkonen.fi/uutiset/mittauksessa-oli-paikkoja-joissa-l%C3%A4hes-kaikki-ajoivat-ylinopeutta-%E2%80%93-t%C3%A4ss%C3%A4-kirkkonummen-10">vaarallista</a><a href="https://www.viisykkonen.fi/uutiset/kirkkonummen-tiet-houkuttavat-py%C3%B6r%C3%A4ilij%C3%B6it%C3%A4-espoosta-%E2%80%93-%E2%80%9Djoskus-tullut-pissapojasta-suihku">kevyelle</a><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mies-ajoi-kuudenkympin-alueella-lahes-kahtasataa-kirkkonummella-poliisi-jonkinmoinen-kisailutilanne/8168152#gs.azspqh">liikenteelle</a>, <a href="https://www.viisykkonen.fi/uutiset/porschen-matka-p%C3%A4%C3%A4tyi-pellolle-porkkalantiell%C3%A4-%E2%80%93-tien-vakik%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t-ovat-peloissaan-ja">kuten</a> kuka <a href="https://poliisi.fi/-/poliisi-on-tavoittanut-kirkkonummella-kovaa-ylinopeutta-ajaneen-henkilon">vain</a> <a href="https://www.viisykkonen.fi/uutiset/vauhtibaana-porkkalaan-houkuttelee-yh%C3%A4-kaahareita-%E2%80%93-poliisi-mittasi-nopeudeksi-l%C3%A4hes-150-kmh">Porkkalanniemessä</a> kävellyt <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006528602.html">tai</a> pyöräillyt <a href="https://www.viisykkonen.fi/uutiset/poliisi-tavoitti-hurjastelleen-mottoripy%C3%B6r%C3%A4n-kuljettajan-%E2%80%93-ilmeni-ett%C3%A4-ik%C3%A4%C3%A4-vasta-alle-15">voi</a> oman kokemuksensa <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mersukaksikon-kilvanajo-paattyi-poliisin-haaviin-kirkkonummella-ohitteli-muuta-liikennetta-lahes-kahtasataa/7556254#gs.azsq46">perusteella</a><a href="https://www.viisykkonen.fi/uutiset/kev%C3%A4%C3%A4n-koittaessa-poliisi-otti-moottoripy%C3%B6r%C3%A4t-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-%E2%80%93-isoja-ylinopeuksia-mitattiin"> todeta</a>.</p> <p>Kultaista keskitietä odotellessa, yritetään kaikki olla hieman <a href="https://www.is.fi/menaiset/ilmiot/art-2000008547453.html">vähemmän kiireisiä</a> ja varata aikaa myös itse matkalle.</p> <p>Joukkoliikenteestä ja infrastruktuurista olen kirjoittanut lisää: <a href="/fi/blog/41/joukkoliikenne-ei-voi-kallistua-loputtomiin/">joukkoliikenteen kustannuskriisistä</a>, <a href="/fi/blog/46/aanestin-lansiradan-puolesta/">Länsirata-äänestyksestäni</a> sekä <a href="/fi/blog/16/uusi-vuosi-tuttu-talvikunnossapito/">talvikunnossapidon ongelmista</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/liikenne/">liikennettä käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/13/ennen-oli-paremmin/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/12/lahiluontoa-pitaa-vaalia/https://laurilavanti.fi/fi/blog/12/lahiluontoa-pitaa-vaalia/Jokaista metsää ei tarvitse kaataa. Varsinkaan aktiivisessa käytössä oleva lähiluonto tulee säilyttää ja se on tärkeä osa kuntaamme.Sat, 21 May 2022 00:00:00 GMT<p>Keijukaispuiston metsä on lähiluontoa, jota ei pidä kaataa — lähialueen koulu ja päiväkoti käyttävät sitä lähes päivittäin, eikä lähistöltä löydy vastaavaa korvaavaa aluetta.</p> <h2>Mitä Keijukaispuistossa tapahtuu?</h2> <p><a href="https://www.kirkkonummi.fi/kaavoitusohjelma-2021-2025">Kirkkonummen kaavoitusohjelmasta</a> löytyy hankekortti nimeltään <a href="https://www.kirkkonummi.fi/library/files/5f91436ec910580db8000f01/Hankekortti_Keijukaispuisto.pdf">Keijukaispuisto</a>. Alue sijaitsee <a href="https://www.kirkkonummi.fi/laajakallion-koulu-1">Laajakallion koulun</a> ja matonpesupaikan välillä. Hankekortissa alueen rakentamista perustellaan lausein "Puiston käyttö virkistykseen on vähäistä" ja "Alueen lähistöllä sijaitsevat hyvät ulko- ja virkistysmahdollisuudet". Pieni ja harmittoman näköinen kaavoitusalue on kuitenkin kokoaan tärkeämpi.</p> <h2>Miksi tämä metsä on erityisen arvokas?</h2> <p>Laajakallion koulu ja <a href="https://www.kirkkonummi.fi/laajakallion-paivakoti">päiväkoti</a> retkeilevät metsässä lähes päivittäin. Metsään on myös tehty <a href="https://www.adressit.com/keijupuisto_pitaa_sailyttaa_ennallaan">luontopolku ja ulkoluokkahuone</a>. On hienoa, että päiväkodissa ja koulussa pystytään tutustuttamaan lapsia luontoon ja siellä kasvaviin kasveihin. Laajakallion päiväkoti on lisäksi erikoistunut ympäristökasvatukseen. Olen itsekin käynyt luontopolulla perheeni kanssa, ja lapsista se onkin erittäin mielenkiintoinen. Väitän siis, ettei puiston käyttö todellakaan ole vähäistä.</p> <p>Laajakallion alueella yleisesti on kaadettu melkein kaikki metsäalueet, erityisesti kallion itäpuolelta, jossa Keijukaispuistokin sijaitsee. Vaikka Heikkilän alueen metsät ovatkin suhteellisen lähellä, sinne on kaavoitettu paljon asuinrakentamista lähivuosille, eikä sinnekään oletettavasti suurempia metsiä jää. Kuitenkaan, mikään muu metsä ei ole koululle ja päiväkodille yhtä saavutettavissa, eikä voi nykyistä korvata.</p> <h2>Täytyykö jokainen metsä kaataa?</h2> <p>Kirkkonummi on pinta-alaltaan <a href="https://www.kirkkonummi.fi/tietoa-kunnasta">suuri</a> paikkakunta. Vaikka asutusta kannattaa rakentaa hyvien yhteyksien, kuten juna-radan, varrelle, ei kaikkea metsää silti tarvitse kaataa. Kyselyissä kuntalaisille lähiluonto ja metsät nousevat toistuvasti yhdeksi <a href="https://www.kirkkonummi.fi/library/files/5a65df6cc91058a60300161b/2017_Kirkkonummen_Kuntalaisbarometri__2.pdf#146">suurimmista</a> vetovoimistamme. Mitä jos huolehtisimme siitä, että lähiluontoa löytyy myös jatkossa?</p> <p>Tämä tieto ei voi olla irrallaan kaavoituspäätöksistä. Jos lähiluonto on se syy, miksi ihmiset valitsevat Kirkkonummen, on johdonmukaista suojella sitä myös silloin, kun yksittäinen hanke tuntuu pieneltä. Kerran kaadettu metsä ei kasva takaisin vuosikymmeniin. Keijukaispuiston kokoinen pala voi tuntua marginaaliselta, mutta se on osa isompaa kaavaa: minkälainen kunta haluamme olla?</p> <p>Olen kirjoittanut lähiluonnosta ja kaavoituksesta lisää: <a href="/fi/blog/17/luontomme-on-valttimme-vuodesta-toiseen/">luontomme on valttimme vuodesta toiseen</a>, <a href="/fi/blog/35/kasvava-kunta-tarvitsee-elinvoimaisen-keskustan/">kasvavan kunnan tarpeesta elinvoimaiselle keskustalle</a> sekä <a href="/fi/blog/56/lahteela-yhteinen-helmi-kirkkonummen-rannikolla/">Lähteelästä — Kirkkonummen rannikon yhteisestä helmestä</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/12/lahiluontoa-pitaa-vaalia/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/11/terveys-kuuluu-kaikille/https://laurilavanti.fi/fi/blog/11/terveys-kuuluu-kaikille/Poistamalla sote-asiakasmaksut säästetään byrokratiassa, hoidetaan ongelmat ennen kuin ne kasvavat ja varmistetaan, ettei kukaan jää hoidotta.Wed, 19 Jan 2022 00:00:00 GMT<p>Yksi käytännön asia mistä tulevat aluevaltuustot päättävät, on <a href="https://stm.fi/asiakasmaksulain-uudistus">sote-palveluiden asiakasmaksut</a>. Yleensä asiakasmaksuja käytetäänkin talouden sopeuttamiseen, sillä sitä kautta saadaan helposti lisää tuloja palvelun järjestäjälle. Ne ovat kuitenkin myös eriarvoistavia ja nostavat pitkässä juoksussa menoja.</p> <h2>Miksi asiakasmaksut ovat ongelma?