Tekoäly muuttaa kaiken — työn, talouden ja sen, miten valtio palvelee meitä. Kirjoitan siitä, miten se vaikuttaa kolmeen asiaan, joiden on toimittava: talouteen, sivistykseen ja vapauteen. Niiden synteesi on digitaalinen itsenäisyys: yhteiskunta, joka käyttää teknologiaa omilla ehdoillaan.
Mitä tarkoittaa elää tekoälyn aikakaudella?
Käytännön kokemukseni on yli vuosikymmenen ajalta turvallisten ohjelmistojen ja pankkijärjestelmien rakentajana. Sitä taustaa vasten kirjoitan siitä, miksi tekoäly ei vain tehosta työtä vaan pakottaa miettimään uudelleen koko sosiaaliturvan, miksi digitaalinen itsenäisyys on välttämättömyys vapaan yhteiskunnan kannalta, ja miten varmistetaan, että teknologian hyödyt tulevat kaikille — ei vain harvoille.
Tekoäly
Olen käyttänyt tekoälytyökaluja ammatillisesti johtavan ohjelmistokehittäjän roolissa sekä rakentanut koko tiimini tavat toimia sen kanssa — argumentoin käytännön kokemuksesta, en teoriasta. Tekoäly on aikamme merkittävin tuottavuusmuutos, ja Suomen on tartuttava siihen aktiivisesti ja kriittisesti.
Tekoäly vahvistaa sekä kykyjä että vahinkoja. Julkisen sektorin sovelluksissa — etuuspäätöksissä, luvankäsittelyssä, ennakoivassa poliisitoiminnassa — panokset ovat liian suuret, jotta järjestelmiä voitaisiin ottaa käyttöön ilman läpinäkyvyyttä ja inhimillistä valvontaa. Haluan tarkistettavissa olevia algoritmeja merkityksellisiin päätöksiin, avoimen lähdekoodin malleja silloin kun mahdollista, ja pakollista ihmisvalvontaa yksilöiden oikeuksiin vaikuttavissa päätöksissä.
Mitä voimakkaammaksi tekoäly kehittyy, sitä tärkeämmäksi yksityisyydensuoja tulee. Tekoälyjärjestelmät ovat tiedonnälkäisiä; ilman vahvoja tietosuojasääntöjä niistä tulee valvontainfrastruktuuria. EU:n tekoälysäädös on askel oikeaan suuntaan, mutta toimeenpanon on oltava sisällöllistä — ei pelkkää laatikoiden ruksimista.
-
Tekoäly auttaa palvelujen turvaamisessa, mutta se ei ole ilmaista
Konnevedellä tekoäly lyhensi käsittelyajan kahdesta kuukaudesta päiviin. Kirkkonummi on liian pieni yksin — mutta yhteistyöllä muutos on mahdollinen.
-
Tekoäly muuttaa kehittäjän palkan perustan
Tekoäly tekee kahdessa minuutissa sen, mihin kehittäjältä meni kaksi viikkoa. Koodin hinta romahtaa — mutta mistä kehittäjille sitten maksetaan?
-
Vuosi 2026 on tekoälyn
Tekoäly muuttaa yhteiskuntaamme – mutta et ehkä odottaisi, miten. Suurimmat muutokset näemme yksityiselämässä ja lasten arjessa.
Talous
Suomen talouden on toimittava tekoälyn aikakaudella. Se tarkoittaa uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja julkisia palveluita, jotka oikeasti käyttävät teknologiaa eivätkä osta sitä mustana laatikkona. Ilman teknologiaosaamista eduskunnassa päätökset tekoälyhankinnoista, datainfrastruktuurista ja työelämästä tekevät ihmiset, jotka eivät tiedä mitä ovat ostamassa.
Kirjoitan taloudesta sen kautta, mitä olen tehnyt yli vuosikymmenen ajan: rakentanut ohjelmistoja ja ohjelmistotiimejä eri teollisuudenaloilla. Tekoäly muuttaa työn, kilpailukyvyn ja julkisten palveluiden perustan. Suomi voi olla tässä edelläkävijä, mutta vain jos julkinen panostus suunnataan kotimaiseen osaamiseen siten, että ymmärretään mitä ollaan tekemässä.
Toimiva talous tekoälyn aikana ei ole iskulause. Se on konkretiaa: osaamista, joka kestää murroksen yli, yrityksiä, jotka voivat rakentaa suomalaisen ja eurooppalaisen infrastruktuurin päälle, ja valtio, joka hankkii teknologiaa omilla ehdoillaan.
