Maahanmuuttokeskustelusta
Tämä on ensimmäinen osa sarjasta "Esseitä maahanmuutosta". Myöhemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitukset maahanmuuton määrästä, perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta, työperäisestä maahanmuutosta, opiskelemaan tulleistaja turvapaikan saaneista.
Yleinen keskustelu maahanmuutosta vilisee epätarkkoja termejä ja mielikuvia, jonka takia keskustelun käyminen on erittäin vaikeaa. Jos puhutaan sekaisin turvapaikanhakijoista, pakolaisista, työperäisestä maahanmuutosta ja muista maahanmuuton tavoista, voi olla varma, että keskustelu ei ole hyödyllistä. Aihe onkin osin tästä syystä jäänyt pääasiassa maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien puheenaiheeksi. Se on kuitenkin niin tärkeä osa yhteiskuntaamme, että siitä pitää käydä kunnollista keskustelua, oikeilla termeillä.
On totta, että maahanmuuttoon liittyy ongelmia. Kotoutuminen maahan, jossa puhutaan yhtä maailman vaikeimmista kielistä, ei ole helppoa. Emme myöskään tee siitä helppoa rasismilla, puutteellisilla palveluilla ja työnhaussa esiintyvällä syrjinnällä. Integroitumisessa arki ratkaisee, ja siinä me suomalaiset olemme avainasemassa. Emme voi vaatia maahanmuuttajia integroitumaan, jos emme sitä itse mahdollista.
Vaihtoehtona maahanmuuton lopettaminen tai merkittävä vähentäminen ei edes ole realistista. Maahanmuutto on erottamaton osa globalisaatiota, jossa yritykset etsivät ulkomailta sellaista työvoimaa, jota eivät kotimaasta löydä. Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista muuttaakin tänne joko työssä käyvän puolisonsa luokse tai tullakseen itse töihin. Lisäksi kuka tahansa Euroopan Unionin kansalainen saa muuttaa tänne. Lienee siis arkijärjelläkin selvää, että koska emme voi rajoja sulkea, kannattaa meidän pyrkiä hyötymään maahanmuutosta mahdollisimman paljon.
Loppuviimein asia on myös niin, että ilman maahanmuuttoa voimme heittää hyvästit hyvinvointivaltiolle, jonka aiemmat sukupolvet rakensivat. Yksinkertaisesti on niin, että suomalaisten syntyvyys ei riitä siihen, että täällä olisi jatkossa tarpeeksi työntekijöitä. Vähintään vanhustenhoidosta loppuisi käsiparit kesken, muusta tuottavasta työstä puhumattakaan. Myös suurin osa Kirkkonummen kasvusta tulee maahanmuutosta.
Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 27.11.2024.
Muita kirjoituksia
![Kuvassa on ihminen juoksemassa metsässä. Taustalla näkyy järvi ja kirkkaana loistava aurinko.]()
Turvapaikan saaneista
Turvapaikan saaminen ei ole mikän itsestäänselvyys, vaan Genven pakolaissopimuksessa määritelty prosessi. Usein myös unohdetaan itse ihmiset, jotka ovat useimmiten henkensä uhalla lähteneet tutusta ympäristöstään vieraaseen maahan. Lue lisää »
![Kannettavan tietokoneen ruutu, jossa on auki Google ja haku "Finland university application"]()
Ulkomailta opiskelemaan tulleista
Ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulleisiin panostamme sekä integraation että koulutuksen kautta. Vastineeksi saamme osaavaa, nuorta työvoimaa, mutta silti meillä on suuria haasteita heidän työllistämisessään. Lue lisää »
![Punainen talo, jonka ympärillä on puita.]()
Työperäisestä maahanmuutosta
Työperustaisesti maahan muuttavilla on aina vaihtoehtona muuttaa myös muualle. Heistä saamme myös kaivattua työvoimaa, joka on valmiiksi opetettua ja kasvatettua. Lue lisää »
![Lauri Lavanti osoittamassa puita lapselle, joka on hänen sylissään.]()
Perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta
Perheperustaisesti maahan muuttavat ovat moninainen joukko, joka sisältää sekä kansalaisten että maahanmuuttajien perheenjäseniä. He ovat kuitenkin jo pidemmällä integraatiossa kuin monet muut. Lue lisää »