</h2> <p>Maksut eivät yleensä julkisella puolella ole kovin suuria, jos niitä vertaa yksityiseen terveydenhuoltoon. Esimerkiksi <a href="https://stm.fi/terveydenhuollon-maksut">lääkärikäynti saa julkisella maksaa enintään noin 20 euroa</a>, kun taas yksityisellä lääkärikäynnin hinta <a href="https://www.pihlajalinna.fi/yleista/hinnastot/laakareiden-vastaanottojen-hinnasto">alkaa</a> helposti <a href="https://www.mehilainen.fi/tietoa-asiakkaalle/hinnastot">50</a>-[<a href="https://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Hinnasto/">70</a> eurosta. Palvelumaksuissa pitää kuitenkin ottaa huomioon se, että erityisen paljon <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008493046.html">julkisia sote-palveluja käyttävät ne, jotka ovat taloudellisesti heikoimmassa asemassa</a>. Esimerkiksi <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008520346.html">meillä Länsi-Uudellamaalla asuu yli 40 000 pienituloista</a>. Jokainen käynti, joka jää väliin taloudellisista syistä, johtaa pahimmillaan huomattavasti kalliimpaan erikoissairaanhoidon tarpeeseen. Lisäksi jokaiseen maksuun sisältyy oikeus oikaisuvaatimukseen, joita sitten Perusturvajaostossa käsittelemme usean hengen voimin.</p> <h2>Mitä asiakasmaksujen poistaminen tuottaisi?</h2> <p>Poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut, säästämme byrokratiassa. Lisäksi pääsemme hoitamaan ongelmia ennen kuin niistä tulee merkittäviä. Ja tärkeimpänä varmistamme, ettei kukaan jää ilman hoitoa taloudellisista syistä.</p> <p>Kuka hyötyisi eniten? THL:n tutkimusten mukaan noin joka kymmenes suomalainen on jättänyt lääkärissä käymättä kustannusten takia. Pienituloisilla ja pitkäaikaissairailla osuus on selvästi suurempi. Juuri nämä ihmiset ovat niitä, jotka useimmin tarvitsisivat apua — ja joille se tulee kalleimmaksi, jos hoitoa lykätään. Asiakasmaksujen poisto ei siis ole vain periaatekysymys, se on myös taloudellisesti viisaampaa kuin antaa pienten ongelmien kasvaa suuriksi.</p> <p>Pidetään huolta meistä kaikista!</p> <p>Olen kirjoittanut sote-uudistuksesta laajemmin: <a href="/fi/blog/10/sote-on-hyvinvointiyhteiskunnan-kulmakivi/">soten merkityksestä hyvinvointiyhteiskunnalle</a>, <a href="/fi/blog/9/mita-jos-terveyskeskusta-ei-olisikaan/">mitä tapahtuisi ilman terveyskeskusta</a> sekä <a href="/fi/blog/21/vastuu-on-meidan-aikuisten/">aikuisten vastuusta antaa nuorille parempi tulevaisuus</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/11/terveys-kuuluu-kaikille/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/10/sote-on-hyvinvointiyhteiskunnan-kulmakivi/https://laurilavanti.fi/fi/blog/10/sote-on-hyvinvointiyhteiskunnan-kulmakivi/Sosiaali- ja terveydenhuolto on kallista, mutta välttämätöntä. Ilman toimivaa sotea emme voi enää puhua Suomesta hyvinvointivaltiona.Mon, 20 Dec 2021 00:00:00 GMT<p>Sosiaali- ja terveydenhuolto on kallista. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta jos meillä ei ole hyvin toimivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, voimmeko enää kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi?</p> <h2>Miksi sosiaali- ja terveydenhuolto on kriisissä?</h2> <p>Usein julkisuudessa puhutaan talouden sopeuttamisesta, korkeasta velkaantumisasteesta ja julkisten instituutioiden menoista. Mutta entä kolikon kääntöpuoli? Jo ennen koronaa meillä oli <a href="https://yle.fi/aihe/t/18-328952">pulaa hoitajista</a> ja <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006278379.html">lääkäreistä</a>, ja tilanne on siitä vain pahentunut. Tukitoimintoja on karsittu ja <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008439006.html">lääkärit tekevät hallinnollisia töitä</a>. Sairaanhoitajille maksetaan liian <a href="https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/7c881fab-b5d2-4bc6-b7e8-3b446f74116b">matalaa palkkaa</a> työn vaativuuteen ja koulutustasoon nähden. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11605429">Hoitovelka kasvaa</a> päivä päivältä, kun <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12205139">teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita</a> ja hoitajia joudutaan siirtämään akuutissa tarpeessa pois omilta osastoiltaan. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11286438">Mielenterveysongelmat yleistyvät</a> ja ovat <a href="https://www.etk.fi/ajankohtaista/mielenterveyden-sairaudet-yleisin-tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtymisen-syy/">yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen</a>. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10823854">Sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät kasvavat</a>. Nuoret syrjäytyvät ja voivat pahoin. Onko meillä varaa olla korjaamatta näitä ongelmia?</p> <h2>Mitä sote-panostukset oikeasti tuottavat?</h2> <p>Panostamalla hoitohenkilökuntaan ja lääkäreihin varmistamme sen, että apua saa jatkossakin. Tarjoamalla mielenterveyspalveluita saamme kiinni ongelmista kun niistä voi vielä selviytyä. Huolehtimalla sosiaalityöntekijöiden riittävyydestä, varmistamme, että lasten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön toteutuu mahdollisimman hyvin. Ennaltaehkäisemällä vakavampia ongelmia, säästämme pitkällä aikavälillä rahaa, aikaa ja vaivaa kaikilta. Poistamalla asiakasmaksut, pidämme huolta myös heikoimmassa asemassa olevista ennen kuin heille tulee vakavampia ongelmia. Tarjoamalla kattavia sosiaalipalveluita pidämme myös huolen erityisryhmistä ja heidän läheisistään. Kaikella tällä estämme syrjäytymistä ja pysymme pidempään työkykyisinä.</p> <h2>Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin hoito</h2> <p>Tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa pitää myös saada rahalle mahdollisimman paljon vastinetta. Halvinta ja tehokkainta olisikin ennaltaehkäisevät toimet. Mittasuhteita antaa se, että <a href="https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/tilastot-ja-erillisselvitykset/kuntien-sosiaali-ja-terveydenhuollon-nettokustannukset-euroaasukas">vuonna 2020 Uudellamaalla käytettiin 1 176 euroa erikoissairaanhoitoon per asukas ja 562 euroa perusterveydenhuoltoon per asukas</a>. Malliesimerkki tehokkaasta ennaltaehkäisystä on maksuton ehkäisy nuorille. Esimerkiksi Vantaalla se on tutkitusti <a href="https://bmjopen.bmj.com/content/11/2/e043092">vähentänyt ei-toivottuja raskauksia</a> <a href="https://terveysportti.mobi/xmedia/duo/duo15044.pdf#2">15-19-vuotiailla 36% ja 20-24-vuotiailla 19%</a>. Toinen hyvä ja ajankohtainen esimerkki on rokotukset. Esimerikiksi <a href="https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/24f02847-25ad-466e-a160-709e51be80e7">2 annoksen sarja koronarokotetta maksaa enintään 29,4 euroa</a> ja <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a5ac42f4-d753-4d24-abaf-a14967e3422b">tehohoito koronapotilaalle maksaa keskimäärin 33 000 euroa</a>.</p> <p>Sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole pelkkä menoerä, vaan sijoitus tulevaisuuteemme. Jokainen järkevästi käytetty euro soteen on askel kohti hyvinvoivaa väestöä. Soten kustannusten kasvua ei hillitä palveluita leikkaamalla, vaan oikeiden palveluiden tarjoamisella oikeaan aikaan.</p> <p>Tasapainotetaanko taloutta vai korjataanko hyvinvointiyhteiskunta?