-
Vihreät – Markkinatalouden aito puolustaja
Markkinatalous on tehokkain tunnettu tapa jakaa resursseja. Vihreät on sen ainoa aito puolustaja Suomessa – ei kamreritaloutta, vaan aitoja markkinoita.
-
Velkajarrun ulkopuolelta ei tehdä vihreää talouspolitiikkaa
Velkajarrusopimuksesta poistuminen ei muuta sopeutuksen määrää — se poistaa Vihreiden mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten sopeutus tehdään.
-
Äänestin Västraa vastaan
Äänestin Västra-rannikkoyhteistyötä vastaan. Valtuusto päätti liittyä. Perusteluni: rahat kuuluvat sivistyspalveluihin, ei sopimukseen josta ei pääse irti.
Sivistys
Suomen vahvuus on aina ollut sen ihmisissä ja heidän osaamisessaan. Tekoälyn aikana sivistyksen on pysyttävä saumattomana — varhaiskasvatuksesta työelämään asti — niin että jokainen voi kehittää potentiaaliaan täysimääräisesti. Silloin tekoälyn tuottavuushyödyt kertautuvat koko yhteiskunnalle, eivät vain niille joilla on jo valmiiksi hyvät lähtökohdat.
Koulutus ei ole kuluerä, jota leikataan ensimmäisenä kun budjetti tiukkenee. Se on koko tekoälyn jälkeisen ajan talouden keskeinen infrastruktuuri. Säästöt opetuksesta, kirjastoista, ammatillisesta koulutuksesta ja aikuisopiskelusta maksetaan takaisin kymmenkertaisina, kun työmarkkinat muuttuvat nopeammin kuin ihmiset ehtivät oppia uusia asioita.
Saumaton sivistys tarkoittaa, että polku pysyy auki — koulujen välillä, töiden välillä, elämänvaiheiden välillä. Tekoäly tekee tästä polusta valtavan paljon tärkeämmän. Maa, joka pitää polun auki kaikille, saa käyttöönsä koko kansansa potentiaalin. Se on vahvempi pohja kuin mikään muu kilpailuetu.
-
Tekoäly ei pysty mihin tahansa
Tekoälyä on esitetty ratkaisuna julkisten palveluiden kehittämiseen. Sillä voi olla roolinsa, mutta se ei korvaa ihmistä eikä selkeää suunnitelmaa.
-
Kylmä riihi Kirkkonummelle
Hallituksen puoliväliriihi toi leikkauksia valtionosuuksiin ja yhteisöveroon. Se kaventaa kunnanvaltuutettujen liikkumatilaa merkittävästi.
-
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä
Koulutus on kunnan tärkein tehtävä. Koulutusinvestoinnit näkyvät kauas tulevaisuuteen – eikä sieltä ole pikavoittoja saatavissa.
Vapaus
Vapaus tekoälyn aikana ei ole abstraktio. Se on kysymys siitä, pysyykö datasi, viestintäsi ja arkesi sinun ominasi, kun suuri osa niitä ympäröivästä infrastruktuurista on jonkun toisen omistuksessa. Yksityisyydensuoja on perusoikeus — mutta laajempi kysymys on, säilyvätkö perusoikeudet teknologiassa, joka skaalaa valvontaa kaikille lähes ilmaiseksi.
Olen rakentanut urallani ohjelmistoja ympäristöissä, joissa datan säännöt otetaan vakavasti — pankki- ja muilla säännellyillä aloilla. Se kokemus tekee yhden asian selväksi: yksityisyys ja perusoikeudet eivät suojaa itse itseään. Niitä suojaavat lait, hankintapäätökset ja ihmiset eduskunnassa, jotka osaavat lukea teknisen esityksen ja kertoa, tekeekö se mitä lupaa.
Vapauden varmaksi tekeminen tekoälyn aikana edellyttää rehellisyyttä kompromisseista. Massavalvonta, biometristen tunnisteiden käytön laajentaminen ja viestien automaattinen seulonta eivät ole neutraaleja työkaluja, joita vain odotetaan käytettävän viisaasti. Ne muotoilevat uudelleen kansalaisen ja valtion suhteen. Eduskunnan tehtävä on asettaa rajat ennen kuin työkalut on rakennettu — ei keskustella niistä jälkikäteen.
-
Chat control: parlamentti toimi oikein
Chat control -lain jatkoaika kaatui Euroopan parlamentissa. KRP:n luvut ovat todellisia, mutta parlamentti toimi silti oikein — ja tässä syy, miksi.
-
Passien biometristen tunnisteiden käyttöä ei pidä laajentaa
Kun sormenjäljet tuotiin passeihin, Suomeen perustettiin kansallinen biometrinen rekisteri. Nyt hallitus haluaa avata sen poliisin käyttöön.
