Perusturvajaosto on Kirkkonummen kunnan elin, joka käsittelee asukkaiden oikaisuvaatimuksia perusturvaan liittyvissä asioissa — kuten kuljetuspalveluissa ja kotihoidon maksuissa. Keskiviikkona 27.10. osallistuin ensimmäistä kertaa perusturvajaoston kokoukseen. Toisin kuin kunnan lautakunnissa, ei perusturvajaoston esityslistoja tai pöytäkirjoja jaeta, sillä kokouksissa käsitellään yksittäisten ihmisten asioista. Tämän takia kaikki eivät välttämättä tiedä mitä perusturvajaosto tekee.
Miten jaosto toimii käytännössä?
Käytännössä kun asukas (eli sinä) tekee oikaisuvaatimuksen jostain perusturvaan kuuluvasta kunnan päätöksestä, esimerkiksi kuljetuspalveluista tai kotihoidon maksuista, tulee oikaisuvaatimuksen hyväksyminen tai hylkääminen perusturvajaoston päätettäväksi. Mikäli oikaisuvaatimusta ei laita, ei muutosta päätökseenkään tule. Ensin palvelusta vastaava viranomainen, esimerkiksi perusturvajohtaja, kerää vaatimukseen liittyvät materiaalit ja lakipykälät ja esittää sitten jaostolle vaatimuksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Perusturvajaostossa sitten luemme materiaalit läpi, katsomme mitä laki ja kunnan säännöt asiasta sanovat ja teemme päätöksemme sen mukaisesti. Yksi kokous puolestaan sisältää mahdollisesti useamman tällaisen tapauksen, eikä niissä muita asioita käsitellä.
Mitä kokemuksesta voi oppia?
Jokainen päätös ei tunnu välttämättä inhimilliseltä, mutta kunnan säännöissä ja lakipykälissä on rajat pitänyt vetää johonkin, eikä perusturvajaosto niistä voi aina poiketa. Kuitenkin jokaisesta tapauksesta voidaan jotain oppia, ja esimerkiksi perusturvalautakuntaan voidaan välittää tietoa siitä, että jokin kunnan säännöistä vaatisi päivittämistä. Välillä kunnan säännöistä kuitenkin kannattaa poiketa, sillä tukemalla apua tarvitsevia, voimme tuottaa inhimillisempää ja joskus myös kustannustehokkaampaa perusturvaa. Tämä on samalla myös hyvä katsaus siihen, mitä ihmiset ihan oikeasti tarvitsevat, mutta eivät välttämättä nykyisellään saa. Aion myös hyödyntää kaikkea tässä oppimaani aluevaltuustossa, mikäli minut sinne valitaan.
Sillä välin kuitenkin, pidetään toisistamme huolta, ja muistetaan antaa tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan!
Olen kirjoittanut sote-uudistuksesta laajemmin: soten merkityksestä hyvinvointiyhteiskunnalle, mitä tapahtuisi ilman terveyskeskusta sekä sote-maksujen poistamisesta.
Muita kirjoituksia
-
Tekoäly auttaa palvelujen turvaamisessa, mutta se ei ole ilmaista
Konnevedellä tekoäly lyhensi käsittelyajan kahdesta kuukaudesta päiviin. Kirkkonummi on liian pieni yksin — mutta yhteistyöllä muutos on mahdollinen.
-
Valtuustoaloite: Kirkkonummen digitaalisen huoltovarmuuden vahvistaminen
Kirkkonummi nojaa lähes kaikessa toiminnassaan digitaalisiin järjestelmiin. Aloite esittää riippuvuuksien kartoitusta ja siirtymistä avoimiin tiedostomuotoihin.
-
Äänestin Västraa vastaan
Äänestin Västra-rannikkoyhteistyötä vastaan. Valtuusto päätti liittyä. Perusteluni: rahat kuuluvat sivistyspalveluihin, ei sopimukseen josta ei pääse irti.
-
Lähteelä — yhteinen helmi Kirkkonummen rannikolla
Kirkkonummi osti Lähteelän rannikkokohteen. Se on yksi harvoista paikoista, jonne pääsee myös ilman omaa venettä — nyt se on pysyvästi kaikkien saavutettavissa.