</p> <p>Olen kirjoittanut sote-uudistuksesta laajemmin: <a href="/fi/blog/9/mita-jos-terveyskeskusta-ei-olisikaan/">mitä tapahtuisi ilman terveyskeskusta</a>, <a href="/fi/blog/11/terveys-kuuluu-kaikille/">sote-maksujen poistamisesta</a> sekä <a href="/fi/blog/8/perusturvajaosto-mika-se-on/">perusturvajaoston roolista</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/10/sote-on-hyvinvointiyhteiskunnan-kulmakivi/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/9/mita-jos-terveyskeskusta-ei-olisikaan/https://laurilavanti.fi/fi/blog/9/mita-jos-terveyskeskusta-ei-olisikaan/Mitä jos Jorvin ensiapu olisi koko läntisen Uudenmaan ainoa päivystys? Mitä jos Jorvissa pitäisi aina jonottaa monta tuntia?Mon, 15 Nov 2021 00:00:00 GMT<p>Hyvä terveydenhuolto ei synny itsestään — se on poliittinen valinta, jonka aluevaaleissa valittu aluevaltuusto tekee. Mitä jos Jorvin ensiapu olisi koko läntisen Uudenmaan ainoa päivystys? Mitä jos Jorvissa pitäisi aina jonottaa monta tuntia? Entä jos siitä tulisi jälkikäteen lasku, jossa olisi pari nollaa enemmän kuin nykyään? Mitä jos hoitohenkilökunnalla olisi vieläkin huonompi olla ja muuta henkilöstöä, kuten siivoojia, ei olisikaan? Mitä jos hoitohenkilökunta ei ehdi paikalle, vaikka painaisit kutsunappia? Äärimmäisen epätodennäköistä, mutta kuitenkin mahdollista <a href="https://soteuudistus.fi/uudistus-lyhyesti-">vuodesta 2023 alkaen</a>, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy hyvinvointialueiden järjestettäväksi.</p> <h2>Mitä jos terveydenhuolto pettäisi?</h2> <p>Useimmille päivystys on ensimmäinen kosketus sairauden tai vamman hoitoon. Mitä aiemmin oikeaa hoitoa saa, sen paremmin se tehoaa. Parhaassa tapauksessa matalan kynnyksen hoitoon pääsyllä vältytään myös ikävämmiltä ja kalliimmilta toimenpiteiltä. Kun lapsella nousee kuume, on itse tapaturmassa tai tulee todella paha olo, on yleensä suuntana lähin terveyskeskus.</p> <h2>Mitä jos terveyskeskus toimisi erinomaisesti?</h2> <p>Eli mitä jos se lähin terveyskeskus olisikin siinä lähellä? Jos näkisit nettisivuilta paljonko nyt on ruuhkaa, eikä siellä koskaan tarvitsisi jonottaa pariakymmentä minuuttia pidempään? Ja jälkikäteen ei tulisi laskua lainkaan? Entä jos hoitohenkilökunnalla olisi hyvä olla, ja heidän ei tarvitsisi tehdä muita kuin hoitotöitä? Kuulostaako hyvältä? Eikä se ole mahdotonta.</p> <p>Kun <a href="https://vaalit.fi/aluevaalit">tammikuussa valitaan uudelle hyvinvointialueelle aluevaltuusto</a>, lähtee koko sote-alan suuri rakenneuudistus tosissaan liikkeelle. Silloin meistä jokainen pääsee vaikuttamaan siihen, millaista tulevaisuuden hyvinvointi Länsi-Uudellamaalla on. Vaikka koko uudistus tuntuukin kovin byrokraattiselta ja omasta elämästä irralliselta, on kyseessä äärimmäisen tärkeät vaalit, sillä vaaleissa valitut aluevaltuutetut pääsevät suunnittelemaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen alueellamme juuri sellaiseksi kuin he haluavat.</p> <p>Sinä päätät, tehdäänkö aluevaltuustossa leikkauksia vai investointeja.</p> <p>Mitä jos terveyskeskuksemme olisivat Suomen parhaita?</p> <p>Olen kirjoittanut sote-uudistuksesta laajemmin: <a href="/fi/blog/10/sote-on-hyvinvointiyhteiskunnan-kulmakivi/">soten merkityksestä hyvinvointiyhteiskunnalle</a>, <a href="/fi/blog/11/terveys-kuuluu-kaikille/">sote-maksujen poistamisesta</a> sekä <a href="/fi/blog/15/kunnan-pitaa-suunnitella-pitkajanteisesti/">kunnan velvollisuudesta suunnitella pitkäjänteisesti</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/9/mita-jos-terveyskeskusta-ei-olisikaan/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/8/perusturvajaosto-mika-se-on/https://laurilavanti.fi/fi/blog/8/perusturvajaosto-mika-se-on/Perusturvajaosto vastaa asukkaiden oikaisuvaatimuksiin perusturvaan liittyvissä asioissa. Vaikka kokousten sisältö on salaista, niistä voi ottaa opiksi.Sat, 30 Oct 2021 00:00:00 GMT<p>Perusturvajaosto on Kirkkonummen kunnan elin, joka käsittelee asukkaiden oikaisuvaatimuksia perusturvaan liittyvissä asioissa — kuten kuljetuspalveluissa ja kotihoidon maksuissa. Keskiviikkona 27.10. osallistuin ensimmäistä kertaa <a href="https://www.kirkkonummi.fi/perusturvajaosto">perusturvajaoston</a> kokoukseen. Toisin kuin kunnan lautakunnissa, ei perusturvajaoston esityslistoja tai pöytäkirjoja jaeta, sillä kokouksissa käsitellään yksittäisten ihmisten asioista. Tämän takia kaikki eivät välttämättä tiedä mitä perusturvajaosto tekee.</p> <h2>Miten jaosto toimii käytännössä?</h2> <p>Käytännössä kun asukas (eli sinä) tekee oikaisuvaatimuksen jostain perusturvaan kuuluvasta kunnan päätöksestä, esimerkiksi kuljetuspalveluista tai kotihoidon maksuista, tulee oikaisuvaatimuksen hyväksyminen tai hylkääminen perusturvajaoston päätettäväksi. Mikäli oikaisuvaatimusta ei laita, ei muutosta päätökseenkään tule. Ensin palvelusta vastaava viranomainen, esimerkiksi perusturvajohtaja, kerää vaatimukseen liittyvät materiaalit ja lakipykälät ja esittää sitten jaostolle vaatimuksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Perusturvajaostossa sitten luemme materiaalit läpi, katsomme mitä laki ja kunnan säännöt asiasta sanovat ja teemme päätöksemme sen mukaisesti. Yksi kokous puolestaan sisältää mahdollisesti useamman tällaisen tapauksen, eikä niissä muita asioita käsitellä.</p> <h2>Mitä kokemuksesta voi oppia?</h2> <p>Jokainen päätös ei tunnu välttämättä inhimilliseltä, mutta kunnan säännöissä ja lakipykälissä on rajat pitänyt vetää johonkin, eikä perusturvajaosto niistä voi aina poiketa. Kuitenkin jokaisesta tapauksesta voidaan jotain oppia, ja esimerkiksi perusturvalautakuntaan voidaan välittää tietoa siitä, että jokin kunnan säännöistä vaatisi päivittämistä. Välillä kunnan säännöistä kuitenkin kannattaa poiketa, sillä tukemalla apua tarvitsevia, voimme tuottaa inhimillisempää ja joskus myös kustannustehokkaampaa perusturvaa. Tämä on samalla myös hyvä katsaus siihen, mitä ihmiset ihan oikeasti tarvitsevat, mutta eivät välttämättä nykyisellään saa. Aion myös hyödyntää kaikkea tässä oppimaani aluevaltuustossa, mikäli minut sinne valitaan.</p> <p>Sillä välin kuitenkin, pidetään toisistamme huolta, ja muistetaan antaa tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan!</p> <p>Olen kirjoittanut sote-uudistuksesta laajemmin: <a href="/fi/blog/10/sote-on-hyvinvointiyhteiskunnan-kulmakivi/">soten merkityksestä hyvinvointiyhteiskunnalle</a>, <a href="/fi/blog/9/mita-jos-terveyskeskusta-ei-olisikaan/">mitä tapahtuisi ilman terveyskeskusta</a> sekä <a href="/fi/blog/11/terveys-kuuluu-kaikille/">sote-maksujen poistamisesta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/8/perusturvajaosto-mika-se-on/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/7/ehdolle-aluevaaleihin/https://laurilavanti.fi/fi/blog/7/ehdolle-aluevaaleihin/Asetan itseni ehdolle aluevaaleihin. Tärkeintä on lähipalvelujen säilyminen, terveydenhuollon pitäminen julkisena ja hoitohenkilökunnan hyvinvointi.Mon, 27 Sep 2021 00:00:00 GMT<p>Taas vaalit. Vaikka kuntavaaleista on vasta vähän aikaa, alkavat nyt aluevaalit eli <a href="https://soteuudistus.fi/etusivu">sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen</a> seurauksena määriteltyjen uusien hyvinvointialueiden valtuustojen vaalit. Vaikka juuri äsken pidettiinkin kuntavaalit, ja hyvinvointialueiden merkitys on osalle vielä hämärän peitossa, on kyse erittäin tärkeistä vaaleista. Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointialueet päättävät muun muassa <a href="https://soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus-">terveyskeskuksista, sairaaloista, hammashoidosta, neuvoloista, lastensuojelusta, kotihoidosta ja pelastustoimista</a>, eli todella isosta osasta meidän jokaisen elämää.</p> <h2>Miksi aluevaalit ovat tärkeät?</h2> <p>Kirkkonummi kuuluu jatkossa <a href="https://www.espoo.fi/fi/lansi-uudenmaan-hyvinvointialue">Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen</a> Espoon, Hangon, Inkoon, Kauniaisten, Lohjan, Raaseporin, Siuntion, Karkkilan ja Vihdin kanssa, joten päätin lähteä ehdolle tekemään tästä alueesta meille kaikille Hangosta Espooseen ja Karkkilaan hyvän ja toimivan, unohtamatta tietenkään meitä Kirkkonummelaisia.</p> <p>Mitä tämä alue oikein tarkoittaa mittakaavana? Länsi-Uudellamaalla asuu noin 470 000 ihmistä. Se on suurin piirtein yhtä paljon kuin Tampereella ja Turussa yhteensä. Alue vastaa käytännössä kaikesta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta tällä alueella — budjetiltaan se tarkoittaa miljardiluokan organisaatiota. Valtuuston päätöksillä on siis aito vaikutus satojen tuhansien ihmisten arkipäivään.</p> <h2>Mitä itse pidän tärkeänä?</h2> <p>Itselleni on tärkeä huolehtia, että sote-uudistuksenkin jälkeen lähipalvelut, kuten terveysasemat ja neuvolat, säilyvät asukkaiden lähellä, eikä palveluita lähdetä tehostamisen varjolla holtittomasti yksityistämään. Äärimmäisen tärkeää on myös huolehtia hoitohenkilökunnan hyvinvoinnista ja riittävyydestä, eikä nykyiseen <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/26627b62-a148-4e8c-ab92-5b262cc6f36f">hoitajapulaan</a> ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11605429">hoitovelkaan</a> voida reagoida pelkästään taloutta sopeuttamalla.</p> <p>Pidetään siis lähipalvelut lähellä ja huolehditaan toisistamme!</p> <p>Kirjoitin aluevaalikampanjani aikana sote-uudistuksesta: <a href="/fi/blog/9/mita-jos-terveyskeskusta-ei-olisikaan/">mitä tapahtuisi ilman terveyskeskusta</a>, <a href="/fi/blog/10/sote-on-hyvinvointiyhteiskunnan-kulmakivi/">soten merkityksestä hyvinvointiyhteiskunnalle</a> sekä <a href="/fi/blog/11/terveys-kuuluu-kaikille/">sote-maksujen poistamisesta</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/7/ehdolle-aluevaaleihin/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/6/paivakodit-kaipaavat-opettajia/https://laurilavanti.fi/fi/blog/6/paivakodit-kaipaavat-opettajia/Päiväkodeissa on pula varhaiskasvatuksen opettajista. Kirkkonummella on mahdollisuus rakentaa uudenlaista työympäristöä ja houkutella osaajia.Mon, 07 Jun 2021 00:00:00 GMT<h2>Kuinka paha opettajapula oikein on?</h2> <p>Tällä hetkellä <a href="https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/?&#x26;professioncat=38788&#x26;organisation=9&#x26;lang=fi_FI,sv_SE&#x26;desc=varhaiskasvatuksen%20opettaja&#x26;sort=%22-changetime%22&#x26;limit=24&#x26;display=grid">Kirkkonummella</a>, kuten <a href="https://www.uef.fi/fi/artikkeli/varhaiskasvatuksen-opettajapulaa-helpotetaan-monimuotokoulutuksella">koko maassa</a>, on <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d0c06ae8-d132-4b35-aebe-8256b6046bec">pula varhaiskasvatuksen opettajista</a>. Vuoteen 2030 mennessä tämä pula tulee vielä pahenemaan, kun varhaiskasvatuksen kiintiötä muutetaan siten, että päiväkotien hoitohenkilöstöstä <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540#Pidp447740832">kahdella kolmasosalla</a> pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Pula on muodostunut niin pahaksi, että kunnat ovat alkaneet kilpailla jopa palkkatasolla. <a href="https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/varhaiskasvatuksen-opettaja-365327/">Esimerkiksi</a> <a href="https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/varhaiskasvatuksen-opettaja-364669/">meillä</a> <a href="https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/varhaiskasvatuksen-opettaja-laajakallion-paivakoti-352003/">Kirkkonummella</a> <a href="https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/varhaiskasvatuksen-opettaja-364299/">tarjotaan</a> <a href="https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2020-2021/liite-5-varhaiskasvatuksen-henkilosto-koulun-peruspalvelutehtavat">työehtosopimusta</a> <a href="https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/varhaiskasvatuksen-opettaja-360689/">korkeampaa</a> palkkaa. Kirjoitushetkellä Kirkkonummella on <a href="https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/?profession=38816&#x26;organisation=9&#x26;lang=fi_FI%2Csv_SE&#x26;desc=varhaiskasvatuksen+opettaja&#x26;sort=%22-changetime%22&#x26;limit=24&#x26;display=grid">viisi varhaiskasvatuksen opettajan paikkaa auki</a>. <a href="/fi/blog/2/kirkkonummi-lisa-on-sinunkin-etusi/">Helmikuussa kunnalla oli kuusi paikkaa avoinna</a>. Koko Uudellamaalla kunnat ja kaupungit hakevat <a href="https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/?region=39494&#x26;profession=38816&#x26;lang=fi_FI%2Csv_SE%2Cen_US&#x26;desc=varhaiskasvatuksen+opettaja&#x26;sort=%22-publish_from%22&#x26;limit=24&#x26;display=grid">yli 100 varhaiskasvatuksen opettajaa</a>. Ilman uusien varhaiskasvatuksen opettajien palkkaamista, ei kuntaan voida avata lisää päivähoitopaikkoja väestön kasvaessa.</p> <h2>Miten Kirkkonummi voisi erottua työnantajana?</h2> <p>Mitä jos Kirkkonummella jo töissä olevilta varhaiskasvatuksen opettajilta kysyttäisiin, miten kunta voisi oikeasti olla parempi työnantaja ja päiväkoti parempi työpaikka? Vaikka laki ja varhaiskasvatussuunnitelma asettavat vaatimuksia sille, mitä päiväkodissa pitää tehdä, pystyy kunta työnantajana kuitenkin vaikuttamaan suuresti siihen, millaiset puitteet päiväkodissa on, ja millaiset mahdollisuudet opettajilla on työnsä toteuttamiseen. Työtä tekevät myös tietävät parhaiten mitä he tarvitsevat työssään.</p> <p>Tässä olisi Kirkkonummelle selvä kilpailuetu muihin kuntiin ja kaupunkeihin verrattuna, kun yritetään palkata tarvittavia varhaiskasvatuksen opettajia. Antamalla opettajien aidosti vaikuttaa työhönsä ja työympäristöönsä, erotumme eduksemme työmarkkinoilla, parannamme nykyisten työntekijöiden viihtyvyyttä ja samalla myös työn laatu paranee, sillä <a href="https://www.ttl.fi/perehdytys-tyohyvinvointiin-tyoterveyteen-ja-tyoturvallisuuteen/tyohyvinvointi-yhteinen-asia/">hyvinvoivat työntekijät myös panostavat työhönsä</a> enemmän. Kun meillä on motivoitunut varhaiskasvatuksen henkilöstö, saavat lapsemme entistä laadukkaampaa varhaiskasvatusta.</p> <p>Pidetään Kirkkonummi lapsille ja lapsiperheille ystävällisenä kuntana ja huolehditaan varhaiskasvatuksen henkilökunnasta!