-
Perusoikeuksia ei pidä purkaa perusteettomasti
Hallitus suunnittelee tiedustelulainsäädännön laajentamista rikollisuuden torjuntaan ilman yksilöityä epäilyä – tämä uhkaa perusoikeuksia vakavasti.
Digitaalinen itsenäisyys
Suomen ja Euroopan on hallittava omaa digitaalista infrastruktuuriaan. Olen Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloitteen alullepanija. Aloitteella vaadimme Suomea vähentämään riippuvuuttaan muutamista ulkomaisista digipalveluiden tarjoajista.
Suomen julkishallinto on voimakkaasti riippuvainen esimerkiksi yhdysvaltalaisista hyperscalereista — Amazonista, Microsoftista ja Googlesta. Tämän riippuvuuden geopoliittinen riski on kasvanut merkittävästi vuoden 2022 jälkeen. Suomalaisia ja eurooppalaisia vaihtoehtoja on olemassa: UpCloud on konkreettinen esimerkki suorituskykyisestä kotimaisesta pilvipalvelusta, jonka julkinen sektori voi valita jo tänään. Ajan julkisten IT-hankintojen pilkkomista ja avoimen lähdekoodin suosimista sekä kriisivalmiuden huomioimista.
Digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa myös datan siirrettävyyttä ja toimittajariippuvuuden välttämistä. Julkisella rahalla tuotetun julkisen datan tulee olla siirrettävää ja tallennettuna siten, että ulkomaiset valtiot eivät pysty sitä käyttämään väärin.
-
Valtuustoaloite: Kirkkonummen digitaalisen huoltovarmuuden vahvistaminen
Kirkkonummi nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin järjestelmiin. Aloite esittää riippuvuuksien kartoitusta ja siirtymistä avoimiin tiedostomuotoihin.
-
Digitaalinen itsenäisyys rakennetaan askel kerrallaan
Digitaalinen itsenäisyys rakentuu jokaisessa hankintapäätöksessä. Helsinki valitsi suomalaisen UpCloudin julkisten palveluiden ydinjärjestelmän alustaksi.
-
Digitaalinen itsenäisyys on välttämättömyys
Venäjän naapurina Suomi on oppinut varautumaan. Kuitenkaan käsitteet huoltovarmuudesta ja suvereniteetista eivät ole levinneet digitaalisiin palveluihin.
Kirkkonummi
Olen Kirkkonummen kunnanvaltuutettu. Se tarkoittaa, että olen päättämässä kunnan budjetista, kaavoituksesta, palvelusopimuksista ja infrastruktuurista — päätöksistä, jotka vaikuttavat suoraan siihen, millaista täällä on elää. Suurin osa näistä päätöksistä tehdään ilman suurempaa julkista huomiota, ja juuri silloin on merkitystä sillä, kuka on paikalla ja mitä he ymmärtävät.
Paikallisesti ajamani asiat ovat samat kuin kansallisesti: digitaaliset palvelut, jotka oikeasti toimivat asukkaiden kannalta eivätkä vain täytä hankintalaatikkoja, kaavoitus, joka hyödyntää Kirkkonummen maastoa sen sijaan että taistelee sitä vastaan, ja joukkoliikenne, joka yhdistää kunnan eikä jätä kokonaisia asuinalueita autoistumisen varaan.
Kirkkonummi on kaksikielinen, rannikolla sijaitseva kunta, joka kasvaa nopeasti Helsingin seudun reunalla. Sillä on todellisia vahvuuksia — rantaviiva, luonto, monimuotoinen yhteisö — ja todellisia paineita: tulopohja, jolla on vaikeuksia pysyä tarpeiden perässä, ja ratakäytävä, jolla on suuri merkitys koko seudun kehitykselle. Paikallispolitiikka täällä ei ole pientä politiikkaa.
-
Lähteelä — yhteinen helmi Kirkkonummen rannikolla
Kirkkonummi osti Lähteelän rannikkokohteen. Se on yksi harvoista paikoista, jonne pääsee myös ilman omaa venettä — nyt se on pysyvästi kaikkien saavutettavissa.
-
Kirkkonummi sanoo: sinä kuulut tänne
Sateenkaarinuorten kiusaaminen kasvaa. Kirkkonummi äänesti 30–14 liputuksen puolesta — pieni ele, jolla on mitattavia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin.
-
Länsirata nosti esiin ongelmia Kirkkonummen päätöksenteossa
Länsirata-päätöstä tehdessä mitattiin päättäjien kykyä tehdä koko kunnalle strategisesti tärkeitä, tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja.
