Suomi on liian riippuvainen yhdysvaltalaisista pilvipalveluista — ja koska USA ei ole enää luotettava kumppani, digitaalinen itsenäisyys on välttämätön turvallisuuskysymys. Venäjän naapurina Suomi on oppinut varautumaan. Huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus ovat politiikassamme keskeisiä termejä – paitsi digitaalisessa maailmassa. Vaikka yhteiskuntamme toiminta riippuu yhä enemmän ulkomaisista ohjelmistoista ja pilvipalveluista, emme ole riittävästi varautuneet niiden äkilliseen loppumiseen. Suurimman osan näistä palveluista tuottaja, Yhdysvallat, ei ole enää luotettava kumppani. Sen piittaamattomuus kansainvälisistä sopimuksista ja arvaamaton voimapolitiikka koskevat myös digitaalisia palveluita.
Miksi digitaalinen huoltovarmuus on tärkeää?
Valtiovarainministeriön muistion mukaan merkittävä osa julkishallinnon digitaalisista palveluista nojaa juuri näihin yhdysvaltalaisiin alustoihin – Amazoniin, Microsoftiin, Googleen ja Oracleen. Muistiossa todetaan myös suoraan, että näiden palveluiden estyminen voisi johtaa kriittisten järjestelmien käyttökatkoksiin ja viranomaistoiminnan lamaantumiseen. Silti toimenpiteiksi ehdotetaan lähinnä kartoituksia ja suosituksia. Esimerkiksi aiemmin käynnistetty Turvasatama-konsepti pysähtyi asiakkaiden kiinnostuksen ja rahoituksen puutteeseen.
Vaikka digitaalisen itsenäisyyden saavuttaminen ei ole helppoa, se on välttämätöntä.
Digitaalinen itsenäisyys ei ole utopiaa, vaan konkreettinen tavoite, joka vaatii investointeja kotimaiseen ja eurooppalaiseen digitaaliseen infrastruktuuriin sekä avoimen lähdekoodin käyttöön. Esimerkiksi Saksa ja Viro ovat jo panostamassa järjestelmällisesti digitaaliseen suvereniteettiin. Suomella on pitkä historia ja laaja osaaminen digitaalisten palveluiden tuotannossa. Markkinoilla on kysyntää eurooppalaisille vaihtoehdoille, joita Suomi voisi tarjota. Suomi voisi rakentaa maineen ja järjestelmät luotettaville digitaalisille ratkaisuille.
Mitä digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa?
Digitaalinen itsenäisyys tarkoittaa, että hallitsemme yhteiskuntaamme. Vaikka todennäköisyys sille, että Yhdysvallat tai jokin muu valtio käyttäisi riippuvuuttamme hyväkseen, on pieni, toteutuessaan tämän riskin seuraukset olisivat katastrofaalisia. Siksi sitä ei voi ohittaa. Yhteiskunnan kriittisten palveluiden osalta päätösvallan palveluiden saatavuudesta ja tietoon pääsystä pitää sijaita Suomessa. Muuten itsenäisyytemme on vajavaista, ellei jopa näennäistä.
Teema kytkeytyy laajempaan kysymykseen siitä, kuka hallitsee digitaalista infrastruktuuriamme: algoritmit ja poliittinen vaikuttaminen, tekoälyn käyttö julkisissa palveluissa ja tekoälyn vaikutus arkeemme vuonna 2026 ovat saman kokonaisuuden osia. Lue lisää digitaalista itsenäisyyttä koskevista kirjoituksistani.
Digitaalinen itsenäisyys -kansalaisaloitteesta löydät lisää tietoa aloitteen nettisivuilta. Voit myös allekirjoittaa sen kansalaisaloite.fi-palvelussa.
Julkaistu myös: Viite, 18. helmikuuta 2026.
Julkaistu myös: Helsingin Sanomat, 25. helmikuuta 2026.
Julkaistu myös: Kirkkonummen Sanomat, 4. maaliskuuta 2026.
Julkaistu myös: Vantaan Sanomat, 6. huhtikuuta 2026.
Muita kirjoituksia
-
Digitaalinen itsenäisyys rakennetaan askel kerrallaan
Digitaalinen itsenäisyys rakentuu jokaisessa hankintapäätöksessä. Helsinki valitsi suomalaisen UpCloudin julkisten palveluiden ydinjärjestelmän alustaksi.
-
Tekoäly auttaa palvelujen turvaamisessa, mutta se ei ole ilmaista
Konnevedellä tekoäly lyhensi käsittelyajan kahdesta kuukaudesta päiviin. Kirkkonummi on liian pieni yksin — mutta yhteistyöllä muutos on mahdollinen.
-
Valtuustoaloite: Kirkkonummen digitaalisen huoltovarmuuden vahvistaminen
Kirkkonummi nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin järjestelmiin. Aloite esittää riippuvuuksien kartoitusta ja siirtymistä avoimiin tiedostomuotoihin.
-
Tekoäly muuttaa kehittäjän palkan perustan
Tekoäly tekee kahdessa minuutissa sen, mihin kehittäjältä meni kaksi viikkoa. Koodin hinta romahtaa — mutta mistä kehittäjille sitten maksetaan?