Lauri Lavanti puku päällä vihreässä kravatissa hymyilemässä ja katsomassa oikealle ylöspäin, ei taustaa

Esseitä maahan­muutosta: maahan­muutto­keskustelusta

Tämä on ensimmäinen osa kirjoitussarjassa maahanmuutosta. Toisen osan löydät täältä.

Yleinen keskustelu maahanmuutosta vilisee epätarkkoja termejä ja mielikuvia, jonka takia keskustelun käyminen on erittäin vaikeaa. Jos puhutaan sekaisin turvapaikanhakijoista, pakolaisista, työperäisestä maahanmuutosta ja muista maahanmuuton tavoista, voi olla varma, että keskustelu ei ole hyödyllistä. Aihe onkin osin tästä syystä jäänyt pääasiassa maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien puheenaiheeksi. Se on kuitenkin niin tärkeä osa yhteiskuntaamme, että siitä pitää käydä kunnollista keskustelua, oikeilla termeillä.

On totta, että maahanmuuttoon liittyy ongelmia. Kotoutuminen maahan, jossa puhutaan yhtä maailman vaikeimmista kielistä, ei ole helppoa. Emme myöskään tee siitä helppoa rasismilla, puutteellisilla palveluilla ja työnhaussa esiintyvällä syrjinnällä. Integroitumisessa arki ratkaisee, ja siinä me suomalaiset olemme avainasemassa. Emme voi vaatia maahanmuuttajia integroitumaan, jos emme sitä itse mahdollista.

Vaihtoehtona maahanmuuton lopettaminen tai merkittävä vähentäminen ei edes ole realistista. Maahanmuutto on erottamaton osa globalisaatiota, jossa yritykset etsivät ulkomailta sellaista työvoimaa, jota eivät kotimaasta löydä. Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista muuttaakin tänne joko työssä käyvän puolisonsa luokse tai tullakseen itse töihin. Lisäksi kuka tahansa Euroopan Unionin kansalainen saa muuttaa tänne. Lienee siis arkijärjelläkin selvää, että koska emme voi rajoja sulkea, kannattaa meidän pyrkiä hyötymään maahanmuutosta mahdollisimman paljon.

Loppuviimein asia on myös niin, että ilman maahanmuuttoa voimme heittää hyvästit hyvinvointivaltiolle, jonka aiemmat sukupolvet rakensivat. Yksinkertaisesti on niin, että suomalaisten syntyvyys ei riitä siihen, että täällä olisi jatkossa tarpeeksi työntekijöitä. Vähintään vanhustenhoidosta loppuisi käsiparit kesken, muusta tuottavasta työstä puhumattakaan. Myös suurin osa Kirkkonummen kasvusta tulee maahanmuutosta.

Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 27.11.2024.

Muita kirjoituksia