Rasismia ei voida torjua kieltämällä pelkät seuraukset — tarvitaan puuttumista juurisyihin, ja se alkaa kielestä. Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, eli tuttavallisemmin rasismitiedonanto, on tärkeä askel yhteiskuntamme suhtautumisessa rasismiin. Kuten tiedonannossa todetaan, on meillä ongelmia rakenteellisen rasismin ja syrjinnän kanssa, eikä niiden kieltäminen edesauta niiden korjaamista.
Miksi juurisyihin pitää puuttua?
Kun rasismia lähdetään nyt torjumaan ja sen vastaisia toimia toteuttamaan, on tärkeää muistaa tarttua rasismin juurisyihin eikä pelkkiin seurauksiin. Mikäli keskitymme vain rikoslain päivittämiseen ja asioiden kieltämiseen, ei rasismi tule juurikaan vähenemään. Toki rasismi ei todennäköisesti ole täysin poistettavissa oleva ongelma, mutta paljon voimme sen suhteen asioita parantaa.
Ja kuten talousasiantuntijat osaavat kertoa, me tarvitsemme merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.
Mitä antirasismi käytännössä tarkoittaa?
Rasismin torjuminen, eli antirasismi, on siitä hyödyllistä, että se auttaa sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia, oli sitten kyse turvapaikanhakijoista tai työn perässä muuttaneista. Sitä mukaa kun rasismi vähenee, vähenee heidän kokemansa toiseus ja syrjäytyminen ja helpottuu meidän kaikkien osalta kotoutumiseen liittyvistä ongelmista puhuminen. Onkin hienoa, että uusi hallitus tarttuu tähän jo viime kaudella aloitettuun työhön! Vaikkakin vasta suuren julkisen paineen jälkeen. Ja kuten talousasiantuntijat osaavat kertoa, me tarvitsemme merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.
Rasismi ja siihen liittyvät puheet voivat myös konkreettisesti vaarantaa turvallisuutemme. Tästä esimerkkinä KRP:n äärioikeistolaiseksi määrittelemä väestönvaihtoteoria on johtanut siihen, että Lahdessa on nyt terrorismi epäily, jossa epäillyt ovat varautuneet aseellisesti väestönvaihdon vastustamiseen.
Seuratkaamme valtioneuvoston esimerkkiä kohti rasismista vapaata Kirkkonummea.
Olen kirjoittanut maahanmuuttokeskustelusta laajemmin: maahanmuuttokeskustelusta yleisesti sekä maahanmuuton neljästä sitkeimmästä myytistä. Sanat merkitsevät myös siinä, miten kunta viestii arvoistaan: Kirkkonummi sanoo kaikille: sinä kuulut tänne.
Julkaistu myös: Kirkkonummen Sanomat, 7. syyskuuta 2023.
Muita kirjoituksia
-
Tekoäly auttaa palvelujen turvaamisessa, mutta se ei ole ilmaista
Konnevedellä tekoäly lyhensi käsittelyajan kahdesta kuukaudesta päiviin. Kirkkonummi on liian pieni yksin — mutta yhteistyöllä muutos on mahdollinen.
-
Valtuustoaloite: Kirkkonummen digitaalisen huoltovarmuuden vahvistaminen
Kirkkonummi nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin järjestelmiin. Aloite esittää riippuvuuksien kartoitusta ja siirtymistä avoimiin tiedostomuotoihin.
-
Äänestin Västraa vastaan
Äänestin Västra-rannikkoyhteistyötä vastaan. Valtuusto päätti liittyä. Perusteluni: rahat kuuluvat sivistyspalveluihin, ei sopimukseen josta ei pääse irti.
-
Lähteelä — yhteinen helmi Kirkkonummen rannikolla
Kirkkonummi osti Lähteelän rannikkokohteen. Se on yksi harvoista paikoista, jonne pääsee myös ilman omaa venettä — nyt se on pysyvästi kaikkien saavutettavissa.