Turva­paikan saaneista

Tämä on kuudes osa sarjasta "Esseitä maahanmuutosta". Aiemmin sarjasta on ilmestynyt kirjoitukset maahanmuuttokeskustelusta, maahanmuuton määrästä, perhesiteeseen perustuvasta maahanmuutosta, työperäisestä maahanmuutost ja opiskelemaan tulleista.

Jotta ihminen saisi turvapaikan Suomesta, hänen täytyy täyttää jokin Geneven pakolaissopimuksessa määritetty ehto. Ehdot tiivistyvät suurin piirtein siihen, että hakijan hengen tai terveyden pitää olla kotimaassa uhattuna esimerkiksi hänen vakaumuksensa tai mielipiteidensä takia. Samoilla ehdoilla turvapaikan saa mistä tahansa muustakin sopimuksen allekirjoittaneesta maasta. 

Turvapaikan saaneista puhutaan usein pelkkänä kulueränä. Tosiasiassa heidän työllisyysasteensa on yli 60%, joten tuo väite ei oikeastaan pidä paikkaansa. Noin korkea työllisyysaste on aika hyvin ihmisiltä, jotka ovat lähteneet kotimaastaan täysin vieraaseen maahan ja yleensä myös mantereelle. Useimmiten henkensä uhalla, jättäen jälkeensä omaisuuttaan ja läheisiään. Turvapaikan saaneet ovat usein myös nuoria, joten he toimivat osaltaan piristysruiskeena vanhenevalle väestöllemme. 

Kiintiöpakolaiset kuuluvat myös tähän ryhmään. He ovat ihmisiä, joita Suomen valtio vastaanottaa YK:n ylläpitämiltä pakolaisleireiltä. Heidät on UNHCR, YK:n alainen pakolaisjärjestö, arvioinut suurimmassa hädässä oleviksi. He ovat siis niitä, jotka kaikkein eniten tarvitsevat apua. Heitä on ennen vastaanotettu 750-1500 vuodessa, mutta Orpon hallituksen päätöksellä määrä on laskettu nyt 500:aan vuodessa.

Kiintiöpakolaisiin liittyen on Osmo Soininvaara ehdottanut, että Suomi voisi halutessaan ottaa kiintiöpakolaisiksi ensisijaisesti sellaisia ihmisiä, joiden uskomme integroituvan tänne hyvin. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lääkärit tai muut korkeasti koulutetut ammattilaiset. Tällä hetkellä tulijat päättää UNCHR pakolaisten tarve edellä. Vaikka sekin on tärkeää, voitaisiin Soininvaaran ehdotuksen mukaan ottaa todennäköisesti enemmän kiintiöpakolaisia tänne, ja siten auttaa useampia ihmisiä.

Tässä kohtaa lienee paikallaan kerrata minkä takia koko turvapaikkajärjestelmä on olemassa. Ennen toista maailmansotaa useat juutalaiset pyrkivät pakoon Saksasta, mutta länsimaat useimmiten kieltäytyivät ottamasta heitä vastaan, käännyttäen heidät rajoiltaan. Useat heistä eivät selvinneet hengissä holokaustista. Sen jälkeen vannottiin, että ei ikinä enää. Syystäkin. Jos et ole koskaan käynyt keskitysleirillä, suosittelen. Se auttaa laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen. 

Vaikka pakolaissopimus kaipaisikin päivittämistä tähän päivään, emme voi sitä yksipuolisesti muuttaa. Ja pienenä maana, jonka koko olemassaolo perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, meidän ei kannata lähteä kansainvälistä sopimusjärjestelmää horjuttamaan enempää, vaikka Venäjä ei sitä noudatakaan. 

Muita kirjoituksia

• 

  

  Ulkomailta opiskelemaan tulleista

  Ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulleisiin panostamme sekä integraation että koulutuksen kautta. Vastineeksi saamme osaavaa, nuorta työvoimaa, mutta silti meillä on suuria haasteita heidän työllistämisessään. Lue lisää »

• 

  

  Työ­peräisestä maahan­muutosta

  Työperustaisesti maahan muuttavilla on aina vaihtoehtona muuttaa myös muualle. Heistä saamme myös kaivattua työvoimaa, joka on valmiiksi opetettua ja kasvatettua. Lue lisää »

• 

  

  Perhe­siteeseen perustuvasta maahan­muutosta

  Perheperustaisesti maahan muuttavat ovat moninainen joukko, joka sisältää sekä kansalaisten että maahanmuuttajien perheenjäseniä. He ovat kuitenkin jo pidemmällä integraatiossa kuin monet muut. Lue lisää »

• 

  

  Maahan­muuton määrästä

  Maahanmuutosta keskusteltaessa määrät usein joko jäävät mainitsematta tai niistä ollaan epäselviä. Todellisuus on kuitenkin se, että Suomesssa maahanmuuttoa ihan kirjaimellisesti murto-osa Tanskaan ja Ruotsiin verrattuna. Lue lisää »