Tekoäly ei pysty mihin tahansa

Lauri Lavanti puku päällä vihreässä kravatissa hymyilemässä ja katsomassa oikealle ylöspäin, ei taustaa

Juhani Mykkänen, yksi Woltin perustajista, on tuonut esille tekoälyn mahdollisuudet työkaluna, jonka avulla tehtäisiin Suomen julkisista palveluista maailman parhaat. Samanlaisia ajatuksia on ollut muillakin, kun tarkastelee millaisia yrityksiä on viime aikoina perustettu esimerkiksi tekoälyn ja terveydenhuollon yhdistämiseksi. 

Tekoäly on työkalu, jota voi hyödyntää hyvin ymmärrettyjen ongelmien ratkomiseen. Lääkärin havaintojen kirjaamisen hitaus on hyvä esimerkki tällaisesta ongelmasta. Vaikka tekoäly tarjoaakin ratkaisuja, se tuo myös haasteita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tekoälyn käyttö voi heikentää lääkärien ammattitaitoa tai huonontaa opiskelijoiden oppimista.

Tekoälyllä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, jotka tulee tunnistaa mikäli sitä haluaa hyödyntää

Digitalisaatiota ja tekoälyä voitaisiin hyödyntää julkisissa palveluissa nykyistä paremmin. Avainasemassa on kuitenkin selkeät tavoitteet: huonosti määritellyt prosessit tai tavoitteet johtavat tekoälyllä vain nopeammin huonoihin tuloksiin. Tekoäly ei myöskään voi olla virkavastuussa ja yksittäisten virhetulosten inhimilliset seuraukset voivat olla valtavia, joten asiantuntijoiden arvio tarvitaan edelleen. Tekoäly ei myöskään voi korvata inhimillistä kohtaamista.

Mykkäsen ehdottama miljardin investointi julkishallinnon kehittämiseen on tarpeen, kunhan se kohdistetaan vaikuttaviin toimenpiteisiin, kuten palveluiden uudistamiseen, strategiseen suunnitteluun ja oikeiden työkalujen valintaan. Tekoäly tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta sen hyödyntäminen vaatii selkeää suunnitelmaa, oikeiden työkalujen valintaa ja ennen kaikkea ihmislähtöistä lähestymistapaa.

Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 5.11.2025.

Muita kirjoituksia