</p> <p>Olen kirjoittanut lisää varhaiskasvatuksesta: <a href="/fi/blog/1/kotihoidon-tuen-kuntalisa/">kotihoidon tuen kuntalisästä</a>, <a href="/fi/blog/4/varhaiskasvatuksen-riittavyydesta-ei-saa-tinkia/">varhaiskasvatuksen riittävyydestä</a>, <a href="/fi/blog/19/lapsista-saastaminen-ei-kannata/">lapsista säästämisen seurauksista</a> sekä <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">siitä miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/varhaiskasvatus/">varhaiskasvatusta käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/6/paivakodit-kaipaavat-opettajia/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/5/hyvin-suunniteltu-on-puoliksi-tehty-mutta/https://laurilavanti.fi/fi/blog/5/hyvin-suunniteltu-on-puoliksi-tehty-mutta/Gesterbyn koulukeskuksen hankesuunnitelmaa on palautettu lisävalmisteluun kolmesti. Hanketta on selvitetty kuusi vuotta ilman lopputulosta.Mon, 24 May 2021 00:00:00 GMT<p>Gesterbyn koulukeskuksen rakentaminen pitää vihdoin hyväksyä — jokainen lisävuosi väistötiloissa maksaa kunnalle noin 0,5 miljoonaa euroa eikä oppilaiden tilanteelle tee hyvää. Koulukeskus on ollut nykyisen hankkeen muodossa erilaisissa selvitys- ja suunnitteluvaiheissa <a href="http://kirkkonummi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&#x26;id=2021805-5">jo 6 vuotta</a>. Vuonna 2017 palvelutuotannon jaostossa on todettu, että koulukeskuksen B, C, D ja E-rakennukset pitää purkaa ja A-rakennus todettiin purkukuntoiseksi vuonna 2018. Parakit ovat toimineet koulukeskuksen väistötiloina <a href="https://www.viisykkonen.fi/uutiset/kouluty%c3%b6-alkoi-loman-j%c3%a4lkeen-%e2%80%9dparakissa%e2%80%9d-%e2%80%93-gesterbyn-koulukeskuksen-v%c3%a4ist%c3%b6tiloista-voi-tulla">vuodesta 2017</a>. Hintaa näille parakeille kertyy <a href="https://www.viisykkonen.fi/uutiset/gesterbyn-kouluparakit-j%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t-pystyyn-pitk%C3%A4lle-ensi-vuosikymmenelle-%E2%88%92-v%C3%A4ist%C3%B6tilojen">noin 0,5 miljoonaa euroa vuodessa</a>, eli tähän mennessä niiden kustannus liikkuu jo miljoonissa, eikä uuden koulun rakentamista ole vielä edes hyväksytty kunnanhallituksessa. Kunnan arvio on, että uuden Gesterbyn koulukeskuksen sekä Porkkalan lukion ja Kyrkslätts gymnasiumin yhteisen kampuksen <a href="https://www.viisykkonen.fi/uutiset/koulujen-v%C3%A4ist%C3%B6tilat-johtavat-ketjureaktioon-%E2%80%93-masalassa-uusi-paikka-parakille-tai">rakentaminen kestää 4-5 vuotta</a>. <a href="https://arkisto.epaper.fi/kirkkonummensanomat/lehdet/6613/torstai-1352021">Kunnanhallitus palautti 10.5.2021</a> jälleen hankesuunnitelman riittämättömien selvityksien perusteella takaisin suunnittelupöydälle.</p> <h2>Miksi hanke on jumiutunut jo kuudeksi vuodeksi?</h2> <p>Palautuksien perustelut eivät kuitenkaan vakuuta, eivätkä auta koulujen oppilaita tai henkilökuntaa, puhumattakaan kunnan houkuttelevuudesta asuinpaikkana. Jokainen vuosi, jona uusien rakennusten rakentamista ei ole aloitettu, maksaa kunnalle erittäin paljon. Myös väestön kasvuun varmasti vaikuttaa se, onko kunnassa lapsille turvalliset ja terveelliset koulut.</p> <p>Tilojen omistajana ja henkilökunnan työnantajana on kunnalla myös velvollisuus järjestää riittävät ja terveelliset tilat oppilaille ja henkilökunnalle. Mitenköhän asiaan suhtauduttaisiin, jos kyse olisikin yrityksestä, joka suunnittelee uusia toimistotiloja vuositolkulla?</p> <h2>Mitä jos sanoista siirryttäisiin tekoihin?</h2> <p>Monet kunnanhallituksen jäsenet ovat kirjoitelleet Kirkkonummen Sanomiin siitä, että Gesterbyn koulukeskus pitää rakentaa tai että muitakin kouluja on jonossa, eikä niitä saa unohtaa. Kuitenkin edellinen koulukeskus-hankkeen palauttaminen valmisteluun oli kiinni yhdestä äänestä. Jos yksikin kunnanhallituksen jäsen lisää äänestäisi koulukeskuksen puolesta, saataisiin se eteenpäin. Mitä jos ryhdyttäisiin sanoista tekoihin ja hyväksyttäisiin uuden koulukeskuksen rakentaminen?</p> <p>Pidetään Kirkkonummi lapsille ja lapsiperheille ystävällisenä kuntana ja huolehditaan koulujen terveydestä!</p> <p>Olen kirjoittanut lisää koulutuksesta: <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">siitä miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä</a>, <a href="/fi/blog/22/yksi-askel-eteen-kaksi-taakse/">hallituksen koulutusleikkauksista</a> sekä <a href="/fi/blog/38/kylma-riihi-kirkkonummelle/">valtion kuntataloudelle aiheuttamasta paineesta</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/opetus/">opetusta käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/5/hyvin-suunniteltu-on-puoliksi-tehty-mutta/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/4/varhaiskasvatuksen-riittavyydesta-ei-saa-tinkia/https://laurilavanti.fi/fi/blog/4/varhaiskasvatuksen-riittavyydesta-ei-saa-tinkia/Kirkkonummen keskustan alueella on jo pulaa päiväkotipaikoista. Uudet asemakaavat kasvattavat tarvetta – varhaiskasvatuspaikkoja on riitettävä.Fri, 05 Mar 2021 00:00:00 GMT<p>Nyt kun <a href="https://www.kirkkonummi.fi/13800-juhlakallio">Juhlakallion asemakaava</a> on hyväksytty, ja <a href="https://www.kirkkonummi.fi/13900-tolsanmaki">Tolsanmäen</a> sekä <a href="https://www.kirkkonummi.fi/14100-tolsanjarvi">Tolsanjärven</a> asemakaavat ovat tulossa, olisi erittäin tärkeää, että kunnassa kiinnitettäisiin huomiota myös alueen päivähoitopaikkoihin ja koulujen määrään. Kirkkonummen uusille asemakaava-alueille on perinteisesti muuttanut suuria määriä lapsiperheitä, esimerkiksi <a href="https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/paavo-nayttaa-missa-asuvat-lapsiperheet/">Sundsbergissä yli 50 prosenttia talouksista oli lapsiperheitä</a> vuonna 2015. Jo nykyään asuu Heikkilän, Jolkbyn ja Laajakallion alueella <a href="https://www.kirkkonummi.fi/vaesto-tilastoalueittain">noin 300 päiväkoti-ikäistä ja noin 500 koulu-ikäistä lasta</a>. <a href="https://www.kirkkonummi.fi/library/files/5c6a6b69c910588b1800042c/Selostus3346_Juhlakallio.pdf#page=8">Juhlakallioon</a>, <a href="https://www.kirkkonummi.fi/library/files/5ad9bd47c91058399c000fe1/3299_Tolsanm_ki_selostus_p_ivitetty_khn_k_sittelypvm.pdf#page=8">Tolsanmäkeen</a> ja <a href="https://www.kirkkonummi.fi/library/files/5e462fe9c91058943e000319/Selostus_3391Tolsanj_rvi.pdf#page=7">Tolsanjärveen</a> on kaavailtu muuttavan yhteensä lähes 2 000 uutta asukasta. Kunnan päätöksenteon tueksi teetetyissä väestöennusteissa (tammikuu 2021) arvioidaan, että <a href="http://kirkkonummi.oncloudos.com/kokous/2021663-5-45961.PDF#page=25">vuonna 2030 näillä alueilla asuisi 10-30 % enemmän alle 7-vuotiasta</a> kuin nykyään. Kuitenkin mikäli näiden alueiden <a href="https://www.kirkkonummi.fi/vaesto-tilastoalueittain">väestörakenne olisi samanlainen kuin Sundsbergissa</a>, tarkoittaisi tämä jopa noin 200 uutta päiväkoti-ikäistä ja noin 300 uutta kouluikäistä lasta.</p> <h2>Kuinka paljon lapsia uusille asemakaava-alueille on tulossa?</h2> <p>Tällä hetkellä suunniteltujen asemakaavojen alueella on päiväkoteja kolme kappaletta: <a href="https://www.kirkkonummi.fi/laajakallion-paivakoti">Laajakallion kunnallinen päiväkoti</a> ja yksityiset <a href="https://touhula.fi/paivakoti/kirkkonummi-touhula-laajakallio/">Touhula Laajakallio</a> sekä <a href="https://www.paivakotimurut.fi/solstugan/">Murut Solstugan</a>. Lisäksi alueelta löytyy <a href="https://www.kirkkonummi.fi/heikkilan-koulu-1">Heikkilän koulu</a> sekä <a href="https://www.kirkkonummi.fi/laajakallion-koulu-1">Laajakallion koulu</a>. Toki myös <a href="https://www.kirkkonummi.fi/tulevat-jokirinteen-oppimiskeskus">Jokirinteen oppimiskeskus</a> on alueen lähellä, mutta kun perinteisesti <a href="https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/sukkulointikatsaus_2016.pdf#page=2">yli puolet Kirkkonummelaisista käy töissä vastakkaisessa suunnassa</a>, ei se ole järkevä vaihtoehto varsinkaan päiväkoti-ikäisille lapsille. Vaikka nykyiset päiväkodit ja koulut riittäisivätkin nykyisille asukkaille, mitä ne eivät tee, kasvaa sekä päiväkotipaikkojen että koulujen tarve merkittävästi lähivuosien aikana.</p> <h2>Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?</h2> <p>Henkilökohtaisena esimerkkinä voin kertoa siitä, kun haimme esikoisellemme päivähoitopaikkaa alueelta viime kesänä. Olimme odottaneet, niin kuin muutkin alueelle muuttavat todennäköisesti olettavat, että lapsen saa oman alueen päiväkotiin, mutta monen kuukauden odottelun tuloksena meille oli tarjota paikkaa vain kauempana olevista päiväkodeista. Tietenkin aina voi autolla viedä ja hakea lasta vaikka mistä, mutta se tarkoittaa että auto pitää olla, ja että päiväkotiin viemiseen ja hakemiseen menee ylimääräistä aikaa ja rahaa. Myös osa Laajakalliossa asuvien lasten sisaruksista ei ole päässyt samaan päiväkotiin kyseisellä alueella.</p> <p>Kirkkonummea usein kuvaillaan lapsiperheille loistavaksi asuinpaikaksi ja asuntojen myynti-ilmoituksissakin mainostetaan lähellä olevia palveluja, kuten kouluja ja päiväkoteja. Kuitenkin tällä hetkellä nämä palvelut tuntuvat ainakin Keskustan ja Masalan välillä olevan lähinnä teoreettisia.</p> <p>Pidetään Kirkkonummi lapsille ja lapsiperheille ystävällisenä kuntana ja huolehditaan varhaiskasvatuksen riittävyydestä!</p> <p>Olen kirjoittanut lisää varhaiskasvatuksesta: <a href="/fi/blog/1/kotihoidon-tuen-kuntalisa/">kotihoidon tuen kuntalisästä</a>, <a href="/fi/blog/3/varhaiskasvatuksen-kerhotoiminta/">varhaiskasvatuksen kerhotoiminnasta</a>, <a href="/fi/blog/6/paivakodit-kaipaavat-opettajia/">päiväkotien opettajapulasta</a> sekä <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">siitä miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/varhaiskasvatus/">varhaiskasvatusta käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/4/varhaiskasvatuksen-riittavyydesta-ei-saa-tinkia/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/3/varhaiskasvatuksen-kerhotoiminta/https://laurilavanti.fi/fi/blog/3/varhaiskasvatuksen-kerhotoiminta/Varhaiskasvatuksen kerhotoiminta on kustannustehokas tuki lapsille ja perheille. Kirkkonummella toiminnan jatkuminen on kuitenkin epävarmaa.Thu, 18 Feb 2021 00:00:00 GMT<p>Samalla, kun kunnanvaltuusto päätti <a href="https://www.kirkkonummi.fi/kotihoidon-tuen-kuntalisa-182019-alkaen">lopettaa</a> alle 2-vuotiaiden kotihoidon tuen kuntalisän, <a href="https://www.kirkkonummi.fi/kerhot-1">lopetettiin</a> myös Kirkkonummella toiminut varhaiskasvatuksen kerhotoiminta. Kerhoissa 2-5-vuotiaat lapset ovat päässeet 2-3 kertaa viikossa leikkimään muiden lasten kanssa ja osallistumaan varhaiskasvatukseen.</p> <h2>Olisiko kerhomaksuilla voitu jatkaa toimintaa?</h2> <p>Koska kerhotoiminta päätettiin lakkauttaa talousarvion vahvistamisen kautta, on kyse ollut varmasti kustannuksista. Kuitenkaan kerhotoiminta ei ole ollut vanhemmille ilmaista, vaan siitä on maksettu kerhomaksu. Olisiko korkeammilla kerhomaksuilla voitu kattaa kustannukset, jolloin kerhotoimintaa olisi voitu jatkaa?</p> <h2>Miksi kerhotoiminta on lapsen etu?</h2> <p>Kerhotoiminnassa on myös kyse lapsen edusta. <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007611438.html">Viimeaikaisissa</a> tutkimuksissa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10226728">ollaan</a> samaa <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201708142200326641">mieltä</a> siitä, että ainakin 3-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta verrattuna kotihoidossa oleviin ikätovereihinsa. Aina lapsen vanhemmat eivät syystä tai toisesta laita lapsiaan päiväkotiin, mutta tällaisella kerhotoiminnalla mahdollistetaan myös näille lapsille oikeus varhaiskasvatukseen. Lasten ja nuorten kohdalla pitää aina ottaa huomioon kustannusten lisäksi myös heidän etunsa.</p> <p>Lapsiperheille suunnatut palvelut myös houkuttelevat alueelle lisää lapsiperheitä, jolloin kunta pidetään elinvoimaisena ja pystytään tuottamaan lisää palveluita kaikille kunnan asukkaille.</p> <p>Mitä kerhotoiminnasta oikeastaan säästetään? Varhaiskasvatuksen kerhomaksu oli muutamia kymmeniä euroja kuukaudessa — huomattavasti halvempaa kuin kokopäiväinen päiväkotipaikka. Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että puutteet varhaiskasvatuksessa näkyvät kouluiässä haasteina kielenkehityksessä ja sosiaalisissa taidoissa. Toisin sanoen: mitä vähemmän panostetaan varhaiskasvatukseen, sitä enemmän kustannuksia syntyy myöhemmin koulutuessa ja tukipalveluissa. Se on kallis säästö.</p> <p>Pidetään Kirkkonummi lapsille ja lapsiperheille ystävällisenä kuntana ja palautetaan varhaiskasvatuksen kerhotoiminta!</p> <p>Olen kirjoittanut lisää varhaiskasvatuksesta: <a href="/fi/blog/1/kotihoidon-tuen-kuntalisa/">kotihoidon tuen kuntalisästä</a>, <a href="/fi/blog/4/varhaiskasvatuksen-riittavyydesta-ei-saa-tinkia/">varhaiskasvatuksen riittävyydestä</a>, <a href="/fi/blog/6/paivakodit-kaipaavat-opettajia/">päiväkotien opettajapulasta</a> sekä <a href="/fi/blog/19/lapsista-saastaminen-ei-kannata/">lapsista säästämisen seurauksista</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/varhaiskasvatus/">varhaiskasvatusta käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/3/varhaiskasvatuksen-kerhotoiminta/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/2/kirkkonummi-lisa-on-sinunkin-etusi/https://laurilavanti.fi/fi/blog/2/kirkkonummi-lisa-on-sinunkin-etusi/Kirkkonummi-lisä hyödyttää paitsi sitä saavia perheitä, myös koko kuntaa. Lapsiperhepalvelut ovat investointi Kirkkonummen elinvoimaan.Mon, 15 Feb 2021 00:00:00 GMT<p>Kotihoidon tuen kuntalisä, eli niin sanottu Kirkkonummi-lisä, on kunnalle vapaaehtoinen maksu, jota se voi maksaa kotihoidossa olevista lapsista. Samalla kun isot kaupungit <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11640872">pienentävät kuntalisiään</a> ja <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007729001.html">kotihoidon tuen lopettamisesta kokonaisuudessaan puhutaan</a>, päätti Kirkkonummen kunnanvaltuusto <a href="https://www.kirkkonummi.fi/kotihoidon-tuen-kuntalisa-182019-alkaen">lopettaa sen meiltä kokonaan</a>. <a href="https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/kotihoidon-tukeminen-myohentaa-aitien-tyohon-siirtymista">Kelan oman tutkimuksen mukaan</a> paras ratkaisu olisi pidentää vanhempainvapaita ja <a href="https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/vihdoin-tasa-arvoinen-perhevapaauudistus/">hallituskin on lähtenyt perhevapaita uudistamaan</a>, mutta tähän eivät yksittäiset kunnat voi vaikuttaa. Sen takia Kirkkonummelle pitäisikin palauttaa kuntalisä alle 2-vuotiaille lapsille, sillä siitä hyötyvät niin <a href="#miksi-kuntalisa-on-tarkea-lapselle">lapset</a>, <a href="#vanhemmat">vanhemmat</a>, <a href="#paivakotien-tyontekijat">päiväkotien työntekijät</a>, <a href="#kirkkonummelaiset">muut kirkkonummelaiset</a> kuin <a href="#mita-kuntalisa-maksaa-kunnalle--ja-mita-se-tuo-takaisin">kunnan päättäjätkin</a>.