Lauri Lavanti
Kuka Lauri?BlogiOta yhteyttä🇸🇪🇬🇧
Lauri Lavanti
Kuka Lauri?BlogiOta yhteyttä🇸🇪🇬🇧
Lauri Lavanti puku päällä vihreässä kravatissa hymyilemässä ja nojaamassa aavistuksen eteenpäin, ei taustaa

Esseitä maahan­­muutosta: maahan­muuton määrästä

Tämä on toinen osa kirjoitussarjassa maahanmuutosta. Ensimmäisen osan löydät täältä.

Maahanmuuttoon liittyvissä keskusteluissa ollaan usein epäselviä siitä, millaisista määristä puhutaan. Kuuntelijoille voi myös olla vaikeaa hahmottaa kuinka suurista määristä on kyse, silloin kun määristä puhutaan. Sadat tai sadat tuhannet saattavat kuulostaa yhtä lailla isoilta tai pieniltä määriltä. Määristä puhuessa myös usein viitataan Tanskaan tai Ruotsiin esimerkkeinä maahanmuuton seurauksista, niin hyvässä kuin pahassakin. Yleensä ei kuitenkaan kerrota miten paljon tai vähän meillä on maahanmuuttoa näihin kahteen maahan verrattuna.

Suomeen muutti vuosina 2011-2021 noin 300 000 ihmistä.

Tanskassa on suurin piirtein yhtä paljon ihmisiä kuin Suomessa, mutta sinne muuttaa vuosittain kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomeen. Koska tämä on jatkunut jo vuosikymmeniä, se tarkoittaa montaa sataa tuhatta maahanmuuttajaa enemmän kuin mitä Suomessa on. 

Ruotsiin puolestaan muuttaa väestön määrään suhteutettuna vuosittain kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Suomeen. Absoluuttisina määrinä se tarkoittaa noin kuusinkertaista vuosittaista maahanmuuttoa. Esimerkiksi vuosina 2011-2021 Ruotsiin muutti miljoona ihmistä enemmän kuin Suomeen, johon muutti samassa ajassa noin 300 000 ihmistä. 

Maahanmuuton kumulatiivinen määrä Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2011-2022

Ruotsin maahanmuutosta puhuttaessa pitää huomioida, että siellä on ollut viime vuosina paljon ongelmia maahanmuuttajataustaisten, eritoten toisen polven maahanmuuttajien, kanssa. Ruotsalaisten tutkijoiden mukaan kyse on pitkälti siitä, että Ruotsissa rakennettiin erillisiä asuinalueita, niin kutsuttuja miljoonalähiöitä, joihin muutti paljon maahanmuuttajia. Tämän jälkeen kyseisiltä alueilta on leikattu sosiaalitoimesta, kouluista ja muista palveluista. Kyse on siis segregaatiosta, jonka seurauksena monet ovat kokeneet rikollisen toiminnan ainoaksi mahdollisuudeksi elää haluamansa kaltaista elämää. 

Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin se, että Ruotsin talous on voinut huomattavasti paremmin kuin Suomen. Ja yksi iso syy tähän on maahanmuuton määrä. Usein maahanmuuttajat hankkivat enemmän lapsia kuin ruotsalaiset tai suomalaiset. He ovat usein myös työikäisiä. Tämän seurauksena Ruotsin ikärakenne on huomattavasti parempi kuin Suomessa. Meillä julkistalouden ongelmat johtuvatkin pitkälle huonosta väestörakenteesta eli niin kutsutusta eläkepommista, jossa eläkeläisiä on enemmän suhteessa supistuvaan työikäiseen väestöön. 

Vuonna 2022 Suomeen tuli 100 000 ukrainalaista.

Kaiken kaikkiaan Suomessa maahanmuuttajia on kirjaimellisesti murto-osa siitä, mitä Tanskassa tai Ruotsissa. Niihin vertaaminen ei olekaan useimmissa tapauksissa kovin mielekästä. Mahdollinen Ruotsin tai Tanskan tie on tältä osin vasta kaukana tulevaisuudessa ja sekin vain, mikäli teemme samoja virheitä. Ja itse asiassa se onkin mielekkäimpiä tapoja verrata meitä Tanskaan ja Ruotsiin eli katsoa mitä virheitä siellä on tehty esimerkiksi integraation suhteen ja verrata niitä toimia Suomen vastaaviin. 

Maahanmuuton määrään liittyen on hyvä pitää mielessä kolme olennaista lukua. Ensinnäkin vuonna 2022 Suomeen tulleiden ukrainalaisten määrä, eli 100 000. Toisekseen Elinkeinoelämän keskusliiton arvio työperäisen maahanmuuton määrästä, jolla eläkejärjestelmä olisi turvattu, joka on 40 000. Ja viimeiseksi Suomeen vuosittain muuttavien määrä, joka on yhteensä noin 40 000 eli suurin piirtein saman verran kuin Kirkkonummella asuu ihmisiä.

Muita kirjoituksia

Vihreiden logo ja teksti "Vihreät De Gröna"