Koulutusko erityissuojelussa?
Tämä kirjoitus on vastine opetusministeri Anders Adlercreutzin vastineeseen aiempaan kirjoitukseemme.
Kiitos opetusministerille laajasta vastauksesta kirjoitukseemme. Olemme yhtä mieltä opetusministerin kanssa siitä, että julkista taloutta tulee vahvistaa ja taloutta tasapainottaa. Se, että tämä on perusteena tehtäessä leikkauksia ammatillisesta koulutuksesta, on monellakin tapaa käsittämätön ja myös ristiriidassa hallituksen asettamien tavoitteiden kanssa. 11 000 oppilaan vähennys ja erityisesti uudelleen kouluttautujiin kohdistuvat koulutusleikkaukset yhdistettynä jo aikaisemmin toteutettuun aikuisopintotuen lakkauttamiseen ovat ristiriidassa markkinoiden ammatillisen työvoimatarpeen kanssa. Leikkausen ajankohta herättää myös ihmettelyä. Miksi leikataan ennen uudistuksia, joiden kustannusvaikutukset eivät ole vielä realisoituneet?
Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista, kun päätetään mihin investoidaan ja mistä leikataan. Samalla kun ammatillisesta koulutuksesta leikataan 120 miljoonaa euroa, hallituksella kyllä riittää rahaa muualle. Hallitus esimerkiksi kevensi ministerien ja suurituloisimpien verotusta 107 miljoonalla eurolla.
Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneita leikkauksia perusteltiin myös sillä, että indeksikorotukset ovat nostaneet ammatillisen koulutuksen absoluuttista rahoitusta. Sekin on totta, mutta jokaiselle, joka on käynyt ruokaostoksilla lähivuosina, lienee selvää, että myös kulut ovat nousseet ennätysmäisesti. Indeksikorotukset, nimensä mukaisesti, ovat vain keino huolehtia rahoituksen tason säilymisestä kulujen noustessa. Niitä ei voi väittää panostuksiksi koulutukseen.
Hallitus lupaili koulutuksen olevan erityissuojelussa - toisin kävi. Ylipäänsä opetusministeri tuntuu unohtaneen, että koulutukseen panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen.
Kirjoitettu yhdessä Johanna Flemingin ja Paula Oittisen kanssa.
Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 11.12.2024.
Muita kirjoituksia
Yksi askel eteen, kaksi taakse
Hallitus on tekemässä järkeviä ja tarpeellisia uudistuksia toisen asteen opintoihin. Ne eivät kuitenkaan korvaa ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia noin 120 miljoonan euron leikkauksia. Lue lisää »
Ulkomailta opiskelemaan tulleista
Ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulleisiin panostamme sekä integraation että koulutuksen kautta. Vastineeksi saamme osaavaa, nuorta työvoimaa, mutta silti meillä on suuria haasteita heidän työllistämisessään. Lue lisää »
Työperäisestä maahanmuutosta
Työperustaisesti maahan muuttavilla on aina vaihtoehtona muuttaa myös muualle. Heistä saamme myös kaivattua työvoimaa, joka on valmiiksi opetettua ja kasvatettua. Lue lisää »
Perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta
Perheperustaisesti maahan muuttavat ovat moninainen joukko, joka sisältää sekä kansalaisten että maahanmuuttajien perheenjäseniä. He ovat kuitenkin jo pidemmällä integraatiossa kuin monet muut. Lue lisää »