</p> <h2>Miksi kuntalisä on tärkeä lapselle?</h2> <p>Kirkkonummi-lisän avulla lapsi saa olla kotona elämänsä <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/">vaiheet</a>, jolloin hän <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/1-2-v/">tarvitsee</a> eniten huomiota ja huolenpitoa. Noin 11 ja puolen kuukauden iässä kun vanhempainvapaa loppuu, <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/vauvan-liikunnallinen-kehitys/">useimmat lapset osaavat kontata ja ehkä jopa seistä tukea vasten</a>. Myös <a href="https://www.is.fi/perhe/art-2000000926258.html">eroahdistus</a> on ajankohtainen. Vasta vuoden ikäisenä lapsi puhuu <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/1-2-v/1-2-vuotiaan-alyllinen-kehitys/">ensimmäiset sanansa</a> ja alkaa myös <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/1-2-v/1-2-vuotiaan-liikunnallinen-kehitys/">pikkuhiljaa kävelemään</a>. Lapsi alkaa myös osoittamaan <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/1-2-v/1-2-vuotiaan-persoonallisuuden-kehitys/">omaa temperamenttiaan</a>, jolloin on hyvä, että hyvin lapsen tunteva vanhempi on läsnä purkamassa tilanteita. Lapsi ei vielä myöskään <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/1-2-v/1-2-vuotiaan-sosiaalinen-kehitys/">osaa leikkiä toisten lasten kanssa</a>.</p> <p>2 vuotta täyttänyt lapsi on jo <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/2-3-v/">aivan erilainen yksilö</a>. Tässä vaiheessa lapsi osaa jo <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/2-3-v/2-3-vuotiaan-sosiaalinen-kehitys/">huomioida ympärillään olevia</a>, <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/2-3-v/2-3-vuotiaan-alyllinen-kehitys/">lapsi ymmärtää ohjeita ja alkaa oppia erilaisia asioita</a>. Toki tässä iässä myös <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/2-3-v/2-3-vuotiaan-persoonallisuuden-kehitys/">tahtominen</a> on usein ajankohtaista, mutta toisaalta <a href="https://mielenihmeet.fi/lasten-rutiinien-tarkeys/">rutiinit auttavat tähän hyvin</a> ja päiväkodissa niitä riittää.</p> <h2>Vanhemmat</h2> <p>Taloudellisesti 150 euroa kuukaudessa on iso raha kotihoidon tuen <a href="https://www.kela.fi/kotihoidontuki-maara-ja-maksaminen">342,95 euron</a> päälle. Esimerkiksi yhdellä pienellä lapsella ja aikuisella menee ruokaan kuukaudessa arviolta <a href="https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/paljonko-teilla-kuluu-rahaa-ruokaan-kuukaudessa-vertaa-tahan-rahasummaan-yksinelavan-parin-lapsiperheen-teiniperheen-ja-muiden-budjetit/7948114">341 euroa</a>. Pelkästä kotihoidon tuesta ei siis paljoa jää kuukaudessa käteen. Kirkkonummi-lisällä ostatkin päälle vaikka talvivaatteet lapselle.</p> <p>Jokaisella vanhemmalla pitäisi olla mahdollisuus päästä nauttimaan lapsensa kehityksestä, varsinkin ensimmäisten vuosien aikana, jolloin lapsi oppii melkein päivittäin jotain uutta. Toivottavasti <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/perhevapaauudistus.aspx">perhevapaauudistus</a> tuo tähän helpotusta, mutta niin kauan kuin mennään nykyisellä mallilla, pystyy Kirkkonummi auttamaan vanhempia kuntalisällä.</p> <h2>Päiväkotien työntekijät</h2> <p>Yhdellä hoitajalla voi olla ryhmässään <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180753">enintään neljä alle 3-vuotiasta lasta</a>. Jo <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10633334">nyt</a> on <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007635404.html">pääkaupunkiseudulla</a> pulaa <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3dc1a617-48cf-46e1-8e83-05f2395c7af8">päiväkotien</a> työntekijöistä ja <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006352887.html">nykyisillä</a> työntekijöillä on kasvavia paineita lasten hoidossa. Kirkkonummen kunnallakin on kirjoitushetkellä <a href="https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/?&#x26;profession=38816&#x26;type=53258&#x26;organisation=9&#x26;lang=fi_FI&#x26;sort=%22-changetime%22&#x26;limit=24&#x26;display=grid">6 avointa työpaikkaa päiväkodeissa</a>.</p> <p>Jos useampi alle 2-vuotias siirtyy kotihoidosta varhaiskasvatuksen piiriin, on päiväkodeissa kädet varmasti täynnä. Vaikka tilat olisivat kuinka turvallisia tahansa, on neljästä <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/vauvan-liikunnallinen-kehitys/">konttaavasta</a> ja <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/vauvan-sosiaalinen-kehitys/">jokeltavasta</a> lapsesta huolehtiminen haastavaa kenelle tahansa. Jos sen sijaan lapsia hoidetaan kotona kahteen ikävuoteen asti, eivät he enää <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/2-3-v/2-3-vuotiaan-liikunnallinen-kehitys/">kaatuile jatkuvasti</a>, heidän kanssaan voi <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/2-3-v/2-3-vuotiaan-sosiaalinen-kehitys/">leikkiä järjestelmällisemmin</a> ja he osaavat <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/1-2-v/1-2-vuotiaan-alyllinen-kehitys/">todennäköisesti ilmaista itseään</a>.</p> <h2>Kirkkonummelaiset</h2> <p>Vaikka et itse saakaan Kirkkonummi-lisää, siitä on sinullekin etua. Manner-Suomessa on jäljellä enää <a href="https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kotihoidontuen-kuntalisat-2020.pdf#page=7">55 kuntaa</a>, jotka kuntalisää maksavat, joten kyseessä on oikein hyvä houkutin lapsiperheille. Kun kuntaan sitten saadaan lisää veronmaksajia, voidaan muitakin palveluita parantaa ja laajentaa, nimenomaan niitä, joita sinä käytät.</p> <p>Muutenkin aikana jolloin <a href="https://www.stat.fi/til/synt/2019/02/synt_2019_02_2020-12-04_tie_001_fi.html">syntyvyys</a> on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11680904">laskussa</a>, ovat lapsiperheet kunnille entistäkin tärkeämpiä palveluiden varmistamiseksi. Kun keskimäärin lapsia saavat <a href="http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/aidit_tilastoissa_2018.html">30-40-vuotiaat</a>, ja eläkkeelle siirrytään <a href="https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/vanhuuselake-ikaluokilla-oma-elakeikansa/">yli 60-vuotiaina</a>, jää vanhemmille monta kymmentä vuotta aikaa tuottaa kunnalle verotuloja, joilla palveluita maksetaan. Varsinkin koronan aiheuttaman kriisin aikana yhä useampi on muuttanut pois <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007647867.html">Helsingistä</a> ja <a href="https://www.lansivayla.fi/paikalliset/3129350">pääkaupunkiseudulta</a>, pitäisi Kirkkonummen houkutella näitä samoja ihmisiä muuttamaan nimenomaan Kirkkonummelle.</p> <h2>Mitä kuntalisä maksaa kunnalle — ja mitä se tuo takaisin?</h2> <p><em>Varoitus: seuraavassa osiossa on paljon numeroita.</em></p> <p>Kirkkonummi-lisän lopettamisessa oli tietenkin kyse siitä, että jostain piti leikata, jotta budjetti saadaan tasapainoon. Todennäköisesti on käyty läpi, että Kirkkonummi-lisä maksaa kunnalle yli 360 000 € vuodessa (jos tuen saajia on yli 200). Ehkä on myös ajateltu, ettei kotihoidon tuen kuntalisä vaikuta varhaiskasvatuksen kysyntään, <a href="https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kotihoidontuen-kuntalisat-2020.pdf#page=8">vaikka se ei ole välttämättä totta</a>.</p> <p>Kuitenkin jokainen lapsi joka siirtyy tämän seurauksena päiväkotiin, maksaa kunnalle keskimäärin 672,85 euroa (palvelusetelin maksimihinnan ollessa <a href="https://www.kirkkonummi.fi/library/files/5c923621c91058d1e40005b4/Kn_s__nt_kirja_svl__1.8.2019.pdf#page=9">1 293 euroa</a> ja vanhemman maksaessa <a href="https://www.kirkkonummi.fi/tietoa-taloudesta">tuloveroa</a> kunnalle <a href="https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html">620,15 euroa</a>) kuukausitasolla. Vuositasolla riittää, että 45 lasta siirtyy kotihoidosta varhaiskasvatukseen, jotta kunta menettää saman 360 000 € vuodessa.</p> <p>Kirkkonummi-lisä on toki myös hyvä markkinoinnin apuväline, sillä <a href="https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kotihoidontuen-kuntalisat-2020.pdf#page=7">vain harva kunta sitä enää maksaa</a>. Jos sillä saadaan houkuteltua yksikin lapsiperhe Kirkkonummelle esimerkiksi Keravan sijaan, saadaan kunnalle <a href="https://www.kirkkonummi.fi/tietoa-taloudesta">verotuloja</a> <a href="https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html">7 441,80</a> euroa vuodessa, niin kauan kun vain yksi vanhemmista käy töissä. Mikäli molemmat vanhemmat siirtyvät jossain vaiheessa takaisin työelämään, maksavat he vuosittain keskimäärin <a href="https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html">14 883,60 euroa</a><a href="https://www.kirkkonummi.fi/tietoa-taloudesta">tuloveroa</a>.</p> <h2>Summa summarum</h2> <p>Välitön hyöty kotihoidon tuen kuntalisästä on tietenkin sitä saaville perheille. 150 euroa kuukaudessa voi tuntua monesta pieneltä rahalta, mutta pienituloisessa perheessä sillä on suuri merkitys. Pelkästään heikoimmassa asemassa olevista huolehtimisen pitäisi riittää perusteeksi sen palauttamiseen.</p> <p>Välillisesti Kirkkonummi-lisästä ja muistakin lapsiperheiden palveluista hyötyvät kuitenkin myös koko kunta. Lapsiperheiden houkutteleminen kuntaan on yksi parhaista tavoista saada kunnan taloutta parannettua pitkällä aikavälillä ja kuntalisä on siihen hyvä houkutin.</p> <p>Olen kirjoittanut lisää varhaiskasvatuksesta: <a href="/fi/blog/1/kotihoidon-tuen-kuntalisa/">kotihoidon tuen kuntalisästä</a>, <a href="/fi/blog/3/varhaiskasvatuksen-kerhotoiminta/">varhaiskasvatuksen kerhotoiminnasta</a>, <a href="/fi/blog/6/paivakodit-kaipaavat-opettajia/">päiväkotien opettajapulasta</a> sekä <a href="/fi/blog/37/koulutus-on-kunnan-tarkein-tehtava/">siitä miksi koulutus on kunnan tärkein tehtävä</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/varhaiskasvatus/">varhaiskasvatusta käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/2/kirkkonummi-lisa-on-sinunkin-etusi/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>https://laurilavanti.fi/fi/blog/1/kotihoidon-tuen-kuntalisa/https://laurilavanti.fi/fi/blog/1/kotihoidon-tuen-kuntalisa/Kirkkonummen valtuusto lopetti kotihoidon tuen kuntalisän. Pieni kustannus, mutta suuri merkitys lapsiperheille ja kunnan elinvoimalle.Thu, 04 Feb 2021 00:00:00 GMT<p>Joulun alla Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti <a href="https://www.kirkkonummi.fi/kotihoidon-tuen-kuntalisa-182019-alkaen">lopettaa</a> kotihoidon tuen kuntalisän, eli niin kutsutun Kirkkonummi-lisän. Kuntalisää Kirkkonummella maksettiin 150 euroa kuukaudessa per alle 2-vuotias lapsi, joka on kotihoidossa. Vertailuna esimerkiksi naapurikaupungissa Espoossa maksetaan <a href="https://www.espoo.fi/fi-FI/Kasvatus_ja_opetus/Varhaiskasvatus/Kotona_hoitaminen/Kotihoidon_tuki">alle 2-vuotiaasta lapsesta 190 euroa kuukaudessa ja 2-vuotiaasta lapsesta 150 euroa kuukaudessa</a>.</p> <h2>Mitä kuntalisän poistaminen maksaa kunnalle?</h2> <p>Kunnan budjetissa tällainen kustannus on erittäin pieni osa, mutta lapsiperheille kyseessä voi olla ero sen välillä, voidaanko lasta pitää kotona, vai pitääkö lapsi viedä päivähoitoon. Mikäli lapsi joudutaan kuntalisän poiston jälkeen laittamaan täysipäiväisesti päiväkotiin, maksaa se kunnalle <a href="https://www.kirkkonummi.fi/library/files/5c923621c91058d1e40005b4/Kn_s__nt_kirja_svl__1.8.2019.pdf#page=9">1 293 euroa kuukaudessa</a> (palvelusetelin maksimihinta vuonna 2019, mitä maksetaan yksityisessä päivähoidossa olevasta lapsesta), vanhemmat joutuvat maksamaan lisäksi 288 euroa kuukaudessa päivähoidosta.</p> <h2>Hyötyykö kunta vai perhe taloudellisesti?</h2> <p>Kyllähän kunta saa tietenkin enemmän verotuloja, kun molemmat vanhemmat menevät takaisin työelämään. Nimittäin noin 620,15 euroa, kun suomalaisen mediaanipalkka vuonna 2019 oli <a href="https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html">3 140 euroa kuukaudessa</a> tilastokeskuksen mukaan ja Kirkkonummen kunnallisvero on <a href="https://www.kirkkonummi.fi/tietoa-taloudesta">19,75%</a>. Taloudellisesti tästä siis ei hyödy kunta, eikä välttämättä perheen vanhemmatkaan.</p> <h2>Mitä tämä tarkoittaa lapselle?</h2> <p>Entäs sitten lapsi ja perhe? Vanhempainvapaa loppuu kun lapsi on <a href="https://www.kela.fi/vanhempainraha">noin 11,5 kuukauden ikäinen</a>, jolloin suurin osa vauvoista <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/vauvan-liikunnallinen-kehitys/">ei osaa kävellä</a>, eikä <a href="https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/0-1-v/vauvan-sosiaalinen-kehitys/">puhua</a>. Päiväkodissa joudutaan siis antamaan erityistä huomiota pienokaiselle, vanhemmat eivät pääse seuraamaan ja nauttimaan lapsen kehityksestä. Lapsellakaan ei todennäköisesti ole kovin kivaa, sillä tuossa iässä he myös vierastavat kovasti eivätkä kaipaa ikäistään leikkiseuraa.</p> <p>Pidetään Kirkkonummi lapsille ja lapsiperheille ystävällisenä kuntana ja palautetaan kotihoidon tuen kuntalisä!</p> <p>Olen kirjoittanut lisää varhaiskasvatuksesta: <a href="/fi/blog/3/varhaiskasvatuksen-kerhotoiminta/">varhaiskasvatuksen kerhotoiminnasta</a>, <a href="/fi/blog/4/varhaiskasvatuksen-riittavyydesta-ei-saa-tinkia/">varhaiskasvatuksen riittävyydestä</a>, <a href="/fi/blog/6/paivakodit-kaipaavat-opettajia/">päiväkotien opettajapulasta</a> sekä <a href="/fi/blog/19/lapsista-saastaminen-ei-kannata/">lapsista säästämisen seurauksista</a>. Lue lisää <a href="/fi/category/varhaiskasvatus/">varhaiskasvatusta käsittelevistä kirjoituksistani</a>.</p> <p><em>Korjattu 4.2.2021 palvelusetelin maksimihinta kuukaudessa 862 eurosta 1 293 euroon.</em></p> <p><em>Korjattu 14.2.2021 vanhempainvapaan kesto.</em></p><p><a href="https://laurilavanti.fi/fi/blog/1/kotihoidon-tuen-kuntalisa/">Pysyvä linkki blogikirjoitukseen</a></p>