Kuka päättää mistä puhumme?

Seuraatko uutisia sosiaalisen median kautta? Moni seuraa, ja sosiaalinen media vaikuttaakin yhä enemmän siihen, mistä puhumme. Usein myös uutiset kertovat siitä, mitä joku teki tai sanoi Instagramissa tai X:ssä, entisessä Twitterissä. Aika ajoin myös kauhistellaan uusinta Tiktok-trendiä. Sitten haetaan tietoa Googlesta, ja uutisia kommentoidaan Facebookissa.

Merkittävä osa kaikesta yhteiskunnallisesta ja poliittisesta keskustelusta onkin nykyään siirtynyt ulkomaisten sosiaalisen median suuryhtiöiden vaikutuspiiriin.

Muun muassa Facebookin ja Instagramin omistava Meta-yhtiö on ilmoittanut lopettavansa poliittisen, yhteiskunnallisen ja vaaleihin liittyvän mainonnan alustoillaan Euroopan unionin alueella. Aiemmin myös Google on ilmoittanut samasta asiasta. Yhtiöt perustelevat päätöstään lokakuussa voimaan tulevalla EU:n asetuksella poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta.

Käytännössä vaatimuslista on kuitenkin aika yksinkertainen. Asetuksen mukaan mainoksessa on kerrottava, kuka on maksanut mainoksen, mihin vaaleihin tai muuhun menettelyyn mainos liittyy, onko mainos kohdennettu ja jos on, niin millä perusteella. Mikään näistä ei ole ylitsepääsemätön vaatimus. Esimerkiksi Facebookin poliittiset mainokset ovat jo sisältäneet lähes kaiken vaadittavan tiedon, jota ei vain ole näytetty käyttäjille.

Meta ja Google lopettavat poliittisen mainonnan EU-alueella.

Poliittisen mainonnan lopettamisen yhteydessä on syytä puhua myös sosiaalisen median laajemmasta kehityksestä. Twitterin nimenmuutoksen lisäksi alustalta on käytännössä lopetettu kaikenlainen sisällön valvonta. Vuoden alussa Meta ilmoitti lopettavansa sisällön faktantarkistuksen Yhdysvalloissa poliittisen paineen seurauksena.

Vaikka rahalla näkyvyyden ostaminen ei ole ollut demokratian ja kansanvallan toteutumisen kannalta ongelmatonta, nykyinen suuntaus on kestämätön. Nyt on nimittäin niin, että se, joka hallitsee sosiaalisen median algoritmeja, hallitsee poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua. Eikä meillä ole mitään takeita siitä, että algoritmeja ei käytettäisi tarkoituksellisesti.

Nyt on jo nähtävissä, miten algoritmit vaikuttavat poliittiseen toimintaan. Yhä useampi kansanedustaja on ponnistanut maineeseen sosiaalisen median eli algoritmien myötävaikutuksella. Sosiaalisessa mediassa myös tuodaan esille jatkuvasti toinen toistaan radikaalimpia mielipiteitä ja ehdotuksia, joilla sitten pääsee jopa valtakunnan mediaan ja ihmisten tietoisuuteen.

Tähän asti Suomen kaltaiset avoimet demokratiat ovat rakentuneet sen varaan, että kykenemme pitkäjänteiseen yhteistyöhön poliittisista suuntauksista riippumatta. Että kuuntelemme toisiamme ja keskustelemme asioista, vaikka ne eivät olisikaan helppoja saati yksinkertaisia.

Olemmeko valmiita siihen, että yhteiskunnallista keskusteluamme ohjaavat ulkomaiset suuryritykset?

Julkaistu Helsingin Sanomissa 5.10.2025.

Muita kirjoituksia

• 

  

  Perusoikeuksia ei pidä purkaa perusteettomasti

  Hallitus suunnittelee laajentavansa tiedustelulainsäädännön menetelmien käytön rikollisuuden torjumiseen. Erityisen huolestuttavaa on suunnitelma tämän perusoikeuksien murtaminen perustuslain kiireellisenä muutoksena. Lue lisää »

• 

  

  Tekoäly ei pysty mihin tahansa

  Tekoälyä on esitetty keinoksi tehdä Suomen julkisista palveluista maailman parhaat. Sillä voikin olla siinä oma roolinsa, mutta tärkeintä olisi kokonaisvaltainen arviointi. Lue lisää »

• 

  

  Myyttejä maahan­muutosta

  Maahanmuuttoon liittyy monia erittäin sitkeitä myyttejä. Erityisesti maahanmuuttoon kriittisesti tai vihamielisesti suhtautuvat tykkäävät vahvistaa niitä. Lue lisää »

• 

  

  Joukkoliikenne ei voi kallistua loputtomiin

  Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava HSL-kuntayhtymä suunnittelee lähivuosille tuntuvia korotuksia bussien ja junien lippujen hintoihin. Lue lisää »