Sosiaali- ja terveydenhuolto on kallista. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta jos meillä ei ole hyvin toimivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, voimmeko enää kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi?

Usein julkisuudessa puhutaan talouden sopeuttamisesta, korkeasta velkaantumisasteesta ja julkisten instituutioiden menoista. Mutta entä kolikon kääntöpuoli? Jo ennen koronaa meillä oli pulaa hoitajista ja lääkäreistä, ja tilanne on siitä vain pahentunut. Tukitoimintoja on karsittu ja lääkärit tekevät hallinnollisia töitä. Sairaanhoitajille maksetaan liian matalaa palkkaa työn vaativuuteen ja koulutustasoon nähden. Hoitovelka kasvaa päivä päivältä, kun teho-osastot ovat täynnä koronapotilaita ja hoitajia joudutaan siirtämään akuutissa tarpeessa pois omilta osastoiltaan. Mielenterveysongelmat yleistyvät ja ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät kasvavat. Nuoret syrjäytyvät ja voivat pahoin. Onko meillä varaa olla korjaamatta näitä ongelmia?

Panostamalla hoitohenkilökuntaan ja lääkäreihin varmistamme sen, että apua saa jatkossakin. Tarjoamalla mielenterveyspalveluita saamme kiinni ongelmista kun niistä voi vielä selviytyä. Huolehtimalla sosiaalityöntekijöiden riittävyydestä, varmistamme, että lasten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön toteutuu mahdollisimman hyvin. Ennaltaehkäisemällä vakavampia ongelmia, säästämme pitkällä aikavälillä rahaa, aikaa ja vaivaa kaikilta. Poistamalla asiakasmaksut, pidämme huolta myös heikoimmassa asemassa olevista ennen kuin heille tulee vakavampia ongelmia. Tarjoamalla kattavia sosiaalipalveluita pidämme myös huolen erityisryhmistä ja heidän läheisistään. Kaikella tällä estämme syrjäytymistä ja pysymme pidempään työkykyisinä.

Tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa pitää myös saada rahalle mahdollisimman paljon vastinetta. Halvinta ja tehokkainta olisikin ennaltaehkäisevät toimet. Mittasuhteita antaa se, että vuonna 2020 Uudellamaalla käytettiin 1 176 euroa erikoissairaanhoitoon per asukas ja 562 euroa perusterveydenhuoltoon per asukas. Malliesimerkki tehokkaasta ennaltaehkäisystä on maksuton ehkäisy nuorille. Esimerkiksi Vantaalla se on tutkitusti vähentänyt ei-toivottuja raskauksia 15-19-vuotiailla 36% ja 20-24-vuotiailla 19%. Toinen hyvä ja ajankohtainen esimerkki on rokotukset. Esimerikiksi 2 annoksen sarja koronarokotetta maksaa enintään 29,4 euroa ja tehohoito koronapotilaalle maksaa keskimäärin 33 000 euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto ei ole pelkkä menoerä, vaan sijoitus tulevaisuuteemme. Jokainen järkevästi käytetty euro soteen on askel kohti hyvinvoivaa väestöä. Soten kustannusten kasvua ei hillitä palveluita leikkaamalla, vaan oikeiden palveluiden tarjoamisella oikeaan aikaan.

Tasapainotetaanko taloutta vai korjataanko hyvinvointiyhteiskunta?

Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 16.12.2021 ja Länsiväylässä 5.1.2022.

Muita kirjoituksia

• 

  

  

  

  Terveys kuuluu kaikille

  Poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut, säästämme byrokratiassa. Lisäksi pääsemme hoitamaan ongelmia ennen kuin niistä tulee merkittäviä. Ja tärkeimpänä varmistamme, ettei kukaan jää ilman hoitoa taloudellisista syistä. Lue lisää »

• 

  

  

  

  Mitä jos terveyskeskusta ei olisikaan?

  Mitä jos Jorvin ensiapu olisi koko läntisen Uudenmaan ainoa päivystys? Mitä jos Jorvissa pitäisi aina jonottaa monta tuntia? Lue lisää »

• 

  

  

  

  Ehdolle aluevaaleihin

  Sote-uudituksessa tärkeintä on huolehtia lähipalvelujen säilymisestä lähellä, terveydenhuollon pitäminen julkisena palveluna, hoitohenkilökunnan hyvinvoinnista ja riittävyydestä sekä ratkaista hoitajapula ja hoitovelka. Lue lisää »