Kylmä riihi Kirkkonummelle
Hallituksen puoliväliriihi ei lupaa hyvää Kirkkonummelle. Suorimmin päätöksistä kunnan talouteen vaikuttaa hallituksen suora leikkaus valtionosuuksiin. Vaikka leikkaus ei olekaan suuri, tarkoittaa se Kirkkonummen tapauksessa melkein 800 000 euron menetyksiä vuositasolla. Sen verran maksaa vuodessa esimerkiksi varhaiskasvatus 69 lapselle, perusopetus 66 oppilaalle tai lukio 89 opiskelijalle. Sen lisäksi, että hallitus leikkaa suoraan kunnilta, se myös laskee yhteisöveroa, joka osaltaan vähentää kunnan käytettävissä olevia varoja.
Vaikka edelliset valtuustot ovat saaneetkin kunnan talouden hyvään tilaan, erityisesti hyvinvointikeskuksen myynnin ansiosta, on paljon lisäkuluja tiedossa. Gesterbyn koulukeskuksen, lukiokampuksen ja Nissnikun koulun kulut ovat vasta tulossa. Kantvikin koulu odottaa aloittamistaan ja Masalan päiväkodit ovat remontin tarpeessa. Samalla erityisesti varhaiskasvatuksessa on pulaa työntekijöistä, kun joudumme kilpailemaan lähiseudun kaupunkien kanssa samoista osaajista.
Valitettavasti tämä kaikki tarkoittaa sitä, että uusi valtuusto pääsee aloittamaan erittäin epäsuotuisassa tilanteessa. Erityisen mielenkiintoista tulee olemaan miten hallituspuolueiden edustajat paikallistasolla toimivat. Eli pidetäänkö hallituksen säästötoimista kiinni, vai siirretäänkö kustannukset valtion budjetista kuntien budjettiin ja verotus ansiotuloverosta kunta- tai kiinteistöveroon.
Toivon erityisesti, että Kirkkonummella on viisautta katsoa pidemmälle horisonttiin. Suomi on noussut nykyiseen asemaansa yhdellä maailman parhaista peruskouluista sekä korkealla koulutusasteelle. Nyt niihin kaikkiin kuitenkin kohdistuu leikkauksia, samalla kun nuorten koulutusaste on laskenut alle 40 prosenttiin, tarkemmin sanoen 39% (vertailun vuoksi vastaava luku Norjassa on 57%, Ruotsissa 54%, Tanskassa 49% ja OECD-maiden keskiarvokin on 47%). Se kaikki lähtee siitä miten kunnissa, Kirkkonummellakin, huolehditaan peruskoulusta ja toisesta asteesta. Se on se, mihin valtaosa kunnan rahoista menee.
Huolehtikaamme siis tulevaisuudestamme, jo tänään.
Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 30.4.2025.
Muita kirjoituksia
![Kuva Laajakallion koulusta]()
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä
Kuntavaalien tärkein aihe on koulutus. Koulutukseen tehtävät panostukset ovat niitä investointeja, jotka näkyvät pitkälle tulevaisuuteen, eikä sieltä ole pikavoittoja saatavissa. Lue lisää »
![Kuva Keijukaispuiston alueen metsästä. Kuvassa pääasiassa koivuja.]()
Lähiluontoa pitää vaalia
Jokaista metsää ei tarvitse kaataa. Varsinkaan aktiivisessa käytössä oleva lähiluonto tulee säilyttää ja se on tärkeä osa kuntaamme. Lue lisää »
![Triptyykki, jossa vasemmalle Johanna Fleming sini-valkoinen vaate päällään, keskellä Lauri Lavanti puku ja kravatti päällään ja oikealla Paula Oittinen tumma paita päällään.]()
Koulutusko erityissuojelussa?
Vaikka taloutta pitääkin tasapainottaa, on valheellista väittää, että koulutuksesta ei leikattaisi reilulla kädellä. Indeksikorotukset ja muutama hyvä lakiuudistus eivät paikkaa koulutukseen osuvia tuntuvia leikkauksia. Lue lisää »
![Lauri Lavanti työntämässä rattaita hiekkatietä, vieressä lapsi kävelee ja taustalla on taloja.]()
Yksi askel eteen, kaksi taakse
Hallitus on tekemässä järkeviä ja tarpeellisia uudistuksia toisen asteen opintoihin. Ne eivät kuitenkaan korvaa ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia noin 120 miljoonan euron leikkauksia. Lue